Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 1/2024
Raide-Jokeri palkittiin Vuoden 2023 Betonirakenteena
Lokakuussa käyttöön otettu Raide-Jokeri on poikkeuksellisen monipuolinen betoni-infrakohde. Raide-Jokeri…
Henkilökuva | NRO 2/2021
Henkilökuvassa Timo Suutarinen
Betoni-lehden henkilögalleriassa on haastateltavana rakennusinsinööri Timo Suutarinen (s. 1953 Mäntyharjussa)
”Olen siellä missä tapahtuu ja missä on mielenkiintoista kehitettävää”, Timo Suutarinen kuvaa työpäiväänsä. Työ tarkoittaa omistajuutta ja toimitusjohtajuutta mäntyharjulaisessa Suutarinen yhtiöissä, joka on maa- ja talorakentamisen sekä betoniteollisuuden yritysryhmä.
Timo ja yritys ovat kasvaneet rinnakkain: kuorma-autoilijaisän alun perin kuorma-autokuljetuksiin perustama yritys oli vasta 2-vuotias kun Timo syntyi.
”Olin 8-vuotias, kun isä osti ensimmäisen kuormaajan. Siitä lähtien olin itsekin aktiivisesti mukana sorakuormien teossa”, Timo kertoo.
Perheyrityksen matka on sikälikin hyvässä muistissa, että tänä vuonna 70 vuotta täyttävän yrityksen historiikki on jo painovalmiina.
”Alusta lähtien meillä on tehty töitä vahvasti rukkaset kädessä ja haalarit päällä. Tärkeimpiä oppeja on ollut se, että kovalla työllä ja rehellisyydellä pärjää.”
Sama oppi pätee jo kolmannellekin polvelle. Timon kaksi insinööripoikaa, Juho ja Markus ovat näet molemmat perheyrityksessä töissä. Timon aikaisemmin pankkialalla työskennellyt Vuokko -vaimo alkoi puolestaan 90-luvun puolivälissä hoitaa yrityksen taloushallintoa. Perheestä vain tytär on valinnut toisin.
Selvä uravalinta
Uravalinta oli siis Timolle selvä: sekä rakennusala että yrittäjyys kiinnostivat. Ylioppilaaksi päästyään hän pyrki Kuopioon teknilliseen opistoon ja valmistui tie- ja vesirakennuspuolen rakennusinsinööriksi vuonna 1976.
Timo kertoo, että koulutus ei 70-luvulla tähdännyt yrittäjyyteen, vaan siihen että opiskelijoista tulee valtion ja kunnan virkamiehiä. Yrittäjyys onkin tullut kodin kautta. Isän lisäksi myös äiti oli yrittäjä, elintarvikekauppias. Perheyrityksessä äiti alkoi työskennellä, kun yrityksen laajentuessa tarvittiin puhelinpäivystäjä. Tekniikan kehittyessä hän alkoi hoitaa muita toimistotehtäviä.
Yritys oli pitkään hyvin pieni. Kun Timo vuonna 1978 tuli silloiseen sora- ja maanrakennusyritykseen töihin, hän oli se neljäs työntekijä.
”Minulle se oli päätöksenteon paikka: jatkaako opintoja teknilliseen korkeakouluun vai mennäkö töihin ja alkaa kehittämään ja laajentamaan perheyritystä. Valitsin työn ja se imi mukanaan.”
Oliko valinta oikea-kysymystä Timo ei lähde jossittelemaan: ”Olen syntynyt yrittäjäksi ja yrittäjänä olen halunnut toimia. Oma isäni ei asettanut yrittäjäksi lähtemiseen paineita, vaan valinta oli oma. Enkä ole itsekään omille lapsille luonut paineita.”
Itse piirretty betoniasema on edelleen pystyssä
”Ei minusta olisi ollut jatkuvaan toimistotyöhön, vaikka niitäkin on toki matkan varrella riittänyt”, Timo toteaa.
”Esimerkiksi jatkuva suunnittelutyö ei olisi minulle soveltunut”, hän toteaa. Yrityksen ensimmäisen betoniaseman kuvat hän kuitenkin piirsi itse.
”Sanoin isälle, että siihen tarvittaisiin rakennesuunnittelija. Isä tuumasi, että sinähän olet opiskellut insinööriksi, eikö se onnistuisi. Haaste oli luotu ja siihen vastasin. Piirustukset ovat edelleen tallessa, ja mikä tärkeintä, rakennus on edelleen pystyssä”, Timo naurahtaa.
Haasteet ovat oiva kehittämisen paikka
Betoniasemapiirustusten tekeminen kuvaa hyvin Timon asennetta: haasteet ovat kehittämisen paikka. Yritystä myös lähdettiin laajentamaan määrätietoisesti vaiheittain. 80-luku tehtiin maanrakennustöitä ja toimitettiin betonia paikallisesti.
Kun isä luopui omistajuudesta vuonna 1992, Timosta tuli yksin yrityksien omistaja. Tuolloin asioita oli pohdittava vielä syvällisemmin.
”Parin vuoden kuluttua laajensimme talonrakennusurakointiin. Se oli osin sattumaa. Tuttu urakoinnin ammattilainen oli lama-aikana saanut lopputilin. Meille avautui mahdollisuus tarjota talonrakennusurakoita ja sain hänet ensin osa- ja sittemmin kokoaikaiseksi työntekijäksi. Sattuma oli onnekas molemmin puolin. Hän palveli yritystä 22 vuotta.”
Kun lama alkoi hellittää, yritys avasi vuonna 1997 ensimmäisen elementtitehtaan. Silloin henkilökunta kasvoi kerralla 15:stä 50:een.
Liikevaihdollisesti Suutarinen yhtiöissä kahden tehtaan betonielementtikauppa on tällä hetkellä suurinta, toisena on talonrakennusurakointi, kolmantena maanrakennusurakointi, kiviainesmyynti ja valmisbetoni.
Aina askeleen edellä muista siinä mitä teemme
Ideoista käytäntöön ja patenteiksi asti
Timon kanssa keskustellessa paljastuu, mitä yksi yrityksen motto ’Aina askeleen edellä muista siinä mitä teemme’ tarkoittaa käytännössä: jatkuvaa kehitystyötä.
”Kehitystyö lähtee aina tarpeesta”, hän avaa lukuisten kehityshankkeidensa taustoja. Niistä moni on johtanut patentteihin asti. Sen lisäksi että ne ovat edistäneet ja tehostaneet oman yrityksen toimintaa, osa ideoista on yhteistyökumppaneiden kanssa jalostunut uusiksi tuotteiksi. Nykyään myös Timon pojat ovat vahvasti mukana monissa kehitystyöhön liittyvissä hankkeissa.
”Passiivi- ja nollaenergiarakentaminen, kuljetusvälineiden ja tehtaiden logistiikka, muottijärjestelmät, betonin kaksoisakselisekoittaja, kiviainesjalostus betoniteollisuuden tarpeisiin”, Timo listaa aihealueita, jotka ovat inspiroineet keksimään ja kehittämään.
Hyvä esimerkki Timon keksintöjen hyödyllisyydestä on betonin kaksoisakselisekoittaja. Sen ansiosta betonimylly pyörii tehokkaammin samalla kierrosnopeudella. ”Kun asensimme kaksoisakselisekoittimen muutoksen Mäntyharjun tehtaallemme vuonna 2009, tehtaan kapasiteetti nousi yli 60 prosenttia betonin laadun pysyessä hyvänä. Vaativatkin siltabetonit onnistuivat loistavasti.”
Arkkitehtuuriin liittyvän kehitystyön tulos näkyy esimerkiksi Helsingin Pukinmäessä HASO Rantapuiston Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy suunnittelemien asuinkerrostalojen julkisivuissa. Alkuperäisessä Helsingin kaupungin järjestämän kilpailun suunnitelmaehdotuksessa julkisivut oli ehdotettu toteutettaviksi väribetonisin, suuria kolmivärisiä pintoja muodostavin kuorielementein. Jatkosuunnittelussa julkisivujen rakenne vaihtui sandwich-elementein toteutettavaksi, kuitenkin niin, että rakennusten arkkitehtuuria ei muutettu.
Oikean terrakottasävyisen ulkonäön löytämiseksi tutkittiin erilaisia väri- ja kiviainesyhdistelmiä sekä niille sopivia pintakäsittelytapoja. Suutarinen yhtiöiden panos hankkeessa oli merkittävä sekä elementtien valmistajana että kohteen arkkitehdin asettamien esteettisten tavoitteiden saavuttamisessa.
”Oma panokseni oli oikean värisävyn löytäminen, siinä auttoi pitkä kiviainestuntemus. Lopulta päädyttiin käyttämään vain yhtä väribetonimassaa ja tuottamaan siitä kolmella erilaisella pintakäsittelyllä kolmea eri sävyä. Rakenteihin otti puolestaan vahvemmin kantaa tehtaanjohtajamme”, Timo kertoo.
Graafinen betoni on ollut Timon mukaan tervetullut lisä betonivalikoimaan. ”Meiltä on juuri valmistumassa Mikkeliin päiväkoti, jossa on käytetty graafista betonia. Taidekeskus Salmelaan valmistui puolestaan pari vuotta sitten erikoiskohde, jossa ulkoilmanäyttämön taustaelementteihin tehtiin kivikautisia maalauksia muistuttava kuvio graafista betonia käyttäen.”
Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset: ei mustamaalausta vaan tekoja
Timo on ollut Betoniteollisuus ry:n johtokunnan jäsen toistakymmentä vuotta. Hän liputtaa yhteistyölle ja sille, että kaikille yhteisistä asioista keskustellaan ja niitä myös hoidetaan yhteisesti.
Erityisen hyvää työtä on hänen mukaansa viimeiset pari vuotta tehty betonituotteiden ympäristövaikutusten ja erityisesti hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi.
”Se on tärkeä asia. Betonituotteiden tuottama hiilidioksidimäärä on Suomessa kuitenkin vain 1,6–1,8 % valtakunnallisesta kokonaismäärästä. Sitä taustaa vasten valtiovallan taholta tuleva painostus juuri betonille on varsin kohtuutonta. Betonista on tullut tikkataulun kymppi, johon kaikki tähtäävät”, Timo harmittelee.
”Me emme silti ole lähteneet mustamaalaaman muita materiaaleja, vaan yhdessä sementtiteollisuuden kanssa olemme ottaneet haasteen vastaan ja teemme sekä alana että yrityksissä jatkuvasti työtä hiilidioksidimäärän edelleen pienentämiseen. Se on mielestäni oikea toimintatapa”, hän linjaa.
Henkilökunta yrityksen voimavara, työvoimapula pullonkaula
Ajankohta historiikin tekemiselle 70-vuotiaasta yrityksestä oli Timon mukaan hyvä: ”Siihen saatiin tallennettua paljon asioita, joita minä vielä osasin kertoa, mutta poikani eivät enää ehkä olisi osanneet. Ilahduttavaa oli, että historiikin kirjoittaja pystyi vielä haastattelemaan iäkkäitä vanhempianikin.”
Historiikki, samoin kuin Timon puolitoista vuotta sitten saama teollisuusneuvos -arvonimi kertovat hänen mukaansa paitsi kovasta työstä ja erityisesti siitä, ettei asioita saa aikaan yksi ihminen. Perheen rinnalla yrityksen koko henkilökunta on ja on ollut se iso voimavara, joka on kasvattanut vaatimattomista oloista aloittaneen yrityksen nykyiselle tasolle.
Suutarinen yhtiöt on Mäntyharjun kolmanneksi suurin työllistäjä. ”Täällä on vahvaa erilaista teollisuutta. Yhteinen huoli on kuitenkin työvoimapula. 6000 asukkaan Mäntyharju on taantuva kunta, jonka väkiluku on kymmenessä vuodessa pudonnut tuhannella.”
”Meillä on jo nyt sekä Mäntyharjun että Mikkelin tehtaillamme merkittävä määrä ulkomaisia työntekijöitä. Jos heitä ei Suomeen ja myös meidän yritykseemme saada nopeaan tahtiin enemmän, se on toiminnalle iso este”, Timo ennakoi.
Koti kivitalossa, metsä harrastuksena
Oman kodin Timo rakensi 80-luvulla Mäntyharjun keskustaan betonista ja tiilestä: ”Olin siinä itse vastaavana ja tietysti myös rukkaset kädessä. Kahden timpurin kanssa tehtiin paikallavalut ja tiilimuuraus, välipohja betonista, yläpohja on puurakenteinen.”
Entä osaako työssään hyvin viihtyvä Timo irtautua työkuvioista?
Sekin onnistuu: ”Yhteinen harrastuksemme vaimon kanssa on metsä. Kesäviikonloput vietämme mieluiten metsäkohteissamme ja niihin liittyvissä hoitotöissä. Toki tällä iällä emme enää niin innokkaasti raivaussahan kanssa, vaan kuljemme tutkimassa mitä metsälle kuuluu.”
