Serlachius-museoiden uusi taidesauna

Suomalaiseen saunaan uuden arkkitehtonisen näkökulman tuova Taidesauna on valmistunut Serlachius-museo Göstan rantaan. Taidesauna-nimitys on omiaan tälle arkkitehtuuriltaan ainutlaatuiselle saunarakennukselle, joka kätkee sisälleen sekä taidetta että designia. Taidesauna tehtiin betonista.

Taidesaunan suunnittelusta vastasi sama arkkitehtikolmikko, joka piirsi Serlachius-museo Göstan paviljongin: Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bežan. Suomalaisena arkkitehtikumppanina projektissa toimi Pekka Pakkanen ja Anna Kontuniemi. Arkkitehtikolmikko luonnehtii saunan suunnitteluajatusta seuraavasti:

Uusi taidesauna jatkaa tunnelmaa, jonka aistii jo Serlachius-museo Göstassa. Siellä elämys ei rajoitu vain taiteen katsomiseen, vaan museokävijöitä ympäröi tuokioiden virta, jossa maisema, taide ja arkkitehtuuri sulautuvat toisiinsa. Uudessa saunatilassa tämä kokemus saa uuden, vieläkin hienovireisemmän ja kotoisamman ulottuvuuden. Uusi taidesauna liittyy myös osaksi maisemaa ja ympäristöä ilman että ihminen kokee olevansa uudessa rakennuksessa, joka on kuin pienoisversio museosta.

Matka arkkitehtuurin, taiteen ja luonnon pariin

Serlachiuksen Taidesaunan arkkitehtuurin lähtökohtana oli museoalueelle määritelty horisontaalinen linja, jonka alapuoli on kiveä, yläpuoli puuta – sauna sijoittuu tuon linjan alapuolelle. Sauna kätkeytyy museon takana järven rantaan laskeutuvaan rinteeseen ja sulautuu maisemaan kohoten maastosta vähäeleisesti. Viherkatto ja matala taustamuuri liittävät rakennuksen ympäristöönsä.

Saunan sisätiloja leimaa taiteen, maiseman ja arkkitehtuurin vuoropuhelu. Graniitti- ja puupinnat vuorottelevat rytmikkäästi ja oleskelutilan sisäkaton kaarevat linjat pehmentävät suoraviivaisia kivipintoja. Rakennus johdattaa saunakävijän matkalle valon, luonnon ja taiteen syleilyyn. Matkan päässä odottaa pyöreä löylyhuone, jonne käydään vilvoittelupihan kautta. Löylyhuoneen pehmeä tunnelma syntyy kattoon saakka ulottuvien lämpöhaapalauteiden ruskean eri sävyinä hohtavasta pinnasta.

Saunan arkkitehtuurin ja sisustuksen suunnittelussa on painotettu muotojen ja materiaalien ajattomuutta ja laadukkuutta. Sisustuksen kotimainen ja kansainvälinen design tarjoaa kiinnostavia kosketuspintoja sekä kuvaannollisesti että konkreettisesti.

Saunan runkorakenteet ja julkisivut tehtiin betonista. Julkisivujen betonipintoja rytmittävät pystyurien jatkumo.

Arkkitehdeille kiinnostava uusi haaste

Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bežan kertovat, että heille tarjottu tilaisuus suunnitella suomalainen sauna oli suuri haaste, joka sisälsi paljon vastuuta. Työskentelytavassaan he hakevat tasapainoa kokeilujen ja hyviksi havaittujen ratkaisujen välillä.

”Saunatraditio on osa suomalaista kulttuuria ja elämäntapaa. Meidän piti oppia ymmärtämään sitä, jotta voisimme vastata siihen suunnittelussamme. Saunakulttuuri ja Suomea kohtaan tuntemamme ihailu olivat mielessämme ja tunsimme olevamme varsin onnekkaita voidessamme ottaa haasteen vastaan”, he kertovat.

Arkkitehdit pitävät Serlachius-museoita enemmän kuin pelkästään museona. Taiteen kokemus yltää siellä museon seinien ulkopuolelle. ”Göstan paviljonki rakennuksena on osa emotionaalista matkaa, joka koostuu eri elementeistä. Uusi Taidesauna on osa tätä matkaa, joka yhdistää luonnon ja taiteen entistä intiimimmässä ja läheisemmässä mittakaavassa ”, he luonnehtivat.

Haaste myös suunnittelijoille ja rakentajille

Pääsuunnittelusta ja toteutussuunnittelusta projektissa vastannut arkkitehti Pekka Pakkanen sanoo, että meksikolaisten ja slovenialaisen arkkitehtien on ollut mahdollista tarkastella saunomisen prosessia ilman tradition tai konvention taakkaa. Rakennuksen tunnelmaa määrittävät määrätietoiset avaukset maisemaan ja laadukkaat, aikaa kestävät rakennusmateriaalit sekä poikkeuksellisen huolellinen yksityiskohtien viimeistely.

”Maisemapuistoon tarkasti upotettu rakennuskokonaisuus nousee rinteestä uritettuina betonimuureina ja avautuu järven suuntaan kevyinä tammiosina. Talotekniikan, haastavan ilmastomme edellyttämien räystäs- ja liitosrakenteiden sekä materiaalien jatkoksien näkymättömiksi saattaminen on haastanut niin suunnitteluryhmän kuin rakentajienkin taidot äärimmilleen”, hän kertoo.

Suomalaista nykytaidetta ja kansainvälistä designia

Saunassa nähdään kotimaista nykytaidetta teosten lisäksi myös käyttöesineissä. Satu Rautiaisen suurikokoinen tilausteos ”Lintujen juomapaikka” (2022) koristaa eteistilan seinää. Teoksen aihe toistuu myös Rautiaisen suunnittelemissa saunan tekstiileissä. Tuula Lehtisen mosaiikkiteos ”Syli” (2022) koristaa puolipyöreää ulkosuihkua, joka on käytössä ympäri vuoden. Saunan oleskelutilan taideteokset ovat Anni Rapinojan ja Jussi Gomanin. Suihkutiloissa voi tarkasti katsomalla huomata Eric O.W. Ehrströmin saunojat. Muita taiteilijoita ovat Anne Koskinen, Laura Könönen ja Noora Schroderus.

Saunan sisustuksessa nähdään huonekaluja kansainvälisiltä huippusuunnittelijoilta, kuten Òscar Tusquets, Patricia Urquiola, Jasper Morrison ja Faye Toogood. Suomalaisista suunnittelijoista saunassa ovat edustettuina muun muassa Alvar Aalto, Eero Aarnio ja Lisa Johansson-Pape ja Antrei Hartikainen. Nuoren polven palkitun puuseppämestarin Antrei Hartikaisen kädenjälki näkyy sekä oleskelutilan sivupöydän muodoissa että saunan löylykauhoissa ja -kiuluissa, jotka Hartikainen on suunnitellut varta vasten Serlachiuksen Taidesaunaan.

Taidesauna tarjoaa lisän niin Serlachiuksen omaan palvelutarjontaan kuin koko suomalaiseen saunakulttuuriin, josta on viime vuosina tullut Suomen kansainvälisesti tärkeä matkailutuote. Saunaa vuokrataan ryhmille virkistys-, kokous- ja juhlakäyttöön. Sen löylyistä pääsevät nauttimaan myös yksittäiset saunan ystävät ennalta sovittuina yleisöpäivinä.

Taidesauna mukana Arkkitehtuurin Finlandia-kilpailussa: Uutta elämyksellistä saunakulttuuria

Taidesauna valittiin myös yhdeksi vuoden 2022 Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoehdokkaaksi. Esiraadin esittelyn mukaan betonirakenteinen sauna ei uhmaa suomalaista sauna-arkkitehtuuria. Sen sijaan Taidesauna kuljettaa arkaaiseen ja karuun suomalaiseen hirsisaunakulttuuriin tottuneet kävijät täysin odottamattomaan saunamaailmaan.

”Lopputulos on elämyksellinen, tekijöidensä kulttuuritaustoista ammentava saunapolku, jonka varrelle on sijoitettu mittava määrä taidetta. Polku päättyy ulkotilan kautta kuljettavaan löylyhuoneeseen. Taidesauna liittyy selvästi uuteen saunakulttuuriin, jossa perinteisen hiljentymisen ja peseytymisen sijaan saunomisesta haetaan elämyksiä ja sosiaalista yhdessä olemista”, saunasta todetaan.

”Serlachiuksen museolta on ollut rohkea päätös tilata rantasauna Gösta-museokilpailun 2011 voittaneelta espanjalaiselta arkkitehtikolmikolta. Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bezan ovat ottaneet haasteen vastaan. Yhdessä suomalaisten arkkitehtien Pekka Pakkasen ja Anna Kontuniemen kanssa he ovat toteuttaneet uskomattomalla kunnianhimolla saunarakennuksen, jonka tilallinen rikkaus ja toteutuksen viimeistely saattavat kävijän hämmentyneen hiljaisuuden valtaan”, kiittää esiraati.

”Betonirakenteinen sauna sijoittuu puurakenteisen Gösta-museon eteen Melasjärven rantaan. Materiaalivalinta ei ole ainoa suomalaista sauna-arkkitehtuuria uhmaava päätös, vaan Taidesauna herättää suomalaisessa, arkaaisen ja karun hirsisaunakulttuurin kyllästämässä kävijässä matkan täysin odottamattomaan saunamaailmaan. Lopputulos on elämyksellinen, tekijöidensä kulttuuritaustoista ammentava saunapolku, jonka varrelle on sijoitettu mittava määrä myös muuta taidetta”, jatkaa raati perusteluja.

Polku päättyy ulkotilan kautta kuljettavaan löylyhuoneeseen. Huoneen keskellä on kiuas, jossa perinteisesti luonnon elementit tuli, kivi, ilma ja vesi kohtaavat ja synnyttävät yliluonnollisen voiman, löylyn. Tältä osin Taidesauna on kokenut maallistumisen, sillä pyöreän huoneen keskellä seisoo sähkökiuas. Savun tuoksua tilaan luovat lämpökäsitellyt muotolauteet. Onneksi vilvoitteluterassin pitkän betonisen pöydän äärellä voi nauttia ulkotakan tunnelmasta.

Saunaperinne on vahva osa suomalaista identiteettiä, mistä osoituksena se lisättiin ensimmäisenä suomalaisen kulttuurin ilmentymänä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Serlachiuksen taidesauna kiusoittelee kävijöitään olemalla niin epäsuomalainen – kaukana hiljaisen haikusaunan nokisista seinistä. Taidesauna liittyy selvästi uuteen saunakulttuuriin, jossa perinteisen hiljentymisen ja peseytymisen sijaan saunomisesta haetaan elämyksiä ja sosiaalista yhdessä olemista.

Kolmeen miljoonaan saunaan ja 200 miljoonaan vuotuiseen suomalaisten saunakertaan Mäntän Taidesauna tuo virkistävää vaihtelua. Saunan toteutus ja viimeistely edustavat aivan poikkeuksellista laatua, jota harvoin pääsee nykyään rakentamisessa ihailemaan, todettiin raadin perusteluissa.

Sauna tehtiin betonista – betonia runkorakenteissa ja julkisivuissa

Rakennuksen näyttävien betonijulkisivujen pintaa rytmittää pystyurien jatkumo. Betoniluoma Oy valmisti näyttävät julkisivuelementit, joista osa oli kaarevia sekä osa erikoiselementtejä, kuten 8 metriä pitkä kiiltäväksi hiottu betonipöytä.

Pääosin elementtien vanerimuotit tehtiin tehtaalla erikoispuusepän työnä. Betonimassasta ja värisävyistä tehtiin useita mallikappaleita. Lopullisen betonimassan kiviainekseksi valittiin Kalannin valkoharmaa kalkkikivi, jonka lisäksi massassa on mustaa ja vihreää pigmenttiä, kertoo Betoniluoman toimitusjohtaja Mikko Torvela. Lopuksi uritettujen julkisivujen uloin pinta mattahiottiin.

Elementtejä toimitettiin Taidesaunaankaikkiaan reilut 200 kpl. Näistä suurin osa oli uritettuja ja mattahiottuja väribetonijulkisivuja, suorana ja kaarevana. Elementit olivat erilaisia, mutta toistuvuutta oli esimerkiksi urituksessa ja kaarevuussäteissä. Erilaisia detaljeita oli paljon. Nämä detaljit olivat poikkeuksellisen perusteellisesti mietittyjä ja ansiokkaasti suunniteltuja. Yhteistyö arkkitehdin kanssa toimi erittäin hyvin, kiittää Torvela.

Lisäksi Taidesaunaan toimitettiin 8 metrinen betoninen ulkoterassipöytä. Betonipöytä jalkoineen toteutettiin samalla väribetonilla itse rakennuksen kanssa. Pöydän kansiosa ja kannen sivut ovat kiiltäväksi hiottuja ja pöydän jalkaosa on hyvin kevyesti pestyä betonipintaa.

”Kaiken kaikkiaan kohde oli haastava ja siihen liittyi sekä esteettisiä-, että teknisiä haasteita. Asiakkaamme ja arkkitehti ymmärsivät tämän hyvin. Haasteiden ratkaisua varten varattiin tarpeeksi aikaa ja siihen paneuduttiin meidän kaikkien osalta erityisellä huolella. Tämä mahdollisti lopputuloksen, johon voimme olla tyytyväisiä. Kuten parhaissa projekteissa yleensäkin, yhteistyötä tehtiin tässä hankkeessa tiivisti ja sillä saavutettiin huomattavaa lisäarvoa. Lopputulosta jalostettiin useissa katselmuksissa ja tapaamisissa. ”, kiittää Mikko Torvela.