Vastuullista betonia

Alkukevät on ollut lämmin. Valkovuokot kukkivat ennätysaikaisin. Paavin huhtikuisissa hautajaisissa hikoiltiin helteessä Pietarinkirkon aukiolla. Ilmastonmuutos on käsin kosketeltavissa.

Rakentamiseen käytetään puolet kaikesta maailman materiaalista. Leijonan osa Euroopan rakentamisesta tehdään betonilla. Sen voittokulku on ollut kiistatonta. Jo muinaiset roomalaiset käyttivät sitä ja Cloaca Maxima toimii edelleen osana Rooman viemärijärjestelmää. Roomalaiset jättivät jälkensä rakentamisen historiaan. Niin teemme mekin.

Euroopan unioni pyrkii taklaamaan ilmastonmuutoshaastetta lainsäädännöllä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) viimeisin muutos edellyttää GWP:n (global warming potential) laskentaa ja rakennusten energiatehokkuuden parantamista entisestään. Kaikkien rakennusten pitäisi olla päästöttömiä vuonna 2030. EPBD:n implementointi eli käyttöön saattaminen on parhaillaan menossa. Ensimmäisenä lausunnolle ehti rakentamislain muutos, jossa määritellään mm. päästötön rakennus ja täsmennetään asetuksenantovaatimuksia. Suomessa lainsäädäntöpaketti käsittää noin 15 säädösmuutosta ja yhden kokonaan uuden lain. Ensimmäisiä asetuksia odoteltiin lausunnolle vapun tienoilla.

Rakennustuotteiden valmistajien on sovellettava uutta EU:n rakennustuoteasetusta (CPR) tammikuussa 2026. Valmistajien on ryhdyttävä laskemaan tuotteiden hiilijalanjälki sitä mukaa, kun standardeja saadaan muutettua. Standardeja muutetaan CPR Acquistyössä, jossa jäsenvaltioiden asiantuntijat pääsevät vaikuttamaan vaatimusten sisältöön. CPR asettaa vaatimuksia myös julkisia hankintoja tekeville tahoille: rakennustuotteista pitäisi valita vihreä versio, jos sellainen on saatavilla. Uusi CPR mahdollistaa aiempaa paremmin rakennustuotteiden uudelleen käytön, kun harmonisoituihin tuotestandardeihin voidaan sisällyttää tavat ilmoittaa myös uudelleen käytettävien rakennustuotteiden ominaisuudet.

Myös Suomessa hallitus torjuu ilmastonmuutosta lainsäädännöllä. Uusi rakentamislaki tuli voimaan tammikuun alussa. Hiilijalanjäljen laskeminen alkaa tammikuussa 2026 haettaviin rakentamislupiin. Ympäristöministeriön asetus ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta on annettu. Raja-arvoasetus oli lausunnolla lausuntopalvelussa 5.5.2025 saakka.

Rakennusala on myös ryhtynyt toimiin. Betoni-lehden edellisessä numerossa 1/2025 kerrottiin BY-vähähiilisyysluokituksesta ja -laskurista. On tärkeää, että tarjolla on näppärä laskuri betonin hiilidioksidipäästöjen laskentaan.

Alati kiristyvässä säädösviidakossa betonin hiilijalanjäljen määrällä on ratkaiseva merkitys, sillä betonia käytetään rakentamisessa niin paljon. Tarve uusille innovaatiolle ja vähähiiliselle betonille on olemassa. Rakentamisessa vallitseva suhdannetilanne mahdollistaa pohdintaa. Miten haluamme rakentaa tulevaa? Kaikki laskusuhdanteet ja kaikki sodat päättyvät joskus. Sotia seuraa jälleenrakennus ja laskusuhdannetta nousukausi. Eipä aikaakaan, kun taas rakennetaan. Suuri kysymys on, kuinka se tehdään vastuullisesti, tulevat sukupolvet ja ilmastonmuutoksen torjunta huomioon ottaen. Kuinka suuren kilpailuedun tuolloin saavat markkinoilla ne valmistajat, jotka tuottavat betoninsa vastuullisesti? Kestääkö vihreä betoni sukupolvelta toiselle ja jääkö se muistomerkiksi ajasta, jolloin ilmastonmuutos saatiin hallintaan?