AJANKOHTAISTA | 10.10.2024

Pro Quality 2024 -palkintojuhlassa palkittiin kaksi tohtorin väitöskirjaa ja viisi diplomityötä

Pro Quality 2024 -palkintojuhlassa palkittiin kaksi tohtorin väitöskirjaa ja viisi diplomityötä
Pro Quality 2024 palkitut. Kuva: Sanna Liimatainen

Rakennustuotteiden Laatu Säätiön Pro Quality -palkintojuhla pidettiin keskiviikkona 25.9.2024 Helsingissä ravintola Palacessa.

”Tänä vuonna meillä oli kunnia palkita seitsemän opinnäytetyötä Pro Quality -palkinnolla. Opinnäytetyön tekeminen on ollut kaikille valtava urakka, ja nyt sen hedelmistä voi nauttia tekijän lisäksi useampi taho”, iloitsee Säätiön toimitusjohtaja Jaakko Tuominen.

Palkitsemisjuhlassa kuultiin rakennusalan vaikuttajan, TkL Timo Kohtamäen, ajatuksia julkisten hankkeiden toteuttamisesta hankerahoitusperiaatteella. Betonirakenteiden professori Anssi Laaksonen Tampereen yliopistosta puolestaan kertoi opinnäytetyön merkityksestä tekijälleen, oppilaitokselle ja muille yhteistyökumppaneille. Lopuksi vastapalkittu Pro Quality -voittaja Jesse Lietzén kiitti kaikkien voittajien puolesta heitä tukeneita henkilöitä sekä Säätiötä arvokkaasta huomionosoituksesta.

Jesse Lietzén, Tampereen yliopisto, tohtorin väitöskirja

Computational Prediction of Impact Sound Insulation of a Timber Floor Based on Simulated Impact Force Excitation of the Standard Tapping Machine

”Jesse Lietzenin työssä on osoitettu, että numeerisia simulointimenetelmiä voidaan käyttää luotettavasti puuvälipohjien käytännön tuotekehityksessä. Tämä tulos on käytännön kannalta erittäin merkittävä, koska puurakentamisessa teknisesti ylivoimaisesti haastavinta komponentti voidaan jatkossa kehittää digitaalisesti ja ketterästi entisten raskaiden kokeellisten menetelmien sijaan. Jessen tutkimustyön tulokset näkyvät jo nyt puurakenteiden tehokkaampana suunnitteluna sekä valmiiden asuntojen parempana askelääneneristävyytenä. Palkittavaksi ehdotettu työ edustaa myös ehdotonta kansainvälistä kärkeä.”
Sami Pajunen, professori, Tampereen yliopisto

Tutustu Jesse Lietzénin tohtorin väitöskirjaan täältä.

Jesse Lietzén. Kuva: Sanna Liimatainen

Uychen Ju, Aalto-yliopisto, tohtorin väitöskirja

Utilization of short-term thermal energy storage for demand response and peak power reduction in district-heated buildings

”Yuchen Jun väitöskirja on yksi harvoista, joka on tehty kaukolämmön kulutusjoustoon liittyen. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että kulutusjousto vähentää merkittävästi kaukolämmön energiakustannuksia ja vähentää kaukolämmön tuotannon CO2-päästöjä. Huipputehoa rajoittamalla voidaan tasoittaa rakennuksen tehontarvetta. Lämpövarasto mahdollistaa huipputehon pienentämisen, mikä vähentää rakennuksen omistajien maksamaa tehomaksua. Tämä väitöskirja antaa tieteellisiä uusia tuloksia siitä, mikä on lyhytaikaisen lämpöenergian varastoinnin hyöty kulutusjouston ja huipputehon leikkaamisen yhteydessä. Työ antaa pohjan kehittää uusia kehittyneempi ohjausratkaisuja kaukolämmitetyissä rakennuksissa.”
Risto Kosonen, professori, Aalto-yliopisto

Tutustu Uychen Jun tohtorin väitöskirjaan täältä.

Uychen Ju. Kuva: Sanna Liimatainen

Atte Kurko, Tampereen yliopisto, diplomityö

Jälkijännitetyn palkin leikkauskestävyys

”Työn tuloksena on esitetty viimeisimmän teoriatiedon mukaiset rakenteen analysointimenetelmät. Menetelmät on tiivistetty käytännössä sovellettavaan muotoon. Työn tulokset tulevat vaikuttamaan lähes kaikkien esijännitettyjen rakenteiden suunnitteluun lähitulevaisuudessa. Työ selkeyttää hyvin vaikean aihepiirin. Diplomityön aihe onkin uusien rakenteiden päästöjen vähennystarpeiden ja olemassa olevien rakenteiden käyttöiän jatkamisen kannalta hyvin olennainen.

Työ vaikuttaa merkittävästi suunnittelutyön ja rakenteiden laatuun. Työ on luonut perustan, jolla rakenteiden suunnitteluohjeet tullaan tämän aiheen osalta päivittämään. Työ on ohessa myös tuottanut uusimman teoriatiedon mukaista ajantasaista suomenkielistä kirjallisuutta.”
Anssi Laaksonen, professori, Tampereen Yliopisto

Tutustu Atte Kurkon diplomityöhön täältä.

Atte Kurko. Kuva: Sanna Liimatainen

Henri Tähkänen, Aalto-yliopisto, diplomityö

Nesteputkijäähdytteisen massiivivalubetonin fysikaalinen mallinnus

”Henri Tähkäsen työ käsittelee betonin jäähdytystä kovettumisen aikana. Mikäli massiivibetonin lämpötila kovettumisen aikana nousee liian korkeaksi (> +60°C), voi betonin lujuus- sekä myös säilyvyysominaisuudet heikentyä merkittävästi. Aihe on maailmalla tunnettu jo pitkään ja on noussut Suomessakin ajankohtaiseksi viime vuosien aikana. Esimerkiksi nykyisellään massiivisia siltarakenteita jäähdytetään yleisesti vesiputkien avulla. Suomessa ei kuitenkaan ole mitoitusohjeita jäähdytysputkistojen suunnitteluun. Henri Tähkäsen työssä simuloidaan nesteputkistolla jäähdytetyn massiivibetonin lämpötilajakaumaa, lämpöjännityksiä sekä halkeilua. Elementtimenetelmään perustuvan simuloinnin avulla tarkastellaan tilannetta erilaisissa massiivisissa betonirakenteissa kaksi- ja kolmeulotteisesti. Mallinnuksen avulla määritetään parametrit, joilla betonin jäähdytystä voidaan tehokkaimmin säädellä. Työ tulee olemaan merkittävässä roolissa kehitettäessä kansallisia ohjeita massiivisten betonirakenteiden jäähdytyksen suunnitteluun.”
Jouni Punkki, professori, Aalto-yliopisto

Tutustu Henri Tähkäsen diplomityöhön täältä.

Henri Tähkänen. Kuva: Sanna Liimatainen

Johannes Simola, Aalto-yliopisto, diplomityö

Hybrid heating systems and comprehensive commissioning process

”Pienemmällä energiankulutuksella sekä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian ja etenkin lämpöpumppujen käytöllä on merkittävä rooli Euroopan unionin energiariippuvuuden vähentämisessä fossiilisista polttoaineista. Useassa yhteydessä on esitetty, että monimutkaiset hybridjärjestelmät eivät toimi suunnitellulla tavalla ja asettuja energiansäästötavoitteita ei aina saavuteta. Tämän tutkimuksen hypoteesi oli se, että toiminnanvarmistamisprosessin puutteet eikä niinkään laitetekniikka itsessään ovat keskeinen syy järjestelmien toimintaongelmiin.

Tutkimus tuottaa kansainvälisesti uusia tuloksia siitä, kuinka selkeästi määritellyillä vastuilla ja toiminnanvarmistusprosessilla on mahdollista vähentää merkittävästi toimintaongelmia. Työ antaa hyvät lähtökohdat talotekniikkaprosessien jatkokehittämiselle ja orostaa varmistamisen tärkeyttä koko elinkaaren aikana.”
Risto Kosonen, professori, Aalto-yliopisto

Tutustu Johannes Simolan diplomityöhön täältä.

Johannes Simola. Kuva: Sanna Liimatainen

Juuso Järviö, Tampereen yliopisto, diplomityö

Taloteknisen toteutussuunnitteludokumentoinnin kehittäminen

”Juuso Järviön tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa konkreettisia taloteknisen asennustyön haasteita ja tuoda esille ratkaisuehdotuksia toteutussuunnitelmien toteutuskelpoisuuden parantamiseksi. Tarkoituksena on myös tutkia, miten suunnittelun ja toteutuksen rajapinnan koordinointia voi kehittää, jotta suunnitelmien tulkinta on mahdollisimman yksiselitteistä. Lisäksi työssä analysoidaan suunnitelmien tarkkuustason ja toleranssien vaikutusta suunnitteluun ja suunnitelmien rakennettavuuteen.

Tutkimuksen tuloksena löydettiin taloteknisen suunnittelun ja toteutuksen haasteiden juurisyitä sekä niihin ratkaisuehdotuksia. Tulokset jaettiin kolmeen teemaan; toteutusmuoto ja suunnittelunohjaus, rakennettavuus sekä tietomallintaminen. Aihe on vaativa ja siitä on aiemmin tehty vain vähän tutkimusta. Tuloksilla on sekä tutkimuksellista ja käytännöllistä uutuusarvoa.”
– Piia Sormunen, professori, Tampereen yliopisto

Tutustu Juuso Järviön diplomityöhön täältä.

Juuso Järviö. Kuva: Sanna Liimatainen

Niklas Sundström, Aalto-yliopisto, diplomityö

Potential use of low-carbon concretes for low and intermediate level nuclear waste repositories

”Niklas Sundströmin diplomityö käsittelee vähähiilisen betonin hyödyntämistä vähä- ja keskiaktiivisen ydinjätteen varastoinnissa. Betonin on tärkeässä roolissa ydinjätteiden turvallisessa varastoinnissa, ja myös tällä alueella kiinnitetään huomiota betonin CO2-päästöihin. Diplomityössä tutkittiin viittä eri betonilaatua, joissa hyödynnettiin masuunikuonaa. Yksi betoneista oli alkaliaktivoitu masuunikuona eli siinä ei käytetty ollenkaan sementtiä. Tutkittavien betonien säilyvyysominaisuuksia tutkittiin kattavasi. Tulosten perusteella masuunikuonan hyödyntäminen kyseisessä käyttökohteessa on erittäin potentiaalista, koska masuunikuona tiivistää betonia. Kysymysmerkkinä on karbonatisoitumisen vaikutus masuunikuonaa käytettäessä. Kokonaisuudessaan Niklas Sundströmin diplomityö on erittäin hyvä.”
– Jouni Punkki, professori, Aalto-yliopisto

Tutustu Niklas Sundströmin diplomityöhön täältä.

Niklas Sundström. Kuva: Sanna Liimatainen