Rakennukset | NRO 4/2022

Jyväskylän yliopiston kirjasto peruskorjattiin vanhaa kunnioittaen

Maritta Koivisto, päätoimittaja Betoni, arkkitehti SAFA

Jyväskylän yliopiston kirjasto peruskorjattiin vanhaa kunnioittaen
Talon ulkoarkkitehtuurin detaljit ovat kirkkaan sinisiä. Kirjastorakennuksen liittää ympäröivään kampusalueeseen julkisivuissa käytetty samalta savialueelta valmistettu punatiili. Pilareiden verhouksena käytetty sininen metallilevy liittyy vanhojen rakennusten räystäskoristusten siniseen väriin. Kuva: Riikka Mäkipelkola

Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjauksessa säilytettiin 1970-luvun henki ja se muokattiin tämän päivän tarpeisiin vanhaa kunnioittaen. Lähes kaikki uudistettiin, lukuun ottamatta betonirunkoa, -rakenteita sekä muutamia suojeltuja lasi- ja tiiliseiniä sekä kalusteita. Kirjasto avautui vuosi sitten uudistuneena nimellä ”Lähde” ja se palkittiin tänä syksynä Arkkitehtuurin Finlandia 2022-palkinnolla.

Jyväskylän yliopiston kirjasto on 1970-luvun julkisen käyttöarkkitehtuurin merkkiteos

Arkkitehti Arto Sipisen 1970-luvun alussa suunnittelema ja vuonna 1974 valmistunut Jyväskylän yliopiston kirjasto, ’Keltaisena kirjastona’ tunnettu rakennus keräsi aikanaan huomiota sekä arkkitehtuurinsa että toiminnallisen konseptinsa takia.

Avoimesti saavutettavat kirjakokoelmat ja opiskelijoiden yhteisölliset oleskelutilat olivat jo aikanaan kiitettyjä uutuuksia. Jyväskylän yliopiston kirjasto oli lukusalipaikoilla mitaten Pohjoismaiden suurin tieteellinen kirjasto.

Modulaarinen pilari-palkkirakenne, kerrosten avoin liittyminen toisiinsa, valokatosta ja suurista ikkunoista lankeava luonnonvalo sekä julkisivujen ja sisustuksen harkittu väripaletti tiilenpunaisine, sinisine, keltaisine ja mustavalkoisine aiheineen olivat ja ovat edelleen Jyväskylän kirjaston arkkitehtuurille ominaisia piirteitä.

Kirjastorakennuksen arvoista kertoo se, että se sisältyy sekä Jyväskylän Seminaarinmäen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön että Docomomo-järjestön Suomen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten luetteloon.

Peruskorjauksessa näitä arvoja on vaalittu ja Jyväskylän ’Keltainen kirjasto’, 1970-luvun julkisen käyttöarkkitehtuurin merkkiteos, on saanut edelleen lähtökohtansa ideoita ja jatkaa uutta elämää.

Kirjasto ja sisäänkäynti ennen peruskorjausta.

Tilallinen idea ja värimaailma säilytettiin

Rakennuksen peruskorjaus- ja pääsuunnittelusta vastasi Arto Sipisen poika, arkkitehti Ari Sipinen ja tila- ja sisustussuunnittelusta arkkitehti Merja Kiviranta BST Arkkitehdit Oy:stä.

Peruskorjauksessa rakennuksen tilat muutettiin vastaamaan yliopiston tulevia tarpeita, samalla kun kirjaston alkuperäinen tilallinen idea, värimaailma ja sisääntuloaulan tunnelma pyrittiin säilyttämään.

”Kirjaston uudistushankkeen tieltä aineistoja kuljetettiin väistötiloihin kaikkiaan 22 hyllykilometrin verran. Kirjasto oli hankkeen aikana kokonaan suljettuna. Hankkeessa tavoitteena oli rakennuksen ympäristötehokkuuden merkittävä parantaminen, mikä tarkoitti niin rakennuksen tekniikan, rakenteiden kuin pintojen uusimista”, kertoo Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.

”Nyt muodonmuutoksen kokenut uusi ”Lähde”-kirjastomme avaa oven kampukselle ja tieteen maailmaan suoraan Jyväskylän Kauppakadulta. Peruskorjattu Lähde on osoittautunut toiveidemme veroiseksi vilkkaaksi kohtaamispaikaksi ja matalan kynnyksen oppimiskeskukseksi opiskelijoille, henkilöstölle ja kaupunkilaisille. Arkkitehtuuriltaan ja sisustukseltaan ainutlaatuinen rakennus tukee opiskelua, tutkimusta, kansalaistiedettä ja eri-ikäisten vuorovaikutusta. Iloamme ja ylpeyttämme Lähteestä lisää sen noteeraaminen valtakunnallisen tunnustuksen arvoiseksi. Toivomme, että tunnustus houkuttelee uusia tieteen ystäviä kaikille avoimeen, valoisaan, aisteja ja ajattelua inspiroivaan Lähteeseen”, Keijo Hämäläinen toteaa.

Lähde-rakennuksessa näkyy rakennusajalleen tyypillinen tavoite tehdä yliopistorakennuksista monikäyttöisiä ja muunneltavia. Se on tyyliltään konstruktivismia, jossa rakenteet näkyvät julkisivujen ruudukkomaisessa jäsentelyssä.

Nyt tehdyssä peruskorjauksessa näkyvimpiä muutoksia ovat alempien kirjavarastokerrosten uusi käyttö ja niiden liittäminen tilallisesti ylempiin kerroksiin avaamalla uusia aukkoja kerrosten väliin.

Kirjaston uusi pääsisäänkäyntiporras kutsuu nyt kävijät suoraan rakennuksen sisääntulohallia kohti.

Pilarirungon sallimissa puitteissa on avattu julkisivuun uusia suuria ikkunoita kampusalueen suuntaan.

’Keltaisena kirjastona’ aiemmin tunnetun, nykyisin Lähde-nimisen kirjaston värimaailma säilytettiin: perusvärit keltainen, musta valkoinen, sininen ja punainen toistuvat tiloissa sekä irtokalusteissa. Myös uusissa kalusteissa ja pinnoissa pyrittiin samoihin väreihin.

Lähde-kirjaston kerrosauloissa on säilytetty 1970-luvun penkkejä ja sohvia. Kirjastossa on käytetty alkuperäistä väripalettia eli valkoisen ja mustan lisäksi kirkkaita perusvärejä, kuten keltaista ja sinistä. Kuva: Petteri Kivimäki

Alkuperäisiä kalusteita on kunnostettu ja niiden päällysteenä on alkuperäisen mallin mukaan kudottu tunnusomainen, ´Jyväskylän kesä´ -niminen sisustuskangas. Toteutusta leimaa alkuperäisiä arkkitehtuuri- ja sisustusratkaisuja kunnioittava lähestymistapa.

Lopputuloksena on valoisa, helposti lähestyttävä ja käyttäjien yhteisöllisyyttä tukeva, uudistunut oppimisympäristö.

Paljon purettiin ja rakennettiin uudelleen

”1970-luvun peruskorjausiässä olevia rakennuksia ei missään nimessä kannata purkaa. Hyvällä suunnittelulla ja tiloja muokkaamalla ne taipuvat mainiosti nykyaikaisiin tarpeisiin”, Ari Sipinen painottaa.

”Yli 45-vuotiaan rakennuksen talotekniikka oli auttamatta vanhentunutta. Myös rakennuksen käyttäjän, Jyväskylän yliopiston, tarpeet olivat muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Kaikki uudistettiin betonirunkoa ja joitakin suojeltuja valaisimia, sisälasiseiniä ja tiiliseiniä lukuun ottamatta”, Sipinen kertoo.

Opiskelijoille ja henkilökunnalle rakennettiin uusia kohtaamis- ja työskentelytiloja. Aiemmin kirjavarastona palvelleet kellarikerrokset liitettiin tilallisesti ylempiin kerroksiin uudella avoportaikolla sekä avaamalla uusia suuria valoaukkoja ja yhteys keskusaulaan.

Myös kaikki ulko- ja kattoikkunat uudistettiin kokonaan. Ensimmäisen kerroksen kahvila-ravintolan uudet, suuret ulkoikkunat avautuvat Seminaarinmäen kauniiseen puistoon. Pääsisäänkäynnin eteen rakennettiin uudet ulkoportaat Seminaarinkadun suuntaan.

Betonirakenteitakin rakennettiin uudelleen

”Olin kirjastoa ennen suunnitellut kampuksen Atheneum-rakennuksen peruskorjauksen, joka on samalta ajalta. Tämä neljä vuotta kestänyt kirjastohanke oli laajuudeltaan lähes viisi kertaa suurempi. Todella paljon purettiin ja rakennettiiin uudelleen”, kertoo arkkitehti Ari Sipinen.

Koko rakennuksen alapohja purettiin ja rakennettiin uudestaan. Ylemmän pohjakerroksen ja 1. kerroksen aulatilojen välipohjiin puhkaistiin uusia valoaukkoja yhteensä 300m². Tämän takia jouduttiin mantteloimaan kuusi pohjakerrosten pilaria.

Pääaulaan rakennettiin uusi betoninen paikallavalettu avoporras, joka johtaa pohjakerroksiin.

Tavarahissikuilua suurennettiin ja jatkettiin IV-konehuoneeseen asti. Uuteen huoltosisäänkäyntiin rakennettiin pohjakerroksiin johtava sisäporras. Talotekniikalle rakennettiin katolle uudet konehuoneet, jolloin katolle tuli aikaisempaa enemmän kuormaa. Pystyrakenteita, kuten pilareja ja palkkeja vahvistettiin muun muassa hiilikuitunauhalla, jolloin rakenteiden kasvamisessa päästiin ohuempaan ratkaisuun.

Rakennuksen takaosan vanhaa betonikierreporrasta jatkettiin kerros alemmas ja sen ulkojulkisivu rapattiin uudestaan.

Portaikon pinnat uusittiin ja maalattiin. Luonnonvaloa portaikkoon tulee pyöreästä kattoikkunasta. Kuva: Joonas Lampela

Aiemmin pääsisäänkäynnille johtivat arkadin suojassa betoninen luiska ja portaat. Nämä säilytettiin ja korjattiin, mutta sisäänkäynnin eteen rakennettiin lisäksi uusi suora porras.

Betonisokkelit valettiin uudestaan ja kaikki pihakiveykset uusittiin kokonaan.

Säästyikö mitään peruskorjauksessa?

”Periaatteessa kaikki muu purettiin, paitsi betonirunko”, jatkaa pääsuunnittelija Ari Sipinen. Väestönsuojat säästettiin.

Osa puhtaaksi muuratuista tiiliseinistä säästettiin. Julkisivujen tiilipinnat ja eristeet purettiin pois ja uusittiin. Julkisivumuurauksen taakse voitiin jättää tuuletusrako. Julkisivut metalli-ikkunoineen rakennettiin kokonaan uudelleen ja samalla seinän paksuus ja sinisten pilarien mitat kasvoivat hieman.

Keskusaulan valoaukon vanha metallinen kattoristikko säästettiin muistuttamaan alkuperäisestä. Sitä korjattiin ja vahvistettiin. Sen yläpuolinen lasikatto rakennettiin uudelleen.

Lähde-kirjaston pääsisäänkäynti avautuu avaraan keskusaulaan, jossa on suuri teräsristikkorakenteinen kattoikkuna. Sen kautta saadaan luonnonvaloa sisätiloihin ja rakennuksen lukusaleihin. Kuva: Salla Hirvonen / Jyväskylän yliopisto

Lisäksi muutamia sisälasiseiniä ja kalusteita säästettiin. ”Halusimme tehdä selkeästi uusittuja tiloja, mutta noudattaen alkuperäisiä suunnitteluratkaisuja. Yhteistyö Museoviraston ja eri suunnittelijoiden sekä rakentajien välillä sujui hyvin”, kiittää Sipinen.

Energiatehokkuutta parannettiin

Peruskorjauksessa tavoitteena oli myös parantaa rakennuksen ympäristötehokkuutta merkittävästi, mikä tarkoitti niin rakennuksen tekniikan, rakenteiden kuin pintojen uusimista.

Jyväskylän kirjastorakennuksen energiatehokkuutta kohennettiin uusimalla talotekniikka, julkisivumateriaaleja ja -rakenteita. Rakennus liitettiin yliopiston alijäähdytysverkkoon. Ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla ja kaukolämmöllä saavutettiin energiatehokkuusluokka A.

”Suomen Yliopistokiinteistöjen tavoitteena ovat Euroopan vastuullisimmat kampukset. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään paljon konkreettisia asioita, kuten yliopistojen käyttämien rakennusten uudistamista energiatehokkaammiksi. Jyväskylän yliopiston kirjastolle tavoiteltiin BREEAM-ympäristösertifikaatin tasoa excellent”, sanoo Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n johtaja Aki Havia.

”Käyttämämme BREEAM-sertifikaatti tekee vastuullisuustyön rakennushankkeessa näkyväksi monin eri tavoin. Energiatehokkuutta kohennetaan hankkeissamme esimerkiksi uusimalla talotekniikkaa ja julkisivumateriaaleja”, sanoo Havia.

”Tässä hankkeessa kehitysvaihe kesti puolisen vuotta, ja sen jälkeen siirryimme toteutusvaiheeseen”, kertaa Havia.

”Ympäristötehokkuus on meille rakentajina tärkeää, joten hanke sopi meille erittäin hyvin. Hankkeen kehitysvaiheen aikana olimme valinneet tilaajan kanssa yhteistyössä ne ratkaisut, joiden avulla pääsimme haluttuun lopputulokseen”, kertoo yksikönjohtaja Noora Sokero Skanskasta. Peruskorjaus tehtiin Skanska Talonrakennus Oy:n projektinjohtiurakkana.

Rakennuksesta huokuu kunnioitus

Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon valinnut elokuvantekijä Klaus Härö korosti perusteluissaan rakennuksesta huokuvaa kunnioitusta alkuperäistä kirjastoa ja kävijöitä kohtaan.

”Pieteetillä ja perusteellisuudella on paneuduttu siihen, mitä ja miten kohde on kerran palvellut ja voisi palvella vastedeskin. Vanhaa ei ole romutettu, muttei myöskään romantisoitu kritiikittömästi vain siksi, että se sattuu olemaan oman maun mukaista”, sanoi Klaus Härö.

”On kunnioitettu, mutta uskallettu tehdä rohkeitakin muutoksia. Arvokkaaseen rakennus- ja kaupunkimaisemaan taiten asettunut aikansa lapsi herää uuteen loistoon peruskorjauksessa, jossa vanha on ajatuksella sovitettu uuteen aikaan”, korosti Härö perusteluissaan.

Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjaus

Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjaus

Osoite: Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä
Rakennusaika: 5/2019 – 6/2021
Laajuus: 11.274 m2, tilavuus: 38.990 m3
Kustannukset: 23 milj.
Pääsuunnittelija: Ari Sipinen, Arkkitehtitoimisto Sipinen Oy
Tilasuunnittelu: Merja Kiviranta, BST-Arkkitehdit Oy
Rakennuttaja: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, johtaja Aki Havia
Rakennuttajatehtävät: WSP Finland Oy, projektinjohtaja Juhani Koponen
Urakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy, toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti
Käyttäjä: Jyväskylän yliopisto, rehtori Keijo Hämäläinen
Käyttäjä: Jyväskylän yliopisto, Yliopistopalvelut, kiinteistöpäällikkö Timo Piispanen
Käyttäjä: Jyväskylän yliopisto, Avoimen tiedon keskus, museotoimintojen päällikkö Pirjo Vuorinen
Rakennussuojelu: Museovirasto, intendentti Jaakko Holma
Sisustussuunnittelu: BST-Arkkitehdit Oy, arkkitehti Merja Kiviranta, sisustusarkkitehti Marika Ågren ja sisustusarkkitehti Hanna Viitanen
Rakenne- ja geosuunnittelu: Ramboll Finland Oy, projektipäällikkö Marko Lehtomäki
LVIA-suunnittelu: Insinööritoimisto Mittatyö Timo Holopainen Ky, toimitusjohtaja Timo Holopainen
Sähkösuunnittelu: Sweco Talotekniikka Oy, sähkösuunnittelija Juha Törmänen
Pihasuunnittelu: Maisemasuunnittelu Hemgård, maisema-arkkitehti Gretel Hemgård
Akustiikkasuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy, yksikönjohtaja Mikko Kylliäinen
Palotekninen asiantuntija: Paloässät Oy, osastopäällikkö Arttu Sjöstedt
Ympäristö- ja energia-asiantuntija: Granlund Oy, energia-asiantuntijat Joonas Kouvo ja Nina Peltola
Tietomallikoordinaattori ja -manageri: Gravicon Oy, innovaatiojohtaja Tomi Henttinen
Alkuperäisen kirjastorakennuksen arkkitehti 1974: Arto Sipinen