Turvallisuusjohtamisen kirjoitussarja osa 1: Demingin ympyrä pyörii turvallisuuden kehittämisessä

• plan-do-check-act
• olennaisen erottaminen riskien arvioinnilla
• suunnitelmallisuus lyhyelle ja pitemmälle aikavälille
• kääritään hihat ja toimitaan, ”kokeillaan”
• seuranta / ”takaisinkytkentä”, tulosten perusteella säätäminen
• turvallisuusjohtaminen kuuluu osaksi päivittäisjohtamista ja on siis linjaorganisaation tehtävä, ei tukifunktioiden (lyhyesti)

---

Työturvallisuuden johtamista ei voi erottaa päivittäisestä työn ja toiminnan johtamisesta. Se kuuluu osaksi linjaorganisaation arkista tekemistä jo lakisääteisestikin. Mutta miten työturvallisuudesta huolehtiminen rakennetaan osaksi kaikkea liiketoimintaa?

Jatkuvan kehittämisen spiraali

Järjestelmällisyys on hyve työturvallisuuden tasoa kehittämään pyrkivälle yritykselle. Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmiä tunteville käsite Demingin ympyrä on tuttu: plan, do, check, act. Lyhyesti sanottuna toiminta suunnitellaan turvalliseksi, tehdään toimenpiteet ja tarkistetaan niiden vaikutus. Jos vaikutus ei ollut toivottu, niin säädetään toimintaa uuteen suuntaan. Tämä kierre tai spiraali pyörii niin kauan kuin liiketoimintaa on – jatkuvasti tekemistä parantaen.

Työturvallisuus on laaja käsite. Työnantajan on huolehdittava työntekijän fyysisten työolosuhteiden lisäksi myös henkisistä ja sosiaalisista tekijöistä työpaikalla. Työn tulee olla terveellistä ja turvallista jokaiselle työyhteisön jäsenelle. Jos näitä asioita aletaan selvittää ja seurata työpaikalla, niin tietoa kertyy helposti hyllymetreittäin. Tietoa kertyy myös henkilöstön ”korvien väliin” esimerkiksi vaaratilanteista tai oireilusta. Kaikista lähteistä saatu tieto pitää saada tiivistettyä yritysjohdon käyttöön.

Miten voi erottaa tärkeät asiat lillukanvarsista?

Mitkä asiat yrityksen toiminnassa ovat olennaisia työturvallisuuden kannalta? Olennaiset asiat erotetaan riskien arvioinnin avulla. Työn vaara-, haitta- ja kuormitustekijät tunnistetaan ja poistetaan, jos se on mahdollista. Niiden tekijöiden, joita ei voida poistaa, merkitys työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle, eli riski, arvioidaan. Riskien arvioinnin tuloksena saadaan esiin ne asiat, jotka voivat kaikkein todennäköisimmin aiheuttaa ikäviä seurauksia. Koska näissä voi olla kyse esimerkiksi ihmishengen menetyksestä tai työntekijän työkyvyn menettämisestä työuupumukseen, kannattaa näihin tärkeimpiin asioihin laittaa isoimmat panostukset riskienhallinnassa.

Riskien arvioinnilla saadaan tietoon tärkeimmät aihealueet, joihin pitäisi saada vaikutettua. Sitten aletaan suunnitella (plan), mitä asioille voitaisiin tehdä riskitasojen pienentämiseksi. Ensin on kannattavaa tehdä toimenpiteet, jotka on helppo tehdä. Pitemmän aikavälin, kuten 3 – 5 vuoden, kehittämissuunnitelmaan päätyvät ne teemat, joita ei heti saada ratkaistua.

Toimenpiteet ja niiden vaikuttavuus

Työturvallisuuden kehittämiseksi on tärkeää saada toimenpiteitä tehtyä (do). On käärittävä hihat, toteutettava jokin kehitystoimenpide ja kokeiltava, mitä sillä saadaan aikaan. Kun toimenpide on valmis, voitaneen jonkin ajan kuluttua pohtia, oliko vaikutus toivotunlainen (check).

Kun sitten toimenpide on tehty ja vaikutukset arvioitu, on aika ottaa myös riskien arviointi uudestaan tarkasteluun. Pienenikö riskitaso tehdyn toimenpiteen ansiosta? Ellei, niin voidaanko kokeilla jotain muuta (act)?

Takaisinkytkentää riskien arviointiin (act) on tehtävä myös muun turvallisuustilanteen seurannan avulla. Sattuneet tapaturmat, vaaratilanteet, fyysisen ja henkisen työkyvyn oireilut, turvallisuushavainnot, työturvallisuuden omatoimiset tarkastuskierrokset, lainsäädännön vaatimustenmukaisuuden itsearviointi, ulkoiset auditoinnit ja tarkastukset jne. antavat lisätietoja turvallisuustilanteesta. Tätä tietoa pitää saada kerättyä, ja tiedon perusteella myös riskien arviointia tarkistetaan ja päivitetään. Ja jälleen pyörähtää Demingin ympyrä alusta uudestaan.

Työturvallisuus osana ammattitaitoa

Työtä ja toimintaa johtaessaan työyhteisö tekee koko ajan myös työturvallisuustyötä – hyvin tai ehkä hiukan heikommin. Esihenkilöt, joiden leveillä hartioilla myös juridinen vastuu työturvallisuudesta lepää, voivat vaikuttaa olennaisesti. Jokaisen työyhteisön jäsenen ammattitaitoon kuuluu osata työskennellä turvallisella tavalla. Tätä osaamista esihenkilöt ovat omalta osaltaan käyttämässä ja henkilöstönsä osalta edistämässä ja tarkkailemassa jokaisena päivänä. Työturvallisuustyötä ei voi ulkoistaa turvallisuusasiantuntijan, työterveyshuollon tai HR:n toiminnoille – se sisältyy toiminnan johtamiseen.

Esihenkilötyössä oman ”turvallisuustyökalupakin” sisältö ratkaisee. Onko kykyä havaita asioita? Onko osaamista tarttua epäkohtiin? Onko johdon tuki tekemisessä aina takana? Turvallisuusjohtamisessa ja riskienhallinnassa kehittämisen prosessin on toimittava kuin entisen junan vessa. Kun prosessista saa tehtyä järjestelmällisen (plan-do-check-act), niin on kasassa hyvät ainekset jatkuvaan parantamiseen. Ja jatkuva parantaminenhan on kirjattu jopa työturvallisuuslain vaatimukseksi – tiesithän tämän?

Tämä kirjoitus kuuluu turvallisuusjohtamisen kirjoitussarjaan. Osan kirjoittaja Mari Kuukkula työskentelee vanhempana asiantuntijana Tapaturva Oy:ssä. Mari on noin 15 vuoden aikana tehnyt turvallisuustyötä niin sisäisen asiantuntijan, työsuojeluhallinnon viranhaltijan kuin konsultinkin saappaissa esimerkiksi eri teollisuudenaloilla ja rakennustyössä.