Kurkistetaanko vaihteeksi kolikon toiselle puolelle?

Betonin käyttö nostetaan monesti esille, kun luetellaan merkittävimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Harvemmin näkee pohdittavan sitä, mikä merkitys betonilla on ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tilanne saattaa yllättää.

Iso kuva ilmastonmuutoksen taustalla olevien lukuisten tekijöiden suhteen on, että niissä dominoi fossiilinen energiantuotanto noin 75 prosentin osuudellaan. Tilanne on likimain sama sekä Suomessa että globaalisti. Tämä puolestaan tarkoittaa, että ilman fossiilienergian käytön merkittävää vähentämistä emme kykene millään torjumaan ilmastonmuutosta, vaikka lopettaisimme saman tien kaikki muut ilmastopäästöt.

Avain ilmastonmuutoksen selättämiseen on siis yhteiskuntien ja teollisuuden laajamittainen siirtyminen vähäpäästöisiin energianlähteisiin. Ratkaiseva kysymys on, miten tämä tehdään. Esimerkki löytyy yllättävänkin läheltä, nimittäin koti-Suomestamme.

Tarkasteltaessa Suomen energiaskenaariota on ilmeistä, että siirrymme vähäpäästöiseen energiaan sähköistymisen kautta. Fossiilisten energianlähteiden tilalle tuodaan niin sanottua vihreää sähköä, josta voidaan edelleen tuottaa myös vähäpäästöisiä polttoaineita niin sanottujen P2X-teknologioiden avulla. Toki biopolttoaineillakin on myös jatkossa oma roolinsa, mutta niiden osuuden merkittävä kasvattaminen nykyisestä ei liene mahdollista, mikäli haluamme pitää kiinni metsiemme hiilivarastoista.

Miten siis tuomme fossiilienergian tilalle vähäpäästöistä vihreää sähköä? Ratkaisu löytyy betonista, sillä vain sen avulla voimme tuottaa vihreää energiaa skaalautuvasti, eli rakentaen ja ylläpitäen vesi-, tuuli ja ydinvoimaloita. Näiden keinojen ulkopuolelta ei vähäpäästöistä energiaa ole juurikaan löydettävissä.

Betonin ratkaisevasta merkityksestä ydinvoimarakentamisessa kertoo paljon se, että Olkiluoto kolmosen kokonaistilavuudesta jopa kolmasosa on betonia. Tämän yksityiskohdan kertoi hiljattain RIA-lehti.

Vesivoimaloiden avainosia taasen ovat padot, jotka ovat niin massiivisia rakenteita, että niitä on mahdotonta edes kuvitella ilman betonia. Uusia vesivoimaloita tuskin enää rakennamme Suomeen, mutta nykyisten patojen ylläpitäminen huippukunnossa edellyttää jatkuvaa betonirakentamista.

Betonin tuorein volyymikäyttökohde vähäpäästötöisessä energiantuotannossa ovat tuulivoimalat. Modernia tuuliturbiinitornia pitää painollaan pystyssä tyypillisesti noin 1.000 kuutiometrin betoniperustus.

Vihreää energiaa tuottavien voimalaitosten lisäksi merkittävä osa energiantuotannon siirtymää on sähköisen energiainfran edellyttämien materiaalien, kuten kuparin, litiumin ja muiden harvinaisten metallien tuotannon monikymmenkertaistaminen. Tämäkin perustuu betonirakentamiseen. On avattava lukemattomia uusia kaivoksia, mikä edellyttää valtavaa betonin käyttöä. Kaivostunnelit on lujitettava järein betonirakentein jopa meillä kovan kiven kallioperässä. Louhinnan edetessä itse malmioon tyhjennetyt kaivoskuilut täytetään betonilla, jotta arvokas malmi voidaan ottaa talteen mahdollisimman täydellisesti ja tehokkaasti. Ilman massiivista betonin käyttöä himoitut metallit jäisivät maan poveen.

Edellisten esimerkkien pohjalta lienee selvää, että betoni ja betonirakentaminen ovat avainroolissa pyrittäessä hillitsemään ilmastonmuutosta. Kun samalla huolehdimme, että myös betonirakentamisen päästöjä pienennetään, betonilla on monin verroin keskeisempi rooli ilmastonmuutoksen torjujana kuin sen aiheuttajana.