Vähähiilisessä betonissa ei ole mitään uutta – ainoastaan vähemmän hiiltä

Betoniteollisuus on kehittänyt yhdessä sementinvalmistajien kanssa koko joukon vähähiilisiä tuotteita vastatakseen alan tarpeeseen pienentää hiilijalanjälkeään. Vähähiilisistä betonituotteista kerrotaan muun muassa tämän lehden artikkeleissa, ja teema on ollut useasti esillä myös lehden aiemmissa numeroissa.

Vähähiilisten betonien käyttöönottoa edistämään on kehitetty myös BY-Vähähiilisyysluokitus®, joka tarjoaa äärimmäisen selkeän ja helposti ymmärrettävän sekä luotettavan tavan todeta ja osoittaa kunkin tuotteen vähähiilisyyden aste. Luokitus on vastikään laajentunut kattamaan myös harkot ja maisemabetonituotteet, aiempien valmisbetonin ja elementtien betonin lisäksi. Aivan nurkan takana on luokituksen laajeneminen teräsbetonipaaluihin, vaikkakin ne ovat jo lähtökohtaisestikin hyvin vähähiilinen tapa toteuttaa paaluperustus. Myös laskuri, jolla voidaan määrittää luotettavasti kokonaisen elementin ilmastopäästöt, on valmistumassa vuodenvaihteen tietämillä.

Keskusteluissa varsinkin rakennuttajien kanssa nousee ajoittain esille epäily vähähiilisiin tuotteisiin mahdollisesti sisältyvistä riskeistä. Tämä on ymmärrettävää, monestakin syystä. Rakentajaa seuraa aina painava vastuu, ja se saa alan toimijat varovaiseksi kaiken uuden suhteen. Vähäpäästöisiä betonia muistuttavia tuotteita on aika ajoin pyritty koostamaan hyvinkin erikoisista raaka-aineista ja lopputuotetta on kutsuttu uustermillä geopolymeeri. Betonia nämä tuotteet eivät kuitenkaan ole.

Vähähiilinen betoni täyttää kaikki ne samat tutut normit, jotka perinteisillekin betoneille on asetettu, eikä vähähiilisten betonien resepteissä ole mitään uutta, siis ainesosia, joita ei olisi käytetty jo vuosikymmeniä. Vähähiilisyyden taustalla olevan keskeisen komponentin, terästeollisuudesta tulevan masuunikuonan käytöstä betonin seosaineena on yli 50 vuoden kokemus. Tuoreempi seosaine, kalkkikivijauhe, ei ole sen kummempaa kuin hyvin hienoksi jauhettua kiveä. Tältä pohjalta on helppo vakuuttua ja vakuuttaa siitä, että vähähiilisten betonien käyttöön ei sisälly riskiä siitä, että tuotteesta alkaisi vuosikymmenten käytön aikana paljastua jotain odottamatonta ja ikävää. BY-Vähähiilisyyluokituksen® mukainen vähähiilinen betoni on yhtä turvallista käyttää betonin kaikissa käyttökohteissa kuin perinteisetkin betonit.

Mitä tulee vähähiilisten betonien hitaampaan lujuudenkehitykseen, siinäkään ei ole sinänsä mitään uutta. Asiaa voidaan auttaa melko helposti perinteisillä, tutuilla konsteilla.

Suomalaiset rakentajat ovat talvibetonoinnin huippuammattilaisia. Meillä valaminen onnistuu ja betoni kovettuu kylmissäkin olosuhteissa. Valut 20 pakkasasteen lämpötilassa eivät ole mikään mahdottomuus, vaan kovan talven arkipäivää.

Jos vähähiilisen betonin lujuudenkehitykseen halutaan antaa potkua, valmiit ratkaisut löytyvät juuri talvibetonoinnista. Nämä konstit pitää vain ottaa käyttöön jo totuttua korkeammassa ulkolämpötilassa. Kovettuvan betonin lämpötilan nostaminen antaa hyvin potkua juuri masuunikuonasementeistä valmistettujen betonien lujuudenkehitykselle. Koska energia on Suomessa hyvin vähäpäästöistä, betonin tai työkohteen lämmittäminen ei kumoa betonin vähähiilisyydellä aikaan saatua päästövähennystä. Laskelmien mukaan reilukaan lämmittäminen harvoin nostaa rakentamisen hiilijalanjälkeä kymmenyksellä siihen verrattuna, miten suuri päästövähennys vähähiilistä betonia käyttämällä on saatu aikaan.

Ensimmäiset valtakunnallisen tason sitovat vaatimukset rakennusten hiilijalanjäljelle astuvat voimaan tulevassa vuodenvaihteessa. Vähähiilinen betoni, joko työmaalla valettuna tai elementteinä toimitettuna on turvallinen tapa rakentaa vähähiilisesti.