Tutkimuksella kohti päästötöntä betonia

Elämme betonirakentamisen kannalta mielenkiintoisia aikoja. Suhdanteet ovat huipussaan, mikä näkyy työvoiman saatavuudessa sekä rakennusmateriaalien hinnoissa. Taantumaa on odoteltu jo pidempään, mutta vauhti vain kiihtyy. Ikuisesti markkinat eivät voi kasvaa ja ennustamisesta on tullut entistä vaikeampaa. Perinteiset yhtälöt kansantalouden ja rakentamisen suhdanteen välillä eivät ole enää voimassa.

Vähähiilisyys on noussut kaikkien betonirakentajien huulille. Siitä on kyllä puhuttu jo viimeiset 20 vuotta, mutta puhumisen tasolle se on sitten jäänytkin. Nyt ollaan tosissaan siirtymässä sanoista tekoihin. Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut enemmän kuin edeltävien 19 vuoden aikana yhteensä.

Kolmantena mielenkiitoisena asiana on koronasta vapautuminen. Nähtäväksi jää, miten se tulee vaikuttamaan esimerkiksi toimistorakennusten tarpeeseen ja kaupungistumiseen. Kiinnostavaa on myös se, miten osaamme poimia koronan tuomista muutoksista parhaat puolet käyttöömme. Etänä betonia ei valeta tulevaisuudessakaan, mutta paljon on hyviä asioita kehittynyt korona-aikana.

Aalto-yliopistossa alkoi juuri uusi viiden vuoden lahjoitusjakso betonin tutkimuksen osalta. Betonialan panostus tutkimukseen nähdään Aalto-yliopistossa hyvin positiivisesti – se on merkki siitä, että ala tarvitsee ja arvostaa tutkimustoimintaa. Samalla Aalto-yliopiston betonitekniikan tutkimusteemat on päivitetty. Tutkimus keskittyy jatkossa digitalisaation hyödyntämiseen ja toisaalta vähähiilisen betonin kehittämiseen. Tavoitteena on jatkossa betonin notkeuden ja ilmamäärän mittaaminen automaattisesti suoraan sekoittimesta ja myös betoniautosta. Jokaisen annoksen systemaattinen mittaaminen vähentää laatuvaihteluita ja mahdollistaa betonin optimoinnin uudella tavalla. Vähähiilisen betonin osalta tutkimus keskittyy seossementtien laajamittaiseen hyödyntämiseen. Erityisesti varhaislujuuden kehitys on voimakkaasti seostetuilla sementeillä haasteena. Samoin sideaineissa tapahtuvat muutokset edellyttävät säilyvyysominaisuuksien tutkimusta. Käynnissä on jo Betoniyhdistyksen vetämä projekti, jossa kehitetään vähähiilisten betonien luokittelua. Jo lähitulevaisuudessa rakennushankkeeseen voidaan valita vähähiilisempi vaihtoehto betonien osalta ilman, että kilpailua rajoitetaan.

Nyt kun vähähiilisyyden tavoittelussa on päästy liikkeelle, alkaa uusia ratkaisuja löytyä. Visiona on, että tulevaisuudessa sementtiklinkkeri poltetaan päästöttömällä sähköllä ja valmistuksen CO2-päästöt kerätään talteen. Samalla kiviaines voidaan valmistaa murskaamalla sitä betoniaseman alapuolella olevasta kalliosta. Näin betonin päästöt lähentelevät nollaa. Tähän mennee vielä enemmän kuin 5 vuotta, mutta toisaalta kaikki tarvittavat tekniikat ovat jo olemassa.

Betonialaa vaivaa nyt työvoimapula, eikä siihen ole tulossa helpotusta. Yksi mahdollisuus olisi ulkomaalaisten opiskelijoiden tehokkaampi hyödyntäminen. Rakennuspuolella on ulkomaalaisia opiskelijoita paljon, mutta työllistyminen on paikoin haasteellista. Kielitaito on usein ongelmana. Opiskelijoita tulee kannustaa tehokkaampaan suomen kielen opiskeluun, mutta samalla myös yritykset voisivat joustaa kielitaitovaatimuksien osalta.