Kolumni | NRO 3/2024

Kuinka paljon parempi yhteiskunta voi olla?

Auli Lastunen, Eurokoodiasiantuntija, Rakennustuoteteollisuus RTT

Kuinka paljon parempi yhteiskunta voi olla?

Ikuinen kasvu on toisille mahdoton ajatus, koska ajatellaan, että maailmasta loppuvat resurssit (esim. luonnonvarat tai energia), jos kasvu jatkuu ikuisesti. Ikuinen kasvu ei kuitenkaan tarkoita luonnonvarojen tai energian kuluttamista aina vain enemmän vaan kyse on arvosta, jota ihmisille tuotetaan. Otetaan esimerkiksi vaikka televisio tai auto. Moderni laite käyttää vähemmän energiaa ja tuottaa vähemmän päästöjä. Innovaatiot ovat siis pitäneet talouden kasvu-uralla, mutta ovat maapallolle parempia.

Terveydenhuollossa on nähtävillä toinen kasvun muoto. Alan ammattilaiset, lääketehtaat ja laitevalmistajat kehittävät jatkuvasti uusia hoitomenetelmiä, lääkkeitä ja laitteita. Terveydenhuolto on muuttunut tasoltaan merkittävästi paremmaksi kuin se oli vaikka 50 vuotta sitten. Sielläkin tapahtuu siis kasvua. Väestön ikärakenne on muuttanut tilannetta ja onnettomien poliittisten päätösten seurauksena terveydenhuolto on nyt kriisissä. Ehkä sielläkin pitää pian tehdä päätöksiä siitä, kuinka suuriin kuluihin ollaan valmiita ihmisen hengen tai työkyvyn pelastamiseksi. Tällöin kasvu taittuu, ainakin hetkeksi. Pitkässä juoksussa kasvu kuitenkin jatkunee.

Rakentamisessakin olemme edenneet valtavia harppauksia viimeisen 50 vuoden aikana. Ihmisten elämänlaatua on parantanut se, että kaikilla on nykyään vesivessa ja kunnollinen keittiö sähköliesineen. Asuntojen sisäilma on parempaa kuin koskaan ja asumisolosuhteet ylipäätään eivät enää aiheuta ihmisten sairastelua. Kaikenlaiset tekniset ratkaisut asumisessa ovat helpottaneet ihmisten elämää niin, että aikaa jää paljon muuhunkin kuin vain työntekoon ja nukkumiseen.

Toisaalta itse rakentaminen on kehittynyt valtavasti. Erilaisten tavaroiden liikuttelu ei enää rasita kenenkään kehoa, vaan nosturit hoitavat isommat ja vähän pienemmätkin siirrot. Työkalut ovat kehittyneet vasarasta painavan naulapyssyn kautta kevyempään versioon. Myös rakentamisen prosesseihin kiinnitetään nykyään paljon huomiota ja läpimenoajat lyhenevät.

Elementtirakentaminen on mahdollistanut satojen tuhansien ihmisten muuttamisen maaseudulta kaupunkeihin työpaikkojen äärelle. Asuntoja rakennetaan koko ajan lisää, koska kaupungistuminen jatkuu. Tässäkin on siis nähtävillä eräänlainen ikuinen kasvu.

Juuri nyt olemme uudenlaisen rakentamisen kynnyksellä. Tulevina vuosina betonia tullaan valmistamaan ennen näkemättömistä raaka-aineista, joista monet perustuvat sivuvirtoihin ja kiertotalouteen. Ylipäätään koko rakentamisen kuva muuttuu enemmän rakenneosien kierrättämisen suuntaan. Siellä suunnalla odottaa muutama iso haaste: Miten osoittaa olemassa olevan rakenneosan kelpoisuus ja alkavatko viranomaiset muuttaa kantaansa suopeampaan suuntaan uudelleen käytettävien rakenneosien kohdalla. Epäilen, että asuntojen ostajat ovat jo valmiita tällaiseen, kunhan se ei nosta kustannuksia.

Ikuinen kasvu on siis täälläkin edelleen läsnä, mutta täysin eri näköisenä kuin muutama vuosi sitten ajateltiin. Muutoksen on kohdistuttava innovatiivisuuteen ja liian tiukan kelpoisuuden osoittamisen purkamiseen. Lisäarvoa tuotetaan ihmisille pienentyneiden päästöjen kautta ja samaan aikaan maapallo kiittää. Ikuinen kasvu jatkuu.