Turvallisuusjohtamisen kirjoitussarja osa 4: Turvallisuustyön runkovaihe: Johdon tahtotilasta toimenpideohjelmaan

Runkovaihe: Johdon tahtotilasta toimenpideohjelmaan

• Johdon tahtotila (turvallisuus, ympäristö, laatu) – suunta tulevaan. Ei kuitenkaan sanahelinää, vaan aito teema, johon johto on sitoutunut. Puheet ja toiminta linjassa.
• Päämäärät, tavoitteet ja ohjelmat – pitemmän ja lyhyemmän aikavälin suunnitelmat
• Toimenpiteiden suunnitteluun työn tekijät mukaan!
• Työsuojelun toimintaohjelman villakoiran ydin on kehittymisen toimenpideohjelma – jatkuva parantaminen on työturvallisuuslain mukaista toimintaa!

---

Työturvallisuuden johtamisen ”rakennushankkeessa” infran muodostaa lakisääteisten ja muiden vaatimuksien tunteminen ja arviointi ja perustuksen laadukas riskien arviointi. Silloin tiedetään, mitkä ovat vaatimukset toiminnalle ja toisaalta merkittävimmät riskit. Näiden perustella voidaan suunnitella turvallisuuden kehittämiselle runkorakenne: painopistealueet ja tavoitteet.

Johdon tahtotila

Kun liiketoiminnalle asetetut lakisääteiset ja sidosryhmien vaatimukset sekä oman toiminnan tärkeimmät riskit (ja mahdollisuudet) ovat tiedossa, on johdon aika määritellä suunta ja suunnitella matka sinne. Ilman johdon sitoutumista ei työturvallisuus kehity.

Johto määrittelee työturvallisuuden tahtotilan. Millainen työpaikka me haluamme olla, miten meillä työturvallisuutta arvotetaan? Panostetaanko tapaturmien torjuntaan, mutta johdetaan hierarkkisesti ja henkilöstöä epäasiallisesti kohdellen? Johdon tahtotilan ei parane olla sanahelinää, vaan tarvitaan aito teema, jota viedään läpi kaikessa toiminnassa läpi organisaation.

Puheiden ja toiminnan on oltava linjassa, muuten kasattu runko sortuu rytinällä. Esihenkilöstö on perehdytettävä johdon tahtotilaan, ja johdon on aktiivisesti viestittävä turvallisuudesta. Parasta on, jos johto itse kouluttaa esihenkilöitä työturvallisuuteen. Tälle edellytyksenä tietysti on, että johdon oma osaaminen on korkealla tasolla.

Päämäärät, tavoitteet ja ohjelmat

Johto määrää suunnan ja resursseja antamalla myös määrittelee vauhdin toiminnan kehittämiselle. Päämäärät ovat isompia teemoja, joihin työturvallisuuden kehittäminen keskittyy. Päämäärät pohjautuvat riskien arviointiin. Päämääriä asetetaan esimerkiksi 3 – 5 vuoden ajanjaksolle.

Kun päämäärät ovat selvillä, niiden pohjalta luodaan tarkemmat tavoitteet ja näille mittarit, joilla seurataan tavoitteisiin pääsemistä. Tavoitteet voidaan asettaa esimerkiksi 1 – 2 vuodelle.

Toimenpideohjelmat ovat konkreettisia suunnitelmia niistä toimenpiteistä, joita tehdään tavoitteisiin pääsemiseksi.

Alla on esimerkkejä päämäärien, tavoitteiden ja ohjelmien jaottelusta.

Parhaiten tavoitteisiin ja sitä kautta päämääriin päästään, jos ne saadaan aidosti esihenkilöstön asiaksi. Johdon tehtävänä on seurata edistymistä ja säätää resursointia tarpeen mukaan.

Toimenpiteiden suunnittelussa tärkeää on henkilöstön osallistuminen

Riskien arviointia varten on kerätty paljon tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat työturvallisuuteen ja millä tolalla ne ovat. Vaikka työturvallisuuden kehittämisen isot linjaukset päättää johto, niin henkilöstön kuuleminen kehittämisohjelman toimenpiteitä suunniteltaessa on tärkeää. Työsuojeluyhteistoiminnassa käsittely on olennainen osa toimenpideohjelmien suunnittelua. Sen lisäksi voi olla hyödyllistä pohtia asioita myös pienempien henkilöstöryhmien tai -tiimien kanssa.

Entä jos tavoitteeseen ei päästäkään?

Työturvallisuuden tavoitteelliseen kehittämiseen liittyvät myös takaiskut. Vaikka toimenpideohjelmassa sovitut toimenpiteet saataisiinkin hienosti tehtyä, voitaisiin silti joutua toteamaan, että tavoitetta ei saavutettu. Että tehdyillä toimenpiteillä ei ollut toivottua vaikutusta – tai vaikutus näkyy vasta pitemmällä viiveellä.

Työturvallisuuslain 8 §:n mukaisesti työnantajan on tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Ellei vaikutus ollut toivottu, pitää taas suunnitella, valita, mitoittaa ja toteuttaa uudet kehitystoimenpiteet. Demingin ympyrän plan-do-check-act pyörii jatkuvasti.

Työsuojelun toimintaohjelman ytimessä kehittämisen ohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma on työturvallisuuslain 9 §:ssä niin väljästi määritelty, että sen sisällössä on paljon hajontaa. Jos tulkitaan lainlaatijan ajatusta työturvallisuuden kehitysprosessista, voitaisiin pykälät kirjata toisin päin. Riskien arvioinnista (työturvallisuuslain 10 §) saadaan tietoon toiminnan olennaisimmat riskit, joihin kehittämistoimet tulee kohdistaa. Kehittämistoimet suunnitellaan ja toteutetaan (8 §). Pitemmällä aikavälillä tarvitaan tärkeimpiin riskeihin keskittyviä toimenpiteitä, joilla turvallisuutta ja terveellisyyttä edistetään sekä työntekijöiden työkykyä ylläpidetään (9 §). Nämäkin toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan (8 §). Puhutaan samasta asiasta kuin edellä päämääriä täsmentävät tavoitteet ja näiden konkreettisen sisällön määrittelevät toimenpideohjelmat. Työsuojelun toimintaohjelman tulee kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet sekä työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset.

Yksinkertaistetusti: työsuojelun toimintaohjelmaan kirjataan ylös ne (pitemmän aikavälin) toimenpiteet, joita työpaikalla työturvallisuuden kehittämiseksi tullaan tekemään. Se on työsuojelun toimintaohjelman villakoiran ydin – ja valitettavasti usein se osa toimintaohjelmaa, joka on puutteellisin!

Työsuojelun toimintaohjelmasta johdetaan tavoitteita turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi (ks. 9 §). Edellä kerrottu päämäärien ja tavoitteiden asettaminen on siis myös kirjattu lakiin. Työturvallisuuslaki ohjeistaa vielä huomioimaan (työsuojelun) toimintaohjelmasta johdetut tavoitteet työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa. Lisäksi nämä tavoitteet on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa esimerkiksi työsuojeluyhteistoiminnassa.

Asiantuntija tai työsuojelutoimikunta siis ehkä kokoaa työsuojelun toimintaohjelman, mutta organisaation johto hyväksyy sen – ja linjaorganisaatio toteuttaa. Työsuojelun toimintaohjelma ei ole työsuojelutoimikunnan työkalu, vaan johdon. Johdon on myös seurattava, miten toimintaohjelmaan kirjatuissa toimenpiteissä edetään.

Tavoitteellisella toiminnalla resurssitehokkuutta

Työturvallisuuden kehittämisessä on paljon pieniä ja isoja asioita huomioitavaksi. Jos on tarkasteltu sekä lakisääteisiä ja sidosryhmien vaatimuksia että riskejä, tiedetään ne teemat, joihin kannattaa rajalliset resurssit keskittää. Siksi turvallisuuden kehittämistä kannattaa tehdä järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti. Oikeisiin asioihin, ei lillukanvarsiin, keskittyen.

Tämä kirjoitus kuuluu turvallisuusjohtamisen kirjoitussarjaan. Osan kirjoittaja Mari Kuukkula työskentelee vanhempana asiantuntijana Tapaturva Oy:ssä. Mari on noin 15 vuoden aikana tehnyt turvallisuustyötä niin sisäisen asiantuntijan, työsuojeluhallinnon viranhaltijan kuin konsultinkin saappaissa esimerkiksi eri teollisuudenaloilla ja rakennustyössä.