Rakennukset | NRO 2/2021

Tikkurilan kirkko – Kaupunkilaisten uusi kohtaamispaikka

OOPEAA, Office for Peripheral Architecture | Maritta Koivisto, päätoimittaja, Betoni, arkkitehti SAFA

Tikkurilan kirkko – Kaupunkilaisten uusi kohtaamispaikka
Uusi kirkko kortteleineen valmistui keväällä 2021. Kuva: Tuomas Uusheimo

Vantaan Tikkurilan uusi valoisa kirkko henkii betonin ja puun sekä ulkopuolelta tiilen onnistunutta vuoropuhelua. Tammikuussa 2021 käyttöön vihitty kirkko on Tikkurilan seurakunnan ja Vanda svenska församlingin kotikirkko, minkä lisäksi siellä toimivat myös Vantaan seurakuntien hallinto ja yhteinen seurakuntatyö.

Tikkurilan kirkon on suunnitellut arkkitehtitoimisto OOPEAA Office for Peripheral Architecture pääsuunnittelijana ja vastaavana arkkitehtina Anssi Lassila ja projektiarkkitehtina Iida Hedberg.

Kirkkosali on rakennuksen sydän. Se on voimakas valolla ja materiaalilla toimiva tila, joka mukautuu joustavasti moneen käyttöön. Materiaalien käyttö on avointa ja rehellistä; tiili näyttää tiileltä, puu puulta, betoni betonilta. Tavoitteena on kuitenkin ollut arjesta irtautuminen. Kirkkosalin korkeus on kuin suomalaisen metsän puiden latvat, kuusiverhoiltu katto nousee 14–15 metrin korkeuteen. Salin materiaaleina puu ja paikallavalettu betoni muodostavat voimakaksikon, joka luo tunnelmaa pysyvyydestä ja kodikkuudesta, lämmöstä ja lohdusta. Taidokkaasti sijoitettujen ikkuna-aukkojen kautta tilaan siivilöityvä valo vahvistaa tätä aitojen ja käsin kosketeltavan karkeiden materiaalien luomaa tunnelmaa.

Kirkkosali on rakennuksen sydän. Se on voimakas valolla ja materiaalilla toimiva tila. Kuva: Tuomas Uusheimo

Rakennus on suunniteltu palvelemaan yhteisön monenlaisia tarpeita. Salin lisäksi rakennuksesta löytyvät kahvila, Pienten paikka perheille, ryhmätiloja, kokous- ja työtiloja, aula sekä sisäpihan kirkkotarha. Yleisölle avoimet kohtaamisen tilat sijoittuvat ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen. Kolmannessa ja neljännessä kerroksessa sijaitsevat tilat tarjoavat puitteet työskentelyyn ryhmätyötiloista aina pienempiin keskustelu- ja terapiahuoneisiin ja kokousten järjestämiseen.

Rakennuksen viherkatolle ja ympäröivään kaupunkitilaan avautuvat näkymät tuovat tiloihin paljon valoa ja yhdessä seinien värimaailman kanssa ne luovat varsin eritunnelmaisia tiloja. Sisäpihan kirkkotarha tuo vehreän näkymän aulaan sekä osin seurakuntasaliin. Se rajaa kerrostalojen puolijulkisen pihan ja tarjoaa mahdollisuuden avata aulan toimintoja myös ulkotilaan lämpimänä vuoden aikana.

Kokonaisuutena kortteli on luonteeltaan hyvin urbaani. Rakennus on osa kaupunkia ja muodostaa ikään kuin vastaparin kaupungintalolle. Se ottaa roolinsa kirkkona keskellä kylää, osana yhteisöä, mutta rohkeasti omanlaisena. Rakennus asettuu vuoropuheluun ympäröivän kaupunkitilan kanssa ja luo voimakkaalla hahmollaan identiteettiä ja tunnistettavuutta alueelle. Samalla se on helposti lähestyttävä eikä sisään menemiselle muodostu kynnystä.

Tikkurilan kirkko on osa laajempaa valmistumassa olevaa korttelikokonaisuutta.

Kirkon kolminaisuuteen viittaava muoto juontuu rakennustilasta, mutta se voidaan nähdä myös symbolisena. Kirkon katolla kohoaa liki kaksimetrinen lehtikullattu risti. Lisäksi kirkon julkisivussa on tiilistä muodostuva reliefimäinen risti.

Julkisivujen tiilet

Tikkurilan kirkon julkisivun materiaalina tiili liittää rakennuksen luontevalla tavalla osaksi korttelia, jonka keskelle se rakentuu. Tiilillä on luonnetta ja tunnelmaa, punaisesta siirrytään sävyjen kautta nurkan vaaleampaan. Tiiliverhoilu on elävä ja monivärinen ja sen värinvaihdokset ovat hienopiirteisiä. Yksittäiset värit paljastuvat hiljalleen katsojan lähestyessä rakennusta. Tiilet on valmistanut tanskalainen tiilitehdas Petersen, joka valikoitui tiilien toimittajaksi pitkän perinteen ja laajan värijakauman vuoksi.

Tiilien moninaisuus heijastelee seurakunnan jäsenten moninaisuutta. Osa tiilistä on käsin painettuja erikoistiiliä, joista löytyy Raamatun sanoja ja lauseita, jotka muodostavat kristillisiä elämänviisauksia. Tiileissä on yhteensä 101 sanaa Raamatusta. Taiteilija – arkkitehtikaksikko Jaana Partasen ja Heikki Lamusuon mukaan tavoitteena on, että ohikulkijan katse poimisi tästä julkisivujen tiilitaideteoksesta ”Toivo” aina jotakin hieman uutta, kuin kirjastosta ikään.

Tiilitaideteos Toivo pyrkii antamaan ohikulkijalle aina jotain uutta luettavaa. Kuva: Pa-La

Taide osana kokonaisuutta

Taide on tehty täydentämään kokonaisuutta. Osana rakennuksen arkkitehtuuria taiteelle on suunniteltu oma paikkansa ja roolinsa. Ulkoseinän ”muraali” ottaa lähtökohdakseen rakennuksen monivärisen tiilijulkisivun värimaailman.

Kirkon kokonaistaiteen on suunnitellut taiteilija-arkkitehtikaksikko Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo tiimeineen. He toteuttivat kirkkoon yhteensä neljä taideteosta.

Kirkkosalin betoniseinään on veistetty 3,5-metrinen risti ”Usko”, jota tehostaa lehtikultainen pinnoite. Vastapäisellä seinällä on betoniin veistetty kastepuu ”Rakkaus”, joka on koristeltu hopeavärillä ja pinnoituksen jälkeen yksityiskohtiin on lisätty 24 karaatin kultaa. Puuhun kiinnitettyihin uniikkeihin kastehelmiin solmitaan nauhoja, joihin kirjoitetaan kastettavien lasten nimet.

Kirkkosalin lasiseinissä on niihin poltettua digitaaliprinttiä. Kristillisiä symboleita esittävän ”Ikuisuus”-teoksen luonne vaihtelee vuoden- ja vuorokaudenajan sekä valaistuksen mukaan. Lasiteokset ovat kuin modernia lasimaalausta ja ristit, kalat, kyyhkyset ja muu symboliikka muodostavat kokonaisuuden, joka kertoo kristinuskon sanomaa visuaalisin keinoin. Osittain läpikuultavassa teoksessa on muutoksen tuntua myös molemmin puolin ohi kulkevien ihmisten kautta.

Tekstiilit

Tikkurilan kirkon kirkkotekstiilit on tehnyt tekstiilitaiteilija Helena Vaari. Kirkkotekstiilien symboliikan keskeisen aiheet ovat Kristuksen profiili, tämän päivän pyhiinvaeltajat ja elämänpuu.

Kuva: Helena Vaari

Alttariliinassa profiili on sivukuva, joka toistaa Jumalan kolmea persoonaa, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Tekstiilin keskelle on kirjottu pitsiä, jossa puunoksat, -lehdet ja silmut kietoutuvat yhteen. Kirjonta jatkuu läpi koko tekstiilin muuttuen välillä puunsyiden muodostamiksi poluiksi. Ne ovat samalla ihmisten polkuja eli pyhiinvaellusreittejä pitkin elämänpuuta.

Urut

Tikkurilan kirkon urut on rakentanut urkurakentamo Veikko Virtanen Oy. Soinnillisen ja teknisen suunnittelun lähtökohtana on J. A. Zachariassenin soitinrakennustyyli. Urut eivät kuitenkaan ole historiallisen esikuvan mukainen kopio, vaan rakennettu juuri tätä kirkkosalia silmällä pitäen.

Urkujen modernin fasadin on suunnitellut Caspar Åkerblom yhteistyössä OOPEAA:n kanssa. Suunnittelussa on otettu huomioon niin uuden kirkkosalin arkkitehtuuri, kuin urkujenrakentamiseen liittyvät tekniset vaatimukset. Fasadissa voi nähdä viittauksia uusgotiikasta, joka oli yksi Zachariassenin urkufasadeille ominainen tyylisuunta.

Uruissa on 20 Vantaan Pyhän Laurin kirkon entisten, vuonna 1895 rakennettujen, urkujen pilliä. Kaikkiaan uruissa on 944 pilliä.

Urkujen modernin fasadin on suunnitellut Caspar Åkerblom yhteistyössä OOPEAA:n kanssa. Kuva: Tuomas Uusheimo

Tornikellopeli eli carillon

Kirkossa on carillon eli tornikellopeli, eri sävelkorkeuksille viritetyistä kelloista koostuva soitin. Kellopeliä soitetaan käsin ja jaloin soittopöydän avulla. Keski-Euroopassa tornikellopelejä on runsaasti, mutta suomalaiseen äänimaisemaan Tikkurilan kirkon kellopeli on tuonut jotakin aivan uutta. Kellojen toteutuksessa on ollut keskeisessä roolissa vantaalainen kirkontorniteknikko Supavit Nummelin. Kirkon tornikellopeli koostuu 31 kellosta ja sillä voi soittaa miltei millaista musiikkia tahansa. Suurin, 450-kiloinen kello, on yksi Tikkurilan edellisen kirkon kelloista. Soittimen muut kellot on valanut hollantilainen Koninklijke Eijsbouts Klokkengieterij.

Hanke eteni allianssimallilla

Uusi kirkkohanke alkoi vanhan 1956 valmistuneen kirkon purkamisella vuonna 2018. Uusi kirkko nousi vanhan tilalle samalle tontille. Tontilla olleiden vanhan kirkon, kellotapulin ja seurakunnan virastotalon purkutöihin voitiin ryhtyä vasta syksyllä 2018, kun kaupunki oli hyväksynyt Asemantien ja Unikkotien välisen korttelin asemakaavan muutoksen. Kirkollisten rakennusten lisäksi purettiin viereinen liikerakennus.

Uuden rakennuksen bruttoala on noin 3500 neliömetriä, joka on puolet vähemmän kuin vanhassa kirkossa ja virastotalossa.

Vantaan seurakuntayhtymä halusi varmistaa hankkeen onnistuminen niin taloudellisesti, toiminnallisesti kuin esteettisesti. Rakennuttaja pyysi tarjoukset allianssista keväällä 2017. Kilpailutuksen kautta allianssikumppaneiksi valittiin tilaajana Vantaan seurakuntayhtymä, urakoitsijana Lujatalo Oy ja kirkon suunnittelijana Arkkitehtitoimisto OOPEAA. Lisäksi allianssin toimintamallin projektiin loi seurakunnan rakennuttajakonsultti Boost Brothers.

Allianssimallia hyödyntämällä rakentamisen kustannukset voitiin pitää hallinnassa ja osapuolet olivat jatkuvasti tietoisia hankkeen aikataulusta.

Kehitysvaiheessa suunnitelmia sorvattiin ja kustannuksia laskettiin useampaan kertaan, jotta saavutettaisiin hankkeelle asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Tämän rinnalla aikataulutuksen piti toimia niin, että seurakuntayhtymä pystyi tekemään tarvittavat päätökset oikea-aikaisesti. Käyttäjien toiveiden, tiukan budjetin ja visuaalisten tavoitteiden yhteensovittaminen vaati paljon työtä. Mukaan oli otettava myös viranomaisten vaatimukset ja määräykset.

Avoimen vuorovaikutuksen kautta löydettiin hyvä tasapaino. Kehitysvaihe päättyi vuoden 2018 lokakuussa, jonka jälkeen siirryttiin toteutusvaiheeseen.

Rakentamisessa allianssimuodolla toteutettu kohde asetti työmaan eteenpäin viemiselle tavanomaisesta hankkeesta poikkeavia tehtäviä ja lisävarmistuksia, suunnittelun pysyessä mahdollisimman avoimena varsinaiseen toteutukseen saakka.

Tikkurilan kirkko valmistui Tikkurilan keskustakorttelin kohteista ensimmäisenä. Samaan aikaan kortteliin rakennettiin keväällä 2021 valmistuvia asuinrakennuksia. Työmaiden työvaiheiden yhteensovittaminen on ollut tiiviissä kaupunkiympäristössä jatkuvaa ja vaatinut saumatonta yhteistyötä ja avointa viestintää työmaiden välillä.

Lujatalolla on viiden vuoden ylläpitoallianssi kirkosta. Näin voidaan varmistaa säännöllisellä yhteydenpidolla, että rakennus pysyy hyvässä käyttökunnossa.

Kirkon kustannusarvio oli 21,3 miljoonaa euroa. Tähän summaan eivät sisälly erillisinä urakoina samalle tontille rakennettavat Vantaan seurakuntayhtymän vuokratalot eivätkä HOAS:in opiskelija-asunnot.

Rakentamista ja rakenteita keskellä kaupunkia

Uuden kirkon rakentaminen käynnistyi vuoden 2019 alussa. Yksi allianssin päätöksistä oli rakentaa kellariton rakennus. Alueella on pohjaveden pinta korkealla, joten siihen liittyvät riskit haluttiin välttää. Lisäksi rakennus oli paremmin sovitettavissa budjettiin ilman kellaria, koska tämä olisi vaatinut vedenpaineen vuoksi erityisratkaisuja.

Tontin maaperä on savea, joten rakennus paalutettiin. Rakennuksen alla on tuulettuva alapohja. Lisäksi talotekniikka on saatu sijoitetuksi rossipohjan ryömintätilaan.

Rakentamisen kaikissa vaiheissa suunnittelusta toteutukseen korostui kirkkorakennuksen pitkäikäisyys. Ratkaisuilla on tähdätty vähintään 200 vuoden käyttöikään.

Rakennuspaikka keskellä kaupunkia toimintoineen ja asukkaineen piti ottaa joka vaiheessa huomioon. Uusi kirkko rakennettiin kiinni kahteen asuinrakennukseen, jotka olivat samaan aikaan työn alla. Työmaiden välillä tarvittiin saumatonta viestintää.

Kirkkosaliin on yhdistettävissä kaksi salia, jolloin istumapaikkojen määrä nousee 150:stä noin 400 paikkaan. Kalusteratkaisut tukevat tilojen muunneltavuutta.

Materiaaleissa pitkän elinkaaren valintoja

Kirkon materiaalivalinnoissa on panostettu pitkään elinkaareen. Korkean kirkkosalin seinät ovat pääosin paikallavalettua betonia rouheine pintoineen, joissa näkyy lautamuottien jäljet. Kadun puoleisilla sivuilla vuorottelevat betonipilarit ja korkeat ikkunasyvennykset. Valo ja varjot luovat saliin tunnelmaa ja korostavat pintoja.

Sisätiloissa lämpöä betonin rinnalle tuo puu, jota on käytetty monipuolisesti seinäpinnoissa ja kattorimoituksessa sekä kalusteissa.

Betonin osuus rungossa on lähes 100 prosenttia ja sisäpinnoissa 50 prosenttia. Kirkon ja rakennuksen muiden julkisten tilojen lattiapinta on tehty pääosin paikallavaletusta mosaiikkibetonista. Betonilattia on näyttävä, kestävä ja helppohoitoinen julkisissa tiloissa.

Koska rakennuksessa on kantavat, vaativuudeltaan ykkösluokan betonirakenteet, kohteessa oli Lujatalolta ykkösluokan betonirakenteiden johtaja vastaamassa töistä. Valut tehtiin isoina valukertoina, jolloin saumoja ei ole juurikaan jäänyt näkyviin.

Rakenteissa käytettiin sekä paikallavalu- että elementtirakenteita. Kuva: Antero Harju

Paikallavalun lisäksi rakennuksessa on hyödynnetty myös elementtitekniikkaa. Esimerkiksi aulatilan isot valokuilut ovat elementtitoimituksia ja toimistotiloissa on käytetty runkoelementtejä.

Korkea kirkkotila on paikallavalettu, kun taas toimistopuoli on tehty elementtitoteutuksena. Sielläkin jäykistetyt rakenteet on toteutettu paikallavaluna.

Toimisto-osan runko sekä portaat tehtiin betonielementeistä. Paikallavaluna puolestaan toteutettiin sokkelien ulkokuoren ja ensimmäisen kerroksen katon palkkirakenteiden lisäksi osa ensimmäisen kerroksen seinistä.

Kadun puolella kirkon julkisivun materiaalikirjo on monipuolisimmillaan: tiilen monipuolisen käytön lisäksi siellä käytettiin lasia niin, että lasielementit asennettiin kantavien, seinämäisten julkisivupilarien noin metrin levyisen välitilan kohdalle. Julkisivun rakennusfysikaalinen toimivuus on varmistettu noin 15 sentin tuuletusraolla lasin ja tiilen sekä betonisen ulkokuoren välillä.

Ääniteknisesti vaativa kohde

Kirkkorakennus on ääniteknisesti haastava kohde. Akustiikan pitää olla muunneltavissa, koska tilojen käyttötarkoitus, ihmisten määrä ja musiikin tyyli vaihtelevat suuresti. Kirkkosalissa soi tänä päivänä monenlainen musiikki. Tilan akustiikkaa tulee säätää musiikin mukaan.

Kirkkosalissa on ikkunoiden eteen käännettävät, ääntä vaimentavat akustiset elementit. Nämä myös estävät valon pääsyn saliin, joten esitykseen mahdollisesti liittyvät valot pääsevät oikeuksiinsa. Lisäksi kattorimoituksen takana on moottorisäädettävä verho, joka vaimentaa jälkikaikua. Näillä elementeillä tilan akustiikka voidaan sopeuttaa käyttötarkoituksen mukaan.

Tikkurilan kirkkosalin ja viereisten tilojen välissä olevat siirtoseinät ovat kaksinkertaiset, joten ne eristävät hyvin ääntä.

Rakennuksen ääneneristyksessä on otettu huomioon myös tilojen rinnakkainen toiminta. Kohtaamistiloissa ja toimistoissa tähän on kiinnitetty erityishuomiota.

Myös rakennuksen julkisivun pitää eristää hyvin ääntä. Kirkosta tuotetut äänet eivät saa kantautua ulkopuolelle, eikä toisaalta liikenteen melu saa tulla sisälle.

Tikkurilan kirkon katolla kasvaa maksaruoho ja paikka löytyy aurinkopaneeleille

Vantaan seurakunnat pienentävät hiilijalanjälkeään muun muassa kiinteistöjen tehokkaalla käytöllä. Uudesta ympäristöohjelmasta on tehty edellistä kunnianhimoisempi.

Tikkurilan kirkon katolla on viherkatto. Maksaruohokatto hidastaa sadeveden virtaamista viemäriverkostoon, jota ilmastonmuutoksen kasvattamat sateet kuormittavat. Samalla se korvaa kasvualaa, jonka rakennus vie viherkasveilta.

Muualla kirkon kattorakenteet on tehty poltetusta savitiilestä, jonka arvioidaan kestävän vähintään sata vuotta ja materiaalivalinnoissa on pyritty pitkään käyttöikään.

Helmikuussa 2019 evankelis-luterilainen kirkko hyväksyi energia- ja ilmastostrategian, jonka mukaan seurakunnat ovat hiilineutraaleja vuonna 2030. Onnistuminen edellyttää kasvihuonepäästöjen vähentämistä 80 prosenttia nykytasosta. Loput on määrä kompensoida muun muassa seurakuntien omistamien metsien hiilinielujen avulla.

Kaikki Vantaan seurakuntien ostoenergia on jo uusiutuvaa energiaa. Sen lisäksi rakennusten energiankulutusta tulee vähentää. Nollapäästöihin pääseminen vaatii sitä, että talo myös tuottaa energiaa.

Tikkurilan kirkon etelään suuntautuvalle kattotasolle on varattu paikat, joihin voidaan asentaa tulevaisuudessa aurinkopaneelit.

Hiilijalanjäljen pienentämisessä keskeinen työväline on Kirkon ympäristödiplomi, johon Vantaan seurakunnat liittyivät vuonna 2007. Tänä vuonna Vantaa uusii ympäristödiplomin neljännelle kaudelle. Diplomiin liittyvät auditoinnit on tehty ja yhteinen kirkkoneuvosto on hyväksynyt uuden viisivuotisen ympäristöohjelman.

Kirkolla ei ole vielä järjestelmää seurakuntien hiilijalanjäljen laskemiseksi, mutta sellaista kehitetään parhaillaan.

Tikkurilan kirkko

Tikkurilan kirkko
Kirkon kolminaisuuteen viittaava muoto juontuu rakennustilasta, mutta sen voi nähdä symbolisena. Kuva: Hannu Rytky

Osoite: Asematie 12 A, 01300 Vantaa
Laajuus: 3500 br-m2, Kirkkosalissa ja parvella istumapaikkoja 450 henkilölle
Rakennuttaja: Vantaan seurakuntayhtymä
Käyttäjä: Tikkurilan seurakunta, Vanda svenska församling, Vantaan seurakuntayhtymän hallinto ja yhteinen seurakuntatyö
Kilpailu: Allianssikilpailu 2017
Allianssitiimi: Vantaan seurakuntayhtymä, Lujatalo, Arkkitehtitoimisto OOPEAA ja rakennuttajakonsultti Boost Brothers Oy
Projektin kesto (suunnittelun aloitus-valmistuminen): 2017–2021, Kirkko vihittiin käyttöön 24.1.2021
Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto OOPEAA Oy, pääsuunnittelijana Anssi Lassila ja projektiarkkitehtina Iida Hedberg. Muu suunnittelutiimi: Jari Heikkinen, Liisa Heinonen, Katharina Heidkamp, Lassi Siitonen, Tanja Vallaster
Kirkon taideteokset: Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo
Kirkkotekstiilit: Helena Vaari
Kirkon nimi: Tikkurilan kirkko voitti Vuoden nimi 2020 -kilpailun
Urakkamuoto: Allianssi
Pääurakoitsija: Lujatalo Oy
Rakenteet: Afry Finland Oy
LVI: ClimaConsult Finland Oy
Sähkö ja AV: Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy
Sisustus: OOPEAA Oy, Studio Petra Majantie
Kalustesuunnittelu (alttarikalusteet): Studio Paakkanen
Rakennuttajakonsultti: Boost Brothers
Paloturvallisuussuunnittelu: Paloässät Oy
Akustiikkasuunnittelu: Akukon Oy
Geosuunnittelu: Sitowise

Materiaalintoimittajia:

Julkisivutiilet: Chips & Bricks
Kattotiilet: Wienerberger Oy Ab
Betoniperustukset: Rakennusliike J. Rytky Oy
Valmisbetoni: Ruskon Betoni Oy
Muottijärjestelmät: Peri Suomi Oy
Betonielementit: Betset Group Oy
Lautamuottikuvioidut elementit ja kattoikkunaelementit: Betoni-Sampo Oy
Lattioiden pintavalut: Megalattiat Oy
Betonielementtiportaat: Nurmijärven Mosaiikkituote Oy
Mosaiikkibetoni- ja puulattiat: Heikkinen Yhtiöt Oy
Julkisivulasit ja metalliovet: Lasi Saarinen Oy
Alakatot: Rakenne-Tikka Oy
Kiintokalusteet: Ideapuu Oy
Kirkkosalin ovet: Puusepänliike Eino Rantala Oy
Alttarikalusteet: Erikoispuusepänliike Seppo Auvinen

Artikkeliin liittyviä aiheita