Rakennukset | NRO 3/2021

Rautatieaseman uusi hotelli sai näyttävät betonijulkisivut

Rautatieaseman uusi hotelli sai näyttävät betonijulkisivut
Kuva: Iikka Airas / Futudesign

Betonijulkisivuarkkitehtuurin mahdollisuudet ovat kasvaneet merkittävästi valmistusteknologian kehityksen ja tietomallinnuksen ansiosta. Myös monet arkkitehdit ja taiteilijat ovat asettaneet valmistajille kiinnostavia haasteita suunnittelemalla ennakkoluulottomia julkisivumuotoja ja -pintoja. Scandic Grand Central Helsinki -hotellin uudet julkisivut toteutettiin tarkoin mallintamalla.

Rima korkealla alusta lähtien

Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema neli­kerroksinen Helsingin päärautatieaseman rakennus valmistui alun perin vuonna 1909. Entisen VR:n pääkonttoriosan mittavat muu­tostyöt hotellikäyttöön ja laajennusosan raken­nustyöt alkoivat vuoden 2018 lopulla ja hotelli valmistui vuoden 2021 alussa.

Hotellissa on lähes 500 huonetta, joista val­taosa on alkuperäisessä osassa ja loput runsaat sata huonetta uudisosassa. Bruttoneliöitä on yhteensä noin 36 000.

Laajennusosan suunnittelijana toimi kut­sukilpailun voittanut arkkitehtitoimisto Futu­design Oy. Arkkitehti Teemu Seppänen tunnus­taa riman olleen alusta lähtien korkealla, sillä Saarisen rautatieasema on yksi Suomen hie­noimmista ja kansainvälisesti tunnetuimmista rakennuksista.

”Ennen toteutussuunnittelua julkisivun tekniset yksityiskohdat olivat vielä ratkai­sematta. Oleellista oli, että uuden hotellin muodot ja värimaailma sopivat päärautatiease­man kanssa. Suunnittelukohteena lisäraken­nus oli erittäin vaativa ja haastava. Uudisosan oli istuttava harmonisesti kokonaisuuteen, mutta edustettava selkeästi nykypäivän arkki­tehtuuria. Uuden ja alkuperäisen osan kontras­tia pehmennettiin lainaamalla alkuperäisestä rakennuksesta muotoaiheita. Detaljoinnissa ja materiaalivalinnoissa ollaan kuitenkin vah­vasti nykyhetkessä”, tarkentaa Seppänen.

Ornamentit ovat tärkeä osa Saarisen ark­kitehtuuria ja uuden hotellin julkisivua jäsentävä kovera uurroskuvio on moderni tulkinta rakennuksessa esiintyvästä ornamentiikasta.

Elementtien kiiltäväksi hiottu pinta yhdessä uurrosten kanssa luo alati muuttuvan, eri etäisyyksiltä tarkasteltuna mielenkiintoisen pinnan.

Julkisivun kellertävä väri toteutettiin valkosementillä ja keltaisella kiviaineksella, betonimassaan ei lisätty lainkaan pigment­tejä. Finnsementin toimittamaa Singhoff LK 300, keltaista kvartsiittikiviainesta käytettiin raekooltaan 0…12 mm erilaisissa seossuhteissa julkisivuelementtien valmistuksessa. Näin väristä saatiin harmoninen ja tasalaatuinen. Taivassalon punaista graniittikiviainesta käy­tettiin seoksessa mukana ”mausteena” isom­malla raekoolla.

Alun perin rakennuksen vanhan osan massiiviset kivijulkisivut ja sokkelit on tehty Hangon punaisesta graniitista, mutta louhosta ei enää ole olemassa, eikä kiviainesta saatavilla. Nyt uudisosan sokkeleiden kuorielementeissä käytettiin kiviaineksena Taivassalon punaista graniittia. Vanhaa graniittia muistuttavaan, hieman karheaan ja himmeään lopputulokseen päästiin, kun elementin pinta tehtiin pesube­tonipintana, joka karkeasti hiottiin yli, jolloin kiviaineksen särmät hioituivat tasaiseksi.

Asiantuntija-apua ja yhteistä osaamista alusta lähtien

”Saimme julkisivuratkaisun suunnittelussa elementtien valmistaja Parmalta apua alusta asti. Väri- ja pintakäsittelymalleja tehtiin kymmeniä, kunnes sopivat löytyivät. Betoni­viidakko Oy:n taiteilija Topi Äikäs oli tärkeä apu 3D-muottitekniikan suunnittelussa. Koveraan pystyraidoitukseen perustuva julkisivuaihe on haastava elementtien epätarkkuuksille, mutta näistä haasteista huolimatta julkisivu on erit­täin onnistunut”, Seppänen kiittää.

Asemakorttelin hämyinen takapiha muut­tui hotellin ja laajennusosan myötä edusta­vaksi ja turvallisemman tuntuiseksi paikaksi Kaisaniemenpuiston laidalla sekä Kansallis­teatterin vieressä.

Urakka oli kooltaan ja teknisiltä ominai­suuksiltaan ainutlaatuinen kohde myös ura­koitsijana toimineelle NCC:lle. Sekarunkoinen ja poikkeuksellisen muotoinen laajennusosa tarjosi korjausrakentajille mielenkiintoista haastetta suunnittelusta työmaatoteutuk­seen asti.

”Kohde edustaa meidän omaa hankeke­hitystä. Elementtivalmistaja tuli mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa kehittämään elementointimahdollisuuksia teknisellä tuo­tanto- ja suunnitteluosaamisellaan. Haimme yhteistyössä muun muassa runko- ja julkisivu­rakenteisiin järkevät ratkaisut”, projektipääl­likkö Juha Lahdenperä kertoo.

Erityisesti laajennusosan julkisivu oli haastava niin elementtien valmistuksen kuin asennusten suhteen. Toleranssit olivat pieniä ja yhtenäisen julkisivun kohdistaminen oli tarkkuutta vaativaa työtä.

Haasteena oli myös kohteen sijainti Helsin­gin ydinkeskustassa, joten elementtien toimi­tusajat oli suunniteltava tarkasti. Käytännössä toimitusajat sovittiin minuuttiaikataululla.

Tietomallinnuksen avulla saatiin pieni­piirteisimpienkin kolmiulotteisten muotojen, rakenneosien tuotanto ja asennus yhteensovi­tettua jo suunnitteluvaiheessa. Näin hotellin uudisosan kaikki uritetut hiotut väribetonijul­kisivut saatiin mittatarkasti valmistettuina ja asennettuina oikeille paikoilleen.

Elementtien valmistusta käsityönä

Haasteena hankkeessa olivat nykystandar­deista poikkeavat 4,5 metrin kerroskorkeudet. Lisäksi uudisosan runko tehtiin puoliksi ele­menteistä ja loput paikallavaluina. Julkisivue­lementtien asennuksessa ja kohdistamisessa oli huomioitava erityisesti niiden pystysuun­tainen sauvakuviointi.

Elementtitoimitukset oli ajoitettava työ­maalle kellontarkasti, jotta ne istuivat sau­mattomasti työmaan muiden valu- ja asen­nustöiden rytmiin.

Hotellin uudisosan kaikki Kaisaniemen­puiston puoleiset julkisivuelementit toimi­tettiin Parman Forssan tehtaalta. Perinteisen tuotantolinjan sijaan ne valmistettiin pitkälti käsityönä aina valumuotteja myöten.

Julkisivuissa on muun muassa kaarevia ikkuna-aukkoja ja erikoispintoja. Muottityöt olivat vaativia, ja pinnoissa oli paljon hionta­työtä, joka oli tehtävä käsin.

Parma toimitti kohteen kaikki betoniele­mentit; julkisivuelementtien lisäksi ontelolaat­toja, pilareita, palkkeja, väliseinäelementtejä ja sisäpihan puolen kaarevaan julkisivuun sisä­kuorielementtejä. Sisäpihan puolen julkisivun elementit toimitti Parman Viron sisaryhtiö E-Betoonelement.

Scandic Grand Central Hotel, Helsinki

Scandic Grand Central Hotel, Helsinki

Osoite: Vilhonkatu 13, 00100 Helsinki
Arkkitehtikutsukilpailun voitto: 2017
Rakennusaika: 2018–2021
Laajennusosan pinta-ala: 4200m2
Rakennuttaja: Exilion Asemahotellit Ky
Rakennuttajakonsultti: Indepro Oy
Arkkitehtisuunittelu: Arkkitehtitoimisto Futudesign Oy (laajennusosa)
Vastaavina suunnittelijoina: Aleksi Niemeläinen, Teemu Seppänen, Auvo Lindroos, Veikka Entelä, Erno Honkonen, Iikka Airas, Patrick Perämäki, Fanni Suvila, Tiina Teräs
Arkkitehdit Soini & Horto Oy (korjausosa)
Reliefipinta: Betoniviidakko Oy, Topi Äikäs (3D-muottien tekninen suunnittelu)
Sisustussuunnittelu: Puroplan
Pääurakoitsija: NCC Suomi Oy
Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Oy, Wise Group Finland Oy (kilpailuvaihe)
LVI: Granlund Oy
Muut yhteistyötahot: Pohjatekniikka, Rejlers, Akukon, GBP, Paloff, Paloässät
Betonielementit: Parma Oy
Erikoisikkunat: Purso Group Oy
Julkisivujen alumiiniverhoukset: Alucobond