Pääkirjoitus | NRO 1/2023

Betoniteollisuus tähtää yhdessä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Mika Löytönen, puheenjohtaja, Betoniteollisuus ry

Betoniteollisuus tähtää yhdessä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Viime vuosina itse kukin on törmännyt toistuvaan uutisointiin sään ääri-ilmiöistä eri puolilla maapalloa. Helleaallot, kuivuus ja maastopalot sekä toisaalta rankkasateet ja tulvat aiheuttavat vakavia uhkia niin luonnolle kuin ihmisille. Valitettavasti nämä ilmiöt tulevat jatkossa vain lisääntymään ilmastonmuutoksen myötä.

Euroopassa Ukrainan sodan päästöjen kerrotaan olevan verrattavissa jo kokonaisten maiden päästöihin ja aikanaan myös jälleenrakennus tulee aiheuttamaan mittavia hiilidioksidipäästöjä. Toimialamme hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on tärkeää, että myös me täällä Suomen betonituoteteollisuudessa teemme jatkuvasti töitä yhdessä paitsi keskenämme, myös sementinvalmistajien sekä muiden raaka-aine- ja tarviketoimittajien kanssa. Yhteistyöstä meillä onkin jo pitkät ja vahvat perinteet, ja se tulee varmasti olemaan menestyksen avain tässäkin asiassa.

Paljon on jo tehtykin. Kivimateriaalit pärjäävät nykyisin vähähiilisyyden osalta mainiosti vertailussa muille materiaaleille, ja muuttamalla betoni vähähiiliseksi voidaan saada aikaan vielä entistä suuremmat päästövähennykset. Betonin tapauksessa päästövähennykset käsittävät myös sellaiset kohteet, joissa betoni ei ole muilla keinoin korvattavissa – kuten infrarakentamisessa.

Vähähiilisten tuotteiden markkinaosuudessa on toki vielä reippaasti kasvunvaraa ja vähähiilisempien tuotteiden tuominen markkinoille on betonin maineen kannalta lähes elämän ja kuoleman kysymys.

Lähtökohtaisesti ne puhdistavat betonin mainetta merkittävästi, mutta jokaisen meidän tulee myös huolehtia kattavasta työmaaperehdytyksestä hitaammin lujuutta kestävien betonien kanssa. Jos työmailla tulee epäonnistumisia, mainehaitta on mittava koko alalle.

Kivitalorakentamiseen liittyy lukemattomia etuja, joista ehkä tärkeimpiä ovat rakentamisen helppous ja yksinkertaisuus, edullisuus sekä turvallisuus niin rakentajalle, omistajalle kuin käyttäjällekin. Rakentamisen alati monimutkaistuessa meidän tulee sekä yrityksissä että alana yhdessä huolehtia siitä, että pidämme betonirakentamisen vastaisuudessakin yksinkertaisena. Betonirakentamisen helppoutta on lisännyt myös alan nopea digitalisoituminen, joka luo jatkuvasti uusia ketterämpiä toimintatapoja rakentamiseen.

Rakentamisen suhdannenäkymät ovat heikentyneet selvästi

Rakennusteollisuus RT:n jäsenkyselyn mukaan asuntorakentamisen näkymät ovat edelleen epävarmat, mutta elpymässä. Rakennuskustannusten nousu on hidastunut, mutta se on edelleen suurin este asuntotuotannolle. Ukrainan sota on vaikuttanut erityisesti komponenttien saatavuuteen ja hintaan. Kuten on nähty, riippuvuus tuontitavarasta tekee yhteiskunnastamme haavoittuvan monella sektorilla. Energian hintojen nousu näkyy raaka-aineiden ja kuljetuskustannusten nousuna, mikä vaikuttaa suoraan lopputuotteiden hintoihin. Tämän vuoksi yhteiskunnan kannalta on tärkeää huolehtia kotimaisten yritysten toimintaedellytyksistä ja näin varmistaa omavaraisuus niin rakennusmateriaalien kuin myös energian suhteen. Pitkällä aikavälillä on myös pidettävä kiinni vihreän siirtymän ja ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävistä sovituista toimenpiteistä, joihin betoniteollisuus onkin jo hienosti vastannut.

Olemme alana onnistuneet erittäin hyvin myös siinä, että meillä on oma yhteistyöprofessori sekä Aallossa (betonitekniikka) että Tampereen yliopistossa (betonirakenteet). Tässä meillä on mielestäni valovuoden etumatka verrattuna kilpaileviin materiaaleihin. Ja tämä on ensikädessä aktiivisten ja visionääristen jäsenten ansiota. Yliopistoyhteistyö on mahdollistanut sekä asiantuntevan että innostavan opetuksen toteuttamisen, jolla saamme houkuteltua alalle uusia osaajia, sekä korkeatasoisen ja teollisuutta hyödyttävän tutkimuksen tekemisen. Uusien osaajien avulla turvaamme alemme menestyksen muuttuvassa toimintaympäristössämme nyt ja tulevaisuudessa.