Turvallisuusjohtaminen | 4.5.2023

Turvallisuusjohtamisen kirjoitussarja osa 2: Turvallisuustyön maarakennusvaihe: Tunnistetaan lakisääteiset ja muut vaatimukset

Mari Kuukkula, Vanhempi asiantuntija, Tapaturva Oy

Turvallisuusjohtamisen kirjoitussarja osa 2: Turvallisuustyön maarakennusvaihe: Tunnistetaan lakisääteiset ja muut vaatimukset

Maarakennusvaiheessa tunnistetaan lakisääteiset ja muut vaatimukset

  • lainsäädäntö tunnettava ja sitä on seurattava
  • asiakkaiden, sidosryhmien, yhteiskunnan vaatimukset, ympäristönäkökohdat jne.
  • mitkä asiat ovat olennaisia omassa turvallisuusjohtamisessa
  • vaatimusten toteutuminen varmistettava omassa toiminnassa => vaatimustenmukaisuuden itsearviointi yhtenä mittarina

Jos työturvallisuusjohtamisen kehittämistä vertaisi rakennushankkeeseen, niin suunnittelun jälkeen pitäisi aloittaa maarakentamisesta. Turvallisuusjohtaminen voidaan perustaa vain kunnollisen infran päälle. On tunnettava lakisääteiset ja muut toiminnalle asetetut vaatimukset, jotta niitä voidaan noudattaa.

Vaatimuksien selvittäminen

Lainsäädäntö ohjaa yrityksen kokonaisturvallisuutta monesta eri näkökulmasta. Työturvallisuuslaki alemmanasteisine säädöksineen kertoo, millä tavalla työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä on huolehdittava työssä. Työaika- ja työsopimuslainsäädäntö määrittää yhteiskunnan sallimia rajoja työntekijän kuormittamiselle ohjaamalla työhön käytettävää aikaa ja työn järjestelyitä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntö pyrkii kaikenlaisten työntekijöiden tasapuoliseen ja inhimilliseen kohteluun. Yhteistoimintaa ja työsuojeluyhteistoimintaa säädellään, jotta henkilöstö voisi vaikuttaa yrityksen päätöksentekoon. Kemikaaliturvallisuuslainsäädännöllä pyritään estämään palo- ja räjähdysvaarallisten sekä terveys- ja ympäristövaarallisten kemikaalien henkilö-, omaisuus ja ympäristövahingot. Ympäristöturvallisuudesta on omat säädöksensä, jotta yritys ei aiheuttaisi ympäristölle haittaa. Pelastuslainsäädäntö ohjaa toiminnan onnettomuusvaarojen tunnistamiseen, riskienhallintaan sekä omatoimiseen varautumiseen. Tilaajavastuu- ja ulkomaalaislainsäädännöllä huolehditaan, että työntekijöitä kohdellaan inhimillisesti eikä työehtojen polkemisesta saa kilpailuetua. Näistä ja kovin monista muistakin lainsäädännöllä annetuista vaatimuksista yrityksen tulee olla selvillä. Ei mikään pikkujuttu!

Suomalaisen sekä EU-tason lainsäädännön vaatimusten lisäksi yrityksen on tunnettava sen omien asiakkaiden ja sidosryhmien vaatimukset. Asiakas tai tilaaja voi hankinnoillaan vaikuttaa paljonkin siihen, millainen hinta maksetaan vaikkapa kerrostalohankkeesta työturvallisuusmielessä. Jos työn tai materiaalien toimittaja ei pysty täyttämään asiakkaan vaatimuksia, vaarantuu ennen pitkää koko liiketoiminta. Monet asiakkaat ovat nykyään kiinnostuneita myös toimittajiensa turvallisuustasosta ja seuraavat ja arvioivat sitä aktiivisesti.

”Taasko nämä säädökset ovat muuttuneet?!”

Vain muutos on pysyvää lainsäädännön ja sidosryhmien vaatimuksissakin. Tämän hetken vaatimusten tunteminen ja täyttäminen ei riitä, vaan on myös jatkuvasti seurattava vaatimuksien muutoksia. Liiketoimintariskien kannalta on parasta, jos lainsäädännön muutoksiin pystyy varautumaan jo ennakolta. Millä tavalla yrityksen johto seuraa lainsäädännön ja sidosryhmien vaatimuksien muutoksia?

Tässä kohtaa voi nousta epäilys: miten ihmeessä kaikista vaatimuksista voi edes tietää? Apua on onneksi saatavilla. Markkinoilla on tarjolla lukuisia erilaisia lainsäädännön seurannan palveluita, kuten Tapaturva Laki -palvelu. Viranomaiset tiedottavat lainsäädännön tärkeistä teemoista ja muutoksista sivustoillaan. Myös neuvonta ja opastus kuuluu maksuttomaan viranomaispalveluun kaikilla aloilla. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt seuraavat lainsäädäntöä. Ulkopuolista apua kannattaa käyttää, jos itsellä ei riitä vaatimuksien tunnistamiseen ja seurantaan resursseja.

Säädöksien tarkkuus kertoo riskialttiista toiminnasta

Lainsäädännön vaatimuksia ja toisaalta oman toiminnan vaaratekijöitä tutkimalla saadaan esiin olennaisia työturvallisuuden teemoja. Mitä riskialttiimpaa toiminta on, sitä enemmän aiheesta todennäköisesti löytyy myös lainsäädäntöä. Räjäytys- ja louhintatöitä ohjataan lainsäädännöllä aivan toisella tasolla kuin betonin valmistusta. Toisaalta oman toiminnan riskien mittakaava on huomioitava. Vaikkei betonielementtitehdasta voi verrata ydinturvallisuuslaitokseen yhteiskunnallisen riskienhallinnan mielessä, niin yrityksen valinnat voivat kuitenkin vaikuttaa merkittävästi vaikkapa yksittäisen ihmisen ja hänen perheensä turvallisuuteen, toimeentuloon ja elämään. Yrityksen oman toiminnan kannalta säädellyimmät ja riskialttiimmat toiminnot ovat yleensä myös niitä, joiden kehittämiseen tarvitaan kaikkein eniten panostusta.

Lainsäädäntö asettaa minimitason – vai asettaako?

Sanotaan, että lainsäädäntö asettaa vain minimitason ja sen yli voidaan aina mennä. Haastetaanpa tätä näkemystä. Esimerkiksi työturvallisuuslakiin nimittäin on sisäänrakennettu ns. jatkuvan parantamisen periaate. Nykyiseen turvallisuustasoon ei ikinä voida tyytyä. Tekniikan kehittymistä on seurattava, toisilta toimialoilta ja muiden ongelmista on opittava. Työturvallisuuslain hengen mukaisesti turvallisuuden ”maksimitaso” ei tule ikinä vastaan. Minimitasovaatimukset kasvavat vuosi vuodelta. Kelkassa on pysyttävä, jos aikoo saada liiketoiminnassaan menestystä jatkossakin.

Rehellistä itsearviointia tarvitaan

Mistä tietää, että pysytään lainsäädännön ja sidosryhmien vaatimusten tasolla? Sen lisäksi, että asiakkaat ja viranomaiset seuraavat yrityksen turvallisuusjohtamisen tasoa, sitä voi ja kannattaa arvioida myös omatoimisesti. Järjestelmällisessä turvallisuusjohtamisessa puhutaan vaatimustenmukaisuuden arvioinnista. Jos yrityksellä on käytössään lainsäädännön muutosten seurantaan palvelu, usein myös vaatimustenmukaisuuden arviointia pystyy palvelussa tekemään. Ulkopuolista apua käytännön turvallisuustason arviointiin löytyy myös esimerkiksi konsultointipalveluita tarjoavilta tahoilta, vakuutusyhtiöiltä ja ammattijärjestöiltä.

Järjestelmällisessä turvallisuusjohtamistyössä vaatimusten tunteminen, niiden muutosten seuranta sekä aktiivinen itsearviointi ovat yhtä tärkeitä kuin kunnollinen infra kerrostalon rakenteiden alla.

Tämä kirjoitus kuuluu turvallisuusjohtamisen kirjoitussarjaan. Osan kirjoittaja Mari Kuukkula työskentelee vanhempana asiantuntijana Tapaturva Oy:ssä. Mari on noin 15 vuoden aikana tehnyt turvallisuustyötä niin sisäisen asiantuntijan, työsuojeluhallinnon viranhaltijan kuin konsultinkin saappaissa esimerkiksi eri teollisuudenaloilla ja rakennustyössä.