Rakennukset | NRO 3/2024
Helsingin Mannerheimintie 76 ja vihreä piha
Kun seisoo Helsingin Mannerheimintie 76:n vehreän pihan suuntaan avautuvalla…
Infra ja ympäristörakentaminen, Rakennukset | NRO 3/2021
Helsingin Pasilan rautatieaseman yhteyteen rakennettu Tripla on kolmen korttelin kokonaisuus, joka sisältää kauppakeskuksen, asuinrakennuksia, hotellin, toimistoja ja rautatieaseman. Triplan katto-pinta-alasta suurin osa on viherkattoa.
Loci Maisema-arkkitehdit Oy vastasi Triplan maisema-arkkitehtisuunnittelusta, joka käsitti kauppakeskuksen yhteydessä olevat julkiset ulkotilat, asuinkorttelin korttelipihan ja keskikorttelin kattopihan.
Suunnitelman tavoitteena oli luoda pienmittakaavainen, ihmisen kokoinen, avara, valoisa ja vehreä ympäristö, joka muotokielensä ja rytminsä avulla asettuu rakennetun ympäristön suureen mittakaavaan. Muurein korotetut istutusalueet muodostavat kokonaisuuden, jonka osat luovat toisistaan poikkeavia tunnelmallisia paikkoja.
Lähes koko suunnittelualue sijaitsee kauppakeskuksen katolla, mikä edellytti monien asiantuntijoiden tarkkaa suunnittelua ja yhteistyötä. Triplan ulkotilat sisältävät monia toimintoja, kuten terassialueita, leikkialueita, julkisen oleskelun vyöhykkeitä ja mahdollisuuksia erilaisten tapahtumien järjestämiselle.
Kasvillisuus on monilajista ja vaihtelevaa. Eri kasvilajeja- ja lajikkeita on yli sata. Istutuksissa on suosittu perinteisiä suomalaisia lajikkeita ja luonnonkasveja. Istutetun, vettä pidättävän pinnan osuus on maksimoitu. Vaaditun 30% sijaan yli 35% tontin rakennettavasta pinta-alasta on istutettu. Kasvualustojen rakenteille aiheuttamaa kuormitusta kevennettiin vedenpidätyskykyisellä ja hulevesien hallintaa helpottavalla kevytsorarakenteella, joka on osa kasvualustaa.
Kohteen maisemarakentaminen alkoi vuonna 2017. Kauppakeskus valmistui vuonna 2019 ja ulkotilat vaiheittain vuoden 2020 loppuun. Triplan asuin- ja kauppakeskusrakennukset on suunnitellut Arkkitehdit Soini & Horto Oy ja aseman toimistotalot on suunnitellut Sweco Architects Oy. Asema-aukion suunnittelusta vastasi Sitowise Oy.
Viherkatot ovat yleistyneet muutaman viime vuoden aikana myös suomalaisessa kaupunkirakentamisessa. Viherkattojen suunnittelu ja rakentaminen vaatii ymmärrystä rakennetekniikasta, mutta myös kasvukerrosten vesitaloudesta ja kasvien sopeutuvuudesta vaihteleviin olosuhteisiin. Teknisesti keskeisimpiä syitä viherkattojen yleistymiseen on se, että oikein suunnitellun viherkattorakenteen avulla voidaan hallita hulevesiä tehokkaasti.
Viherkatot auttavat hulevesien hallinnassa sitomalla sadevettä, suojaavat katon vedeneristystä ja pidentävät sen käyttöikää, vaimentavat melua, toimivat hiilinieluna ja puhdistavat ilmaa sitomalla hiukkaspäästöjä ja pölyä.
Triplan kattopinta-alasta suurin osa on viherkattoa. Triplan viheralueet muodostavat sen kolmessa korttelissa yhteensä noin hehtaarin suuruisen alueen, joka on toteutettu vesikattorakenteille.
Laajimmat viheralueet koostuvat asuntopihasta sekä keskikorttelin ja Pasilan aseman kattopuutarhoista. Myös Musiikkimuseo Famen ja Firdonkadun pysäköintilaitokseen johtavan ajoluiskan katot ovat viherkattoa Lisäksi Fredikanterassilla ja kortteleiden välisellä alueella on suuria viheristutusaltaita.
Triplassa viherkatoilla on kerroksellisuutta sekä monen lajin puita, pensaita ja perennoja.
Triplan viherkattojen kasvillisuus on suunniteltu runsaslajiseksi ja dynaamiseksi. Tämä tarkoittaa, että luonnon annetaan tehdä valintoja; ne kasvit mitkä menestyvät, leviävät niidenkin tilalle, jotka eivät pärjää. Kasveilla on viherkatoilla haastavat olosuhteet auringonpaahteesta kovaan tuuleen ja rankkoihin sateisiin, joten on järkevää suosia kerroksellisia istutuksia ja monia lajeja kukista puihin.
Viherkattojen suunnittelu ja rakentaminen vaatii ymmärrystä rakennetekniikasta, mutta myös kasvukerrosten vesitaloudesta ja kasvien sopeutuvuudesta vaihteleviin olosuhteisiin. Teknisesti keskeisimpiä syitä viherkattojen yleistymiseen on se, että oikein suunnitellun viherkattorakenteen avulla voidaan hallita hulevesiä tehokkaasti.
”Vaikka kattavia kotimaisia rakentamisohjeita ei ole vielä laajalti käytössä, toteutettavien viherkattojen suunnitelmat ovat olleet yleensä hyviä”, kertoo Juha Liukkonen, joka vastaa viherkattojen kasvualustojen tuotekehityksestä Hyvinkään Tieluiska Oy:ssä.
Viherrakentamisessa tulee korostetusti esiin, että rakenteiden tulee olla sekä riittävän kevyitä että vettä sopivasti pidättäviä ja sopivasti läpäiseviä, jotta rakenteiden tavoitteet tulevat täytetyiksi.
Tarvittava kasvualustan paksuus kasvaa herkästi kantavuuden kannalta liian suureksi pelkkää multaa käytettäessä.
Viherkaton paksun ravinnekerroksen aiheuttamaa kuormitusta voidaan keventää rakenteella, jossa vedenpidätyskykyinen ja hulevesien hallintaa helpottava kevytsorakerros on osa kasvualustaa.
Kansirakenteet olivat Triplassa pitkälti suunniteltu kestämään raskaiden työmaa-ajoneuvojen liikennettä, kevytsoraa ei tässä kohteessa tarvittu mahdollistamaan viherkattoja, vaan luomaan hyvät olosuhteet kasvien juuristolle. ”Ratkaisu oli kustannustehokas ja se teki kasvualustasta ilmavan. Jos olisi käytetty pelkästään multaa, olisi kasvualustan rakenteesta tullut helposti liian tiivis”, kertoo Juha Liukkonen.
Usein viherkatoille sopivat kasvualustat on muutettu tavallisiksi kasvualustoiksi. Tämän seurauksena kasvualusta on todennäköisesti huonommin vettä läpäisevä, mikä on haitaksi sekä kasvillisuuden menestymisen että hulevesien hallinnan kannalta. Osa Triplan rakenteen kokonaispaksuudesta voitiin tehdä Leca-soralla, joka toimii sekä keventeenä että osana itse kasvukerrosta. Samalla se auttaa hulevesien hallinnassa.
Kevytsorakerroksen paksuus Triplan viherrakenteissa vaihtelee 10–70 senttimetrin välillä. Leca-soraa käytettiin Triplan viherkatoissa sekä osana kasvualustoja että kasvualustojen alapuolisissa rakenteissa.
Olennaista on valita käyttötarkoituksen mukainen oikea kasvualusta ja määritellä erikseen, millaisia ravinteisuuksia erilaisille kasvillisuusalueille halutaan. Myös toivottu happamuus vaikuttaa kasvualustan valintaan. On myös eduksi, mitä enemmän viherkatoissa on eri kasvilajeja.
Kuvagalleria
Kapea korttelikuja on moni-ilmeinen. Kuva: Pyry-Pekka Kantonen
Sijainti: Helsinki, Suomi
Maisema-arkkitehtuurisuunnittelu: Loci Maisema-arkkitehdit Oy
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit Soini & Horto Oy
Hulevesi- ja kuivatussuunnittelu: Ramboll Finland Oy
Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy
LVI-suunnittelu: Granlund Oy
Pääurakoitsija: YIT Suomi Oy
Viherurakoitsija: YIT Suomi Oy, GB Stonework Oy, TerraWise Oy
Viherkattojen kasvualustojen toimittaja: Tieluiska Oy
Betonielementtimuurit ja -istutusaltaat: Kiili Betoon OÜ / Elpac Oy
Betonikivet-ja laatat: Betonilaatta Oy
Betoniratkaisujen konsultointi: Betonipallas Oy
Perennaistutusten konsultointi: Terolan taimitarha
Artikkeliin liittyviä aiheita
Sivusto käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Keräämme myös anonyymiä tietoa sivuston käytöstä, jotta voimme tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Voit kuitenkin estää tietojen keräämisen Kävijämittaus ja analytiikka -painikkeesta.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!