Pääkirjoitus | NRO 3/2025
Tuoteteollisuuden yhteiset edunvalvontoimet
Juha Luhanka, toimitusjohtaja, Rakennustuoteteollisuus RTT ry
Mitä kuuluu Rakennustuoteteollisuus RTT:n järjestötoimiin – kysytään? Toiminta jakaantuu kahteen pääosaan: jaostojen ja tuoteryhmien teknisiin ja viestinnällisiin toimiin, jotka tukevat edunvalvontaa, sekä yhteisten asioiden hoitoon. Eurooppalaisissa järjestöissä yhteiset asiat keskittyvät pääasiassa ympäristöasioihin, rakennustuoteasetukseen (CPR) liittyvään tuotehyväksyntään ja tuotetiedon digitalisaatioon. Suomessa RTT hoitaa myös työmarkkinoihin liittyvän sopimisen ja neuvonnan sekä toimii kentässä SFS:n rakennustuotteiden standardointia hoitavana toimialayhteisönä (TAY).
Keväällä RTT neuvotteli sekä rakennustuoteteollisuuden työntekijöille että rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöille yleisen linjan mukaisen palkkaratkaisun ja työehtosopimukset (TES) vuosille 2025–2028. Joten RTT ylläpitää hyviä neuvottelusuhteita sekä Rakennusliittoon että Ammattiliitto Prohon. Työmarkkina-asioissa seurataan aktiivisesti maan hallituksen työlainsäädäntömuutoksia ja jäsenille järjestetään myös koulutusta
työsuhdeasioissa.
Järjestön standardointityössä näkyy SFS:n hajautettu järjestämä, jossa standardien valmistelu on siirretty SFS:n toimialayhteisöille (TAY). RTT vastaa pääosin rakennustuoteteollisuuden tuotteiden standardoinnista, kuten esimerkiksi betonituotteiden osalta. Yhteistyötä tehdään ympäristöministeriön (YM) kanssa EU:n rakennustuoteasetuksen täytäntöönpanoon liittyvässä CPR Acquis -työssä, jossa harmonisoituja tuotestandardeja uusitaan Euroopan unionin (EU) priorisointilistan mukaan. Betonielementit ja terästuotteet ovat valmistelun kärjessä. Betonielementtien osalta Acquis-prosessi on valmis, ja komissio on antanut standardointipyynnön vanhan rakennustuoteasetuksen mukaan. Tavoitteena on saada myös valmisbetoni harmonisoinnin piiriin Acquis-prosessin kautta.
RTT vastaa myös CENin eurokoodityön jalkauttamisesta kansalliseen lainsäädäntöön ja soveltamisstandardeihin. YM on linjannut, että jatkossa se antaa vain asetuksia eurokoodien kansallisten liitteiden käsittelyssä. Näin ollen voimme vaikuttaa eurokoodien kansallisten liitteiden sisältöihin standardoinnin kautta, erityisesti materiaalien osalta. Tämä koskee myös betonirakenteiden suunnittelua.
Ympäristöasioissa syksy on edennyt tehokkaasti. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) valmistelee kansallista energia- ja ilmastostrategiaa, kun taas ympäristöministeriö (YM) keskittyy keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan (KAISU3). Rakennustuoteteollisuutta on työllistänyt erityisesti rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen täytäntöönpano. EU:ssa komissio valmistelee uutta kiertotalousasetusta (Circular Economy Act) sekä Omnibus-pakettiin ympäristö-omnibusta. Omnibus-paketissa pyritään vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa ja yksinkertaistamaan sääntelyvaatimuksia.
RTT vaikuttaa aktiivisesti sekä kotimaiseen lainsäädäntöön että EU-regulaatioon. Kantoja valmistellaan eri aihepiirien tiimeissä sekä horisontaaliryhmässä. EU-vaikuttamista tehdään yhteistyössä eurooppalaisten kattojärjestöjen, kuten FIEC:in ja CPE:n, kanssa sekä suorin yhteyksin komissioon ja parlamentaarikkoihimme. Olemme jäsenyritystemme tukena arkipäivän tuotteiden valmistukseen ja tuotehyväksyntöihin liittyvissä juridisissa haasteissa sekä edunvalvontatoimilla edistämässä yritysten menestystä ja kasvua kohti kestävää tulevaisuutta.
Digitalisaation myötä on usein nostettu esiin rakennusteollisuuden heikko tuottavuus ja kehitys. Yksi keskeisistä syistä tähän on ollut tiedonhallinnan ja tiedonsiirron prosessien tehottomuus: samojen tietojen manuaalinen tuottaminen, tallentaminen ja eri toimijoiden toistuva arkistointi.
Rakennusteollisuuden digitaalinen muutos ja teollisuuden käynnistämä hanke ”Rakennetun ympäristön digitaalisuus 2.0” ovat nousseet keskeisiksi kehityskohteiksi. Tavoitteena on saavuttaa saumaton ja tehokas tiedon virtaus eri toimijoiden välillä. Yksi näkyvimmistä tuloksista on rakennustuotteiden tuotetietopankki, josta tuotetietoa voidaan lukea koneluettavassa muodossa ja soveltaa esimerkiksi digitaalisiin käyttöturvatiedotteisiin, tuotehyväksynnän kelpoisuuden osoittamiseen tai hiilijalanjäljen laskentaan. Vakiotuotteiden osalta pankin toiminta on jo vakiintunutta ja tehokasta. Työn alla ovat projektituotteet, kuten betonielementit, valmisbetoni sekä ovet ja ikkunat. Ns. BETK-projektissa tarkastellaan betonielementtien tiedon virtautusta. Yhtenä tavoitteena on myös EU:ssa valmistelussa oleva digitaalinen tuotepassi (DPP).
Yhteinen edunvalvonta jatkuu.
