Asuntorakentaminen sakkaa – oikein ajoitettu elvytys maksaa itsensä takaisin

Alkanut syksy on tuonut mukanaan ikäviä uutisia asuntorakennusalan yritysten vaikeuksista. Syyt ovat selviä: nousseet lainakorot ja kallistuneet elinkustannukset ovat vaikuttaneet voimakkaasti kuluttajien käytökseen, mikä puolestaan näkyy hyytyneinä asuntomarkkinoina. Ihmisten varovaisuus tehdä asumiseen liittyviä suuria päätöksiä on hyvin ymmärrettävää tilanteessa, jossa niin oma kuin julkinen talous on tiukalla ja tulevaisuudessa on poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.

Näissä olosuhteissa syyskuussa lomiltaan palaavalla hallituksella onkin vaikeita kysymyksiä ratkottavanaan. Tiedämme, että ajat ovat monin tavoin haastavat ja hallitus joutuu tekemään ikäviäkin päätöksiä, jotka näkyvät ja tuntuvat ihmisten arjessa. Kaiken tämän keskellä tulisi kuitenkin löytää keinoja tukea vaikeaa aikaa eläviä rakennusalan yrityksiä, sillä yhtään uutta konkurssia ei kaivata. Päinvastoin, nyt jos koskaan yrityksiä tarvitaan rakentamaan taloutta, investoimaan vihreän siirtymän tarpeisiin, luomaan työtä ja hyvinvointia ja nostamaan Suomea ylös aallonpohjasta. Tästä toivottavasti on samaa mieltä myös hallitus, joka ohjelmassaankin korostaa työn ja yrittämisen merkitystä.

Rakennusala työllistää valtavan määrän ihmisiä koko arvoketjun mitalla, aina suunnittelusta materiaalituotantoon, logistiikkaan ja työmaille. Tähän kokonaisuuteen sisältyvät myös kivipohjaisia rakennusmateriaaleja valmistavat yritykset ympäri Suomen. Nämä yritykset – monet keskisuuria perheyrityksiä – ovat paikkakuntiensa hyvinvoinnin kivijalka, ja niiden selviytyminen matalasuhdanteen aikana vaikuttaa lukuisien suomalaisten arkeen ja elämään.

Tuore hallitus joutunee perustelemaan tarkoin jokaisen käyttämänsä euron, mutta tilanteessa, jossa yhtään yritystä eikä työpaikkaa ole varaa menettää, valtion avulle on paikkansa. Oikein ajoitettu elvytys maksaa kyllä itsensä takaisin.

Elvytyksen puolesta puhuu sekin, että vaikka asuntomarkkinoilla nyt on hiljaista, tarve asunnoille ei ole katoamassa minnekään. Etenkin pääkaupunkiseuduilla kohtuuhintaisista asunnoista on pulaa, joka tulee vain syvenemään tulevina vuosina, mikäli rakentaminen hyytyy pahasti pitemmäksi aikaa. Suuret rakennusprojektit eivät toteudu käden käänteessä, joten ongelma ei ole noin vain korjattavissa jos ja kun suhdanne taas ennen pitkää elpyy. Tämänkin vuoksi on tärkeää, ettei alan yritysten anneta kaatua.

On hyvä, että kesän kuohujen jälkeen hallitus näyttää löytäneen yhteisen sävelen ja pääsee aloittamaan syksyn yhteistyön hengessä. Tehtävää tällä nelivuotiskaudella riittää, joten yhteistä näkemystä ja kykyä keskittyä olennaiseen totisesti tarvitaan. Toivottavasti tältä pohjalta syntyy käytännön politiikkaa, joka tuo kaivattuja tuloksia, kannattelee niin yrityksiä kuin työntekijöitä ja auttaa meitä yhdessä viemään Suomea eteenpäin kohti valoisampaa tulevaisuutta.