Onko betonin aika jo ohi?

Aina joskus kuulee puhuttavan ”sementin jälkeisestä ajasta”. Tällä viitataan portland-sementin korvautumiseen vähäpäästöisemmillä sideaineilla tai jopa koko betonin korvautumisella toisella rakennusmateriaalilla. Onko betonin aika jo ohi?

Portland-sementti on vanha keksintö, 2040-luvulla vietetään portland-sementin 200-vuotisjuhlia. Ja kyllähän jo roomalaisetkin osasivat valmistaa betonin kaltaista rakennusainetta. 200 vuotta on pitkä aika tekniselle tuotteelle, esimerkiksi polkupyörä keksittiin samoihin aikoihin portland-sementin kanssa ja auto vasta selvästi myöhemmin. On tyypillistä että, pitkään käytössä olleen asiat eivät helposti katoa. Täytyy olla hyvä syy, miksi jokin on ollut pitkään käytössä, näin myös sementillä. Toisaalta olisi sekin aika erikoista, jos 200 vuotta sitten puolivahingossa keksitty materiaali ei koskaan korvautuisi vaihtoehtoisilla ratkaisuilla.

On selvää, että sementin ja sitä kautta myös betonin täytyy kehittyä ja muuttua. Tärkeimpänä moottorina kehitykseen on ilmastonmuutoksen hillintä, betonin aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä merkittävästi. Betonia ei kuitenkaan voida merkittävissä määrin korvata muilla materiaaleilla, muita materiaaleja ei yksinkertaisesti on riittävästi. Samoin monet betonin ominaisuudet ovat ylivertaisia verrattuna muihin rakennusmateriaaleihin. Ratkaisuksi jääkin kehittää betonista vähäpäästöisempi. Tilanne on samankaltainen kuin lentoliikenteellä. Kukaan ei tosissaan kuvittele, että lentäminen loppuisi. Kuitenkin päästöjä on vähennettävä merkittävästi. Ei ole yhtä hopealuotia, jolla lentoliikenteen päästöt nollattaisiin. Tarvitaan useita eri toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Sama päätee myös betoniin, meiltäkin puuttuu se hopealuoti.

Meillä on kuitenkin eri ratkaisuja betonin päästöjen vähentämiseen. Tätä työtä on jo tehty, mutta suurimmat ponnistukset ovat vielä edessä. Sementtiteollisuus on vähentänyt fossiilisen energian määrää sementin valmistuksessa. Sementtiteollisuus on myös korvannut portland-klinkkeriä vähäpäästöisemmillä seosaineilla, erityisesti masuunikuonalla. Markkinoille ovat tulleet CEM III-tyypin sementit, joissa klinkkerimäärää on pudotettu 60 %:iin (CEM III/A) tai jopa 30 %:iin (CEM III/B). Näin betonin päästöjä voidaan alentaa merkittävästi, mutta toisaalta myös betonin ominaisuudet muuttuvat. Tämä onkin tällä hetkellä vähähiilisten betonien suurin haaste, esimerkiksi miten hallitaan betonin lujuudenkehitys Suomen ilmasto-olosuhteissa. Tämä vaatii toimenpiteitä koko valmistusketjulta, samoin kehitys- ja tutkimuspanostuksia.

Merkittävä ratkaisu päästöhaasteisiin tulee olemaan hiilidioksidin talteenotto sementtitehtaalla. Talteenotto tekee betonista hyvin vähäpäästöisen materiaalin ja joissakin tapauksissa jopa nollapäästöisen materiaalin. Tekniikka on kuitenkin vielä osin kehitysvaiheessa, mutta tekniikan laajamittainen hyödyntäminen ei ole kaukana. Hiilidioksidin talteenottokaan ei kuitenkaan ole se hopealuoti, vaan jatkossakin meidän täytyy hyödyntää erilaisia keinoja päästöjen vähentämiseen. Niitä tulee onneksi koko ajan lisää.

Betoniyhdistys on julkaissut vähähiilisyysluokituksen. Luokitus ei sinänsä vähennä päästöjä, mutta helpottaa vähähiilisten betonien hyödyntämistä ja markkinointia. Ja onhan luokitus ulospäin näkyvin osa betonialan toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Siten vähähiilisyysluokitus on ensisijaisen tärkeässä roolissa siirryttäessä vähähiiliseen betonirakentamiseen. Ja etulinjassa tässä ollaan, muilla materiaaleilla ei ole vastaavaa.