Vähähiilisyys herättää paljon tunteita. Toisten mielissä vähähiilisyys on vain yksi trendisana tahtituotannon ja hybridirakentamisen välissä. Toisille se on selkeä päämäärä, joka ei rajoitu rakentamiseen vaan sitä toteutetaan myös elämäntapana.
Vähähiilisyyden huomioonottamisesta ei enää pääse rakentamisessa eroon, koska uusi Rakentamislaki asetuksineen määrittelee ilmastoselvityksen pakolliseksi ja asettaa raja-arvoja rakentamisen kokonaispäästölle. Ilmastoselvityksessä ei huomioida perustuksia eikä kaikkea hiilipäästön vähentämistä saa laskea mukaan. Silti vähäpäästöisyyteen pyrkivässä projektissa käännetään kaikki kivet ja etsitään vähennyksiä myös vähemmän konventionaalisista paikoista.
Vähäpäästöisyys leikkaa projektien läpi alusta alkaen. Jo arkkitehtisuunnittelussa säästetään paljon, jos vältetään raskaat siirtolaattarakenteet alimpien kerrosten yläpuolella ja muistetaan, että kaikkien rakenteiden alle tarvitaan vähintään pilareita. Rakennesuunnittelussa on hyvä aloittaa suunnitteluperusteista ja kuormien määrittelystä ja välttää tarpeettoman kireitä vaatimuksia ja lopulta miettiä myös betonin GWP-luokkia.
Keskeisessä roolissa on tietenkin betonitoimittajan reseptiikka. Uusi eurokoodikin auttaa vähän, kun jatkossa voi optimoida betonipeitteen paksuutta yhdessä betonin sementtipitoisuuden kanssa. Lopulta työmaallakin on muutettava työtapoja, otettava uusia asioita huomioon ja siedettävä betonia, joka käyttäytyy rauhallisemmin.
On nimittäin asenteesta kiinni, onko vähähiilinen betoni aikaisempaa hitaampaa vai rauhallisempaa. Hitaus viittaa kiusalliseen, jopa negatiiviseen asiaan kun taas rauhallisuus on enemmänkin ominaisuus, jonka voi nähdä myös positiivisena asiana. Rauhallinen betoni on myös tyypillisesti alkuvuosina vihreämpää, joka on rauhoittava väri.
Kun betonin arvosteluikä muuttuu 28 vuorokaudesta 91 vuorokauteen, se vaikuttaa väistämättä kaikkeen, jopa maksuerien maksatukseen. Alussa mainitsemilleni, vähähiilisyyden päämääränä näkeville edelläkävijöille nämä ovat vain asioita, jotka on ratkaistava ja myös ratkaistavissa. Keksitään uusia tapoja tehdä, toteuttaa ja sopia ja homma rullaa eteenpäin. Siellä jossain poterojen pohjalla ovat ne toiset, joiden maailma järkkyy juuri nyt pahasti. Kaikki lainalaisuudet, jotka koulussa opetettiin ja jotka työelämässä hyväksi havaittiin, ovat menossa uusiksi.
Nuoret alalle tulijat näkevät vähähiilisyyden ainoana tienä eteenpäin. Me muut vielä vähän mietimme ja pohdimme, tuleeko rakenteista huonompia ja maksaako tämä liikaa. Turvallisuudesta ei tietenkään pidä tinkiä, mutta taloudellinen näkökulma voi muuttua, jos hiilirajan ylittämisestä tulee tulevaisuudessa sanktioita tai muita seuraamuksia.
Me kaikki teemme valintoja joka päivä ja toinen niistä on aina vähähiilisempi. Ajan myötä me kaikki tulemme muuttamaan käsityksemme vähähiilisyyden tärkeydestä. Rakennusala tulee näyttäytymään hankalana toimintaympäristönä niille, joille vähähiilisyys jää alaviitteeksi rahan ja nopeuden jalkoihin.
