Päästöt alas – kasvukäyrät ylös

Kuluneen kesän aikana moni suomalainen matkusti ensimmäistä kertaa ulkomaille sitten koronapandemian puhkeamisen. Lämpö ja aurinko, kulttuuri ja kaupungit – niitä moni oli jo ehtinyt kaivata. Roomassa turistia tervehtivät antiikin aikainen arkkitehtuuri ja Pariisissa Montmartren kapeat kujat. Vuosisatoja vanhat, kivestä ja betonista muovatut rakennukset seisoivat edelleen tukevasti paikoillaan ja tulevat ilahduttamaan vielä monia myöhempiä sukupolvia.

Betonin historia ulottuu kauas antiikkiin, ja se on nykypäivänäkin maailman käytetyin rakennusmateriaali. Se on kestävä ja monipuolinen. Sille on ollut paikkansa menneisyydessä, ja niin on myös tulevaisuudessa. Kuitenkin niin kuin yhteiskunnassa laajemminkin, myös rakennusalaa kohtaa uudet ajat. Ilmastonmuutosta on hillittävä, päästöjä leikattava rajusti ja kaikessa on siirryttävä kohti hiilineutraaliutta. Haasteeseen on löydettävä yhdessä ratkaisut, ja rakennusalalla on merkittävä rooli siinä.

Rakennettu ympäristö tuottaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Ylivoimaisesti eniten päästöjä syntyy rakennusten käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Siksi tehokkaimmat keinot löytyvät olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisesta sekä vähäpäästöisiin energiamuotoihin siirtymisessä.

Rakentamisessa eniten päästöjä tuottavat rakentamisvaiheen aikaiset ja rakennusmateriaalien valmistamisesta ja kuljettamisesta aiheutuvat päästöt. Fiksulla suunnittelulla sekä materiaaleja kehittämällä rakentamisen päästöjä saadaan painettua tehokkaasti alas. Esimerkiksi betonin kehittäminen on vaikuttava, kustannustehokas ja välttämätön tapa leikata päästöjä. Betonia kun käytetään monissa kohteissa, kuten infrarakentamisessa ja kerrostalojen perustuksissa, joissa sitä on vaikea korvata millään muulla materiaalilla.

Tavoitteeseen on matkaa ja työtä on vielä edessä. Ei alalla ole kuitenkaan tumput suorina seisottu. Suomessa on jo nyt tehty vaikuttavaa ja uraauurtavaa työtä rakennusmateriaalien päästöjen pienentämiseksi. Jo nyt saatavilla on käyttövalmiita tuotteita, jotka leikkaavat materiaalipäästöt alle puoleen. Ilolla ja ylpeydellä voi seurata, kun uusia innovaatioita kehitetään toinen toisensa perään. Usein nämä vaikuttavimmat innovaatiot ovat tulleet nimenomaisesti betonialalta.

Rakennusalalla löytyy tietoa ja keinoja globaalin ilmastohaasteen ratkaisemiseksi. Meillä on halua ja keinoja kehittää sekä tuottaa ratkaisuja ja muuttaa niitä uudeksi, kannattavaksi liiketoiminnaksi. On tärkeää osoittaa, että me haluamme olla mukana! Nyt tarvitaan lisää näkemystä ja uskallusta. Kansainvälistä tutkimusta ja yhteistyötä on lisättävä, ja suomalaisia innovaatioita on saatava käyttöön, niin kotimaassa kuin maailmallakin. Kannustan rakennusalan yrityksiä satsaamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ja muuttamaan siitä syntyvät innovaatiot uudeksi liiketoiminnaksi.

Katse on suunnattava myös valtiovaltaan. Rakennusalan toimijat ovat jo aloittaneet, mutta yksin emme toivottua lopputulosta saavuta. Uusien innovaatioiden synnyttämiseen ja alan hiilijalanjäljen pienentämiseen tarvitaan myös julkista tukea. Hyvänä esimerkkinä käy Business Finlandin rahoittama Betoniteollisuus ry:n ja Aalto-yliopiston yhteinen LOIKKA-hanke, jonka tavoitteena on betonirakentamisen hiilidioksidipäästöjen puolittaminen. Näitä hankkeita tarvitaan kuitenkin lisää. Rakentajat ovat valmiina, toivottavasti myös valtiovalta on.