AJANKOHTAISTA | 2.5.2023

Betoniunelmia – ja muita näkymiä 1970-luvun arkkitehtuuriin

Betoniunelmia – ja muita näkymiä 1970-luvun arkkitehtuuriin
Kuva: Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo

Arkkitehtuurimuseossa 17.5.2023 avautuva Betoniunelmia – ja muita näkymiä 1970-luvun arkkitehtuuriin kutsuu tutustumaan vuosikymmeneen, joka on mielikuvia monimuotoisempi, paikoin yllättävä ja monin tavoin ajankohtainen.

Tervetuloa retkelle 1970-luvun Suomeen!

Arkkitehtuurin 1970-luku mielletään betonielementtien, tasapäisyyden ja tehokkuuden ajaksi. Tuon ajan arkkitehtuuri on ehtinyt peruskorjausikään ja sitä puretaan nyt ennätystahtia. Mainehaitoista kärsivän 1970-luvun arkkitehtuurin merkitys kaipaa kipeästi uudelleenarviointia. Mitkä ovat vuosikymmenen suunnittelutyön vahvuudet ja voisiko niistä jopa ottaa oppia nykyrakentamisessa? Toisaalta 1970-luvulla purettiin kevein perustein kohteita, joita nykyään pidettäisiin jo arvossa. Onko nykyään parempi ymmärrys ja voidaanko vastaavat virheet välttää?

Betoniunelmia avaa kiistanalaisen vuosikymmenen arkkitehtuuria ja ajan ilmiöitä kutsuen elämykselliselle retkelle 1970-luvun Suomeen. Tällä vuosikymmenellä Suomessa unelmoitiin talouskasvusta, hyvinvoinnista ja tasa-arvosta. Uusi yhteiskunnallinen todellisuus heijastui myös rakennettuun ympäristöön. Se edellytti arkkitehdintyön uudelleen määrittelyä demokratian, tutkitun tiedon, yhteisen hyvän ja yleispätevyyden lainalaisuuksien varassa toimivaksi ammattilaisuudeksi.

Näyttely on jaettu neljään osaan, joista jokainen kertoo oman versionsa tapahtumista. Tarina alkaa kotoa. Olohuoneen mustalla nahkasohvalla on helppo kuvitella, miltä uutuuttaan kiiltävä nykyaikainen koti tuntui ensimmäisistä asukkaistaan. Tämä vastarakennettu koti sijaitsi monien muiden uusien kotien tapaan lähiössä. Näyttelyn toinen osa avaa ajan ihanteita sosiaalisesti yhteen tuovasta, lapsille turvallisesta lähiöympäristöstä palveluineen. Kolmas osio kutsuu tarkastelemaan yhteiskuntaa. Kaupungeissa paljon vanhaa sai väistyä suurempien talojen ja tehokkaampien liikenneväylien tieltä. Menetettiinkö purkuvimmassa jotakin ainutlaatuista? Toisaalta vapaa-ajan lisääntymisen ja elintason kasvun myötä uusia korkeatasoisia hotelleja ja muuta palvelurakentamista syntyi kautta maan. Neljäs osa vie kävijän arkkitehdin työhuoneeseen, jossa tasapainoillaan tehokkuusvaatimusten, yhteisen hyvän tavoittelun ja uusien teknologisten mahdollisuuksien ja teoreettisten tuulien ristipaineessa.

Betoniunelmia jatkaa Arkkitehtuurimuseossa menneiden vuosikymmenien arkkitehtuuria käsittelevien näyttelyjen sarjaa, jossa on nyt saavuttu 1970-luvulle asti. Sen ovat kuratoineet Arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö Petteri Kummala, näyttelyamanuenssi Jutta Tynkkynen ja tekniikan tohtori ja Aalto-yliopiston arkkitehtuurin vanhempi lehtori Anni Vartola.

Yleisötyö

Betoniunelmia-näyttelyn yleisötyö vie kävelykierroksille 1970-luvun asuinympäristöihin ja kutsuu keskusteluun vuosikymmenen debattien hengessä. Lue lisää näyttelyn ohjelmistosta tästä >>

Betoniunelmia ja muita näkymiä 1970-luvun arkkitehtuuriin Arkkitehtuurimuseossa 17.5.2023–15.10.2023

Lisätiedot

Petteri Kummala, Tutkimuspäällikkö, Arkkitehtuurimuseo
petteri.kummala@mfa.fi / +358 45 7731 0477

Ilona Hildén, Viestinnän suunnittelija, Arkkitehtuurimuseo
Ilona.Hilden@mfa.fi / +358 45 7731 0468

Arkkitehtuurimuseo
Kasarmikatu 24
00130 Helsinki

Ti–su 11–18
Ke 11–20

https://www.mfa.fi/

Asuinkerrostalo Puntarpää, Soukka, Espoo 1974. Aulis Blomstedtin suunnittelema asuinkerrostalo Puntarpää on esimerkki hienostuneesta ja yksilöllisemmästä kerrostaloarkkitehtuurista. Kuva: Matti Pietinen / MFA