Ilmastoahdistusta

Tuttavani WhatsApp ryhmässä viestitti tehneensä Sitran Elämäntapatestillä laskelman omasta hiilijalanjäljestään. Ilmastoasioissa valveutuneena hän saikin todella pienen päästöarvon tuloksekseen. Muutkin ryhmässä tekivät laskelmansa, mutta tulokset olivat selvästi huonompia, kuten myös oma tulokseni. Tietoja täytellessäni panin merkille, että kysymyksiä voi tulkita monella tavalla ja vastauksen voi valita useammasta osittain totuudenmukaisesta vaihtoehdosta. Laskurin kattavuus eri elämänalueiden suhteen oli kuitenkin yllättävän hyvä. Samoin se, että tuloksen saatua sai myös vinkit, miten omaa hiilijalanjälkeään voisi pienentää. Tieto lisää tuskaa ja ilmastoahdistusta.

Vinkkejä lukiessa vastausten monitulkintaisuus vahvistui. Laskenta sisälsi selvästi epävarmuuksia, yleistyksiä ja keskiarvoistuksia, vaikka tulos ilmaistaan 1 CO₂ kg:n tarkkuudella. Jos esimerkiksi valitsee, että käytössä on kesämökki, vähennysvinkiksi saa, että vapaa-ajan asunnon lämmitystä poissa-oloaikana kannattaa vähentää. Keskimäärin varmaan näin onkin. Jos kyseessä on pääosin kylmillään oleva mökki, ei todellista vähennyspotentiaalia kuitenkaan ole. No, aina on helppo löytää juuri ne kohdat, joiden naurettavuuteen vetoamalla voi koettaa vesittää itselle ikävien faktojen paljastumisen ja lievittää omaa heräilevää ilmastoahdistustaan.

Laskuria ylläpitävän Sitran sivuilta käy ilmi, että suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 10 000 kg CO₂ e/vuosi. Jotta päästäisiin kansainvälisiin tavoitteisiin, joihin Suomikin on sitoutunut, pitäisi kaikkien kansalaisten pystyä painamaan päästönsä vuoteen 2030 mennessä tasolle 2500 kg CO₂ e/v. Se on iso pudotus. Ei voi vielä paukutella henkseleitään sillä, jos mökki ei kuluta talvella energiaa. 75 % pudotus päästöissä tarkoittaa radikaalien muutosten tekoa jokapäiväisessä elämässä. Kieltämättä alkaa ahdistaa, kun tuota tavoitetta ja omia tapojaan miettii.

Omaa hiilijalanjälkilaskelmaani tehdessäni en voinut olla ajattelematta betonia ja BY-Vähähiilisyysluokitusta ja siihen liittyvää laskuria. Onhan siinäkin yksinkertaistuksia ja keskiarvoja. Raja-arvot on sentään annettu vain 5 CO₂ kg:n tarkkuudella. Laskurista on kuitenkin yritetty tehdä mahdollisimman luotettava ja avoin. Kaikki laskennassa käytettävät ominaisarvot ja laskentakaavat ovat kaikille laskijoille samat ja ne on esitetty julkisilta internetsivuilta löytyvässä taustaraportissa. Kaikkien on käytettävä raaka-aineille samoja rahtimatkoja ulkomailta terminaaleihin. Laskelmia tekevät henkilöt, jotka ymmärtävät betoniteknologiaa ja betonireseptien kehittelyn käytännön rajoitteet. Laskelmia myös valvotaan ja GWP-luokan käyttö vaatii tehtaan sertifioinnin. Tämä on tärkeää luokiteltujen betonien päästöarvojen uskottavuuden kannalta. Tämän tärkeys kirkastui minulle entistäkin selvemmin tuttavieni laskelmien teon tuoksinassa. Kävi nimittäin ilmi, että pienen päästöarvon saanut, elämäntavoillaan vähähiilisyyteen pyrkivä tuttavani oli tehnyt tahattoman virheen kotinsa lämmitysmuotoa valitessaan.

BY:n luokitus ja laskuri ovat luotettavia, ammattilaisten käyttöön tehtyjä työkaluja, joilla ala pystyy tekemään huomattavia ilmastotekoja. BY-Vähähiilisyysluokituksella halutaan kannustaa valitsemaan sopivin vähäpäästöinen betoni rakennuskohteeseen. Esimerkiksi vaihtamalla huokostamaton C30/37 betoni GWP.REF-luokasta luokkaan GWP.85 saadaan aikaan 40 kg päästövähennys betonikuutiolle. Jo 250 m_³ valulla, jossa käytetään GWP.85 betonia voidaan siis saavuttaa yhden keskimääräisen suomalaisen vuosipäästöä vastaava CO₂ -päästövähennys. Tämä muutos ei ole betoniteknisesti vielä kovin radikaali, GWP.85-betonilaatua on jo nyt hyvin saatavilla ja sen ominaisuudet eivät merkittävästi poikkea nykyisten betonien ominaisuuksista.

Tuntuu hienolta, että on saanut olla mukana luomassa järjestelmää, jonka avulla betonialan toimijat voivat halutessaan parhaimmillaan yhden työpäivänsä aikana tehdä tavallisen siviilielämän mittakaavan mahdollisuuksiin verrattuna valtavia ilmastotekoja. Se lievittää omaa ilmastoahdistustani. Pelkkä BY-Vähähiilisyysluokituksen olemassaolo ei kuitenkaan riitä, sitä pitää myös käyttää! Kannustan jokaista Betoni-lehden lukijaa tekemään oman Elämäntapatestinsä ja tutustumaan myös BY-Vähähiilisyysluokitukseen. Jos asemansa puolesta voi työssään ohjata betonin valintaa kohti pienempiä päästöluokkia, voi myös verrata sitä, kummalla saralla (siviilissä vai töissä) pystyy tekemään merkittävämpiä ilmastotekoja.

Lisää tietoa löytyy täältä:

https://www.sitra.fi/hankkeet/elamantapatesti/
www.vahahiilinenbetoni.fi