Tekla BIM Awards Suomi 2024 -kilpailun voittajaksi valittiin Kruunuvuorensilta

Tuomaristossa olivat mukana Annina Lehikoinen (Rakennustietomalli Oy), Antti Ruuska (Green Building Council Finland ry), Kalle Kähkönen (Tampereen yliopisto), Maritta Koivisto (Betoni-lehti) ja Jukka Suomi (Trimble).

Tuomaristo valitsi voittajan ja kunniamaininnan ansainneet hankkeet kilpailun arvosteluperusteiden mukaisesti. Lisäksi yleisö sai äänestää omaa suosikkiprojektiaan.

Pääpalkinnon voittaja: Kruunuvuorensilta

Kruunuvuorensilta on uniikki raitioliikenteen ja kevyenliikenteen silta, joka yhdistää Laajasalon ja Korkeasaaren kaupunginosat toisiinsa. Silta on Suomen pisin ja pituudeltaan 1,2 kilometriä. Kruunuvuorensilta-hankkeessa mallinnus on ollut avainasemassa hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Se mahdollisti yhteistyön suunnittelijoiden ja muiden osapuolten välillä sekä auttoi pysymään aikataulussa. Tilaajan eli Helsingin kaupungin rooli on ollut keskeinen, se on asettanut projektin alusta asti vaatimuksia tietomallien käytölle, minkä ohjaamana on toteutettu erityisen haasteellisia teknologisia ratkaisuja. Tästä esimerkkinä dynaamiset suunnitelmamuutokset sillan rakentamisen aikana, sekä panostaminen digitaalisen luovutusaineiston tarkkuuteen. Hankkeessa on käytetty laajasti innovatiivisuutta. Kruunuvuoren tuotannolliset vaatimukset ja tietomallinnuksen tarkkuustason nosto ovat keskeisiä elementtejä, jotka edistävät hankkeen etenemistä ja tuotannon digitalisaatiota. Mallinnuksen taso on selkeästi noussut hankkeen pitkän toteutuksen aikana, ja mallinnuksessa hyödynnettiin algoritmejä ja automatisaatiota. Helsingin kaupunki on myös tilaajana vaatinut hankkeelta vähäpäästöisyyttä. Mallinnuksella on saatu varmistettua, että hanke täyttää tiukat ympäristövaatimukset, kuten 200 vuoden käyttöiän ja vähäpäästöisyyden.

Projektin kilpailuun ilmoittivat:

Tilaaja: Helsingin kaupunki/kaupunkiympäristön toimiala (KYMP)
Pääsuunnittelija, yleis- ja rakennussuunnittelu 2012-2020 (mm. silta-, liikenne- ja katusuunnittelu, valaistus- ja sähkösuunnittelu, tuuli- ja geotekniikka, vesihuolto- ja teknisten verkostojen suunnittelu, katuympäristösuunnittelu, liittyvien alueiden taitorakennesuunnittelu) ja tilaajan asiantuntija: WSP Finland Oy
Pääurakoitsija: Kreate Oy ja YIT Infra Oy muodostama työyhteenliittymä Kruunusillat
Urakoitsijan suunnittelija (sillan kantavan teräsrakenteen konepaja- ja toteutussuunnittelu): Ramboll Finland Oy

Pääpalkinnon lisäksi tuomaristo jakoi kaksi kunniamainintaa

Kunniamaininta: Kulma21

Kulma21 -korjausrakennushankkeessa Helsingin keskustassa sijaitseva, vuonna 1941 käyttöönotettu Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan talo palautettiin alkuperäiseen asuunsa. Hanke toteutettiin BREEAM-ympäristöluokituksen uusimpien Excellent-tason korjausrakentamisen kriteerien mukaisesti ensimmäisten korjaushankkeiden joukossa Suomessa. Kulma 21 -hanke asettaa korkeat standardit korjausrakentamiselle ja teknologian hyödyntämiselle rakentamisessa, osoittaen, että vanhaa voidaan arvostaa ja säilyttää samalla kun luodaan uutta ja kestävää. Hanke on hyvä esimerkki projektinhallinnallisesta korjausrakennuskohteesta ja lean-rakentamisesta. Tekla-mallinnusta tehtiin koronan takia ”hajautetusti”, eli suunnittelijat eivät olleet toimistolla vaan kotonaan ja käyttivät Tekla Model Sharingia. Rakennuksen runko ja välipohjat on pystytty säilyttämään, ja kellaritilat on otettu hyötykäyttöön. Tähän ei olisi pystytty ilman mallinnusta. Laserskannauksen avulla saatiin vanhojen rakenteiden muoto ja sijainti lähtötiedoiksi mallintavaan toteutussunnitteluun ja työmaalla on tehty säännöllisesti päivittyvää mallinnusta. Tämä mahdollisti valmiuden ja kyvykkyyden reagoida tarvittaviin muutoksiin. Tietomallinnusta oli käytetty laajasti, myös sääsuojat ja valaistukset on mallinnettu. Yhteistyö eri projektin osapuolten kanssa oli laajaa ja perustui talotekniikan, rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen välillä skannattuun tilannekuvaan. Yhteistyöllä saatiin talotekniikka mahtumaan mataliin huonetiloihin. Talotekniikka on toteutettu uudisrakentamista vastaavaksi. Hankkeessa otettiin käyttöön visuaalinen johtaminen, ja tällä saatiin aikaan yhteisen tilannekuvan päivittyminen digitaalisesti. Tietomallinnus mahdollisti elinkaariajattelun läpi koko hankkeen. Rakennuksen julkisivu on palautettu alkuperäiseen asuun. Korjausrakentamisen takia rakennuksen hiilijalanjälki tulee olemaan 20 % pienempi kuin uudisrakentamisessa (50 vuoden ajanjaksolla). Hankkeessa oli keskiössä EU-taksonomia, mikä on vielä harvinaista suomalaisessa kohteessa.

Projektin kilpailuun ilmoittivat:

Pääurakoitsija: NCC Suomi Oy
Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Tengbom Oy
Rakennesuunnittelu: WSP Finland Oy

Kunniamaininta: Katajanokan Laituri

Helsingin Eteläsatamassa sijaitseva Katajanokan Laituri on moderni toimitilarakennus, jossa on kattavat palvelut hotellin ja toimiston käyttäjille. Katajanokan Laituri sijaitsee haastavalla paikalla ja se on laajasti ja poikkeuksellisen korkealla mallinnustarkkuudella mallinnettu. Hankkeessa otettiin huomioon pohjarakentamisen monimuotoisuus ja materiaalien erityispiirteet ja hyödynnettiin mallinnusta kokonaisvaltaisesti. Projektissa korostui suunnittelun hajauttaminen ja tuoteosatoimittajien panos valmistustiedoissa, mikä tehosti asennettavuutta. Asennettavuutta on simuloitu. Työmaalla 150 henkilöä hyödynsi mallitietoa ja tahtiaikatauluja, asennusjärjestys tehtiin tietomallipohjaisesti ja se ohjasi tehdastuotantoa. Edistyksellisessä BIM-mallinnuksessa hyödynnettiin algoritmeja ja IFC:stä tehtiin suoraan tuotantomallit. Asennusjärjestys ohjasi tehdastuotantoa. Yhteistoiminta eri organisaatioiden välillä oli erinomaista, säilyttäen projektin ketteryyden ja nopean reagoinnin mahdollisuuden muutoksiin.

Suunniteltu käyttöikä on 100 vuotta. Hiilijalanjäljen mallipohjainen laskenta on tehty juuri julkaistun Rava3Pro TATE-koodiston mukaisesti. Kaunis rakennus istuu kaupunkikuvaan lähes täydellisesti.

Projektin kilpailuun ilmoittivat:

Tilaaja, rakennuttaja: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy
Päätoteuttaja, projektinjohto: Haahtela-rakennuttaminen Oy
Rakennesuunnittelu, puu- ja betonielementtisuunnittelu: Sweco Finland Oy
LVIAS- ja sprinklerisuunnittelu: Granlund Oy
Puumateriaalitoimittaja: Stora Enso Oyj
Tietomallikoordinaattori: Fimpec Oy

Yleisöäänestyksen voittaja: Katajanokan Laituri

Yleisöäänestyksen voitti Katajanokan Laituri. Yleisö perusteli valintaa muun muassa seuraavasti:

“Monimutkainen hanke jossa tietomalleja on hyödynnetty aktiivisesti ja monipuolisesti.”

“Puurakentamisen taidonnäyte.”

“Kohde edustaa hiilineutraalia ja kestävää rakentamista ja tuo uutta elämää Helsingin keskustan rannikkoalueelle. Arvostan projektin innovatiivisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.”

“Uusinta teknologiaa hyödynnetty suunnittelussa. Työmaan asennustyön suunnittelussa hyödynnetty tehokkaasti tietomallia.”

“Hankkeessa eri materiaalit kuten puu, betoni ja lasi on sovitettu hienosti harmonisesti yhteen. Tietomallia on selvästi käytetty moneen rakentamisen osa-alueeseen esisuunnittelusta valmiiseen rakennukseen saakka.”

“Moderni toimitilarakennus, Eteläsataman merellisen Helsingin ikonisessa kansallismaisemissa oleva kohde. Tarkkaa mallintamista, jossa pitää osata myös huomioida rakennusta ympäröivä ympäristö osana kaikkea rakentamista ja tekniikkaa.

Katso lisätietoa voittajista ja muista projekteista >>

Lisätietoja:

Riitta Louhi
Markkinointipäällikkö
Tekla Structures, Finland
riitta.louhi@trimble.com