Tanssin ehdoilla suunniteltu maamerkki Tanssin talo

Tanssi alkaa – lähtökohdat ja visio

Kautta aikojen tanssi on ollut olennainen osa ihmisyyttä, kulttuuria ja historiaa. Suomessa viime vuosina yhä useimmille tanssista on tullut tärkeä osa elämää. Suosion myötä tanssista on tullut myös ihmisten hyvinvointia edistävä elämäntyyli ja trendi. Talo tanssille on osa onnellisuuden infrastruktuuria, se voi osaltaan parantaa maailmaa.

”Meille arkkitehdeille on ollut etuoikeus saada olla mukana luomassa uutta kotia tanssille. Hanke on merkittävä, ja vastaavia rakennuksia ei löydy maailmasta kuin kourallinen. Tanssin talo on kuin valtava moderni ”tanssin kone”, joka käynnistyy vasta, kun vuosien odotuksen jälkeen tanssijat ja yleisö oikeutetusti valtaavat sen ja tanssi alkaa”, kiteyttää hankkeen pääsuunnittelija Teemu Kurkela JKMM Arkkitehdeiltä.

JKMM Arkkitehtien ja ILO arkkitehtien yhteistyössä suunnittelema Tanssin talo yhdistää uutta ja vanhaa.

”Tanssin talo kytkeytyy saumattomasti osaksi Kaapelitehtaan historiaa ja sen ympäristöä. Kaapelitehtaan kulttuuri- ja taidevuokralaiset sekä kävijät osallistettiin suunnitteluun alusta lähtien. Heiltä saadun palautteen perusteella 30-vuotiasta kulttuurikeskusta on uudistettu merkittävästi rakennushankkeen aikana. On rakennettu muun muassa uusi sydän, katettu Lasipiha”, kuvailee hankkeen vastaava rakennussuunnittelija Pia Ilonen ILO arkkitehdeiltä.

Yhdessä Tanssin talo ja Kaapelitehdas muodostavat merkityksellisen kokonaisuuden – Helsingin elävin ja kiinnostavin paikka on heräämässä.

Tanssi inspiraationa – uuden aikakauden merkkipaalu

Tanssin talon arkkitehtuuri on saanut inspiraationsa tanssista, sen periaatteista muotojen sijaan. Tanssi tulee näkyväksi myös julkisivuissa. Valtavat maanpinnan yllä leijuvat terässeinät uhmaavat painovoimaa. Satiinimaisesti peilaava metallipinta luo heijastuksillaan illuusioita pimenevään iltaan. Porrastuvia rakennusmassoja verhoaa alumiinipaljeteista koostuvat rytmien pinnat. Aineettomuuden ja keveyden taustalla on tuhansia kiloja terästä. Kuten tanssissakin, keveyden vaikutelma vaatii lihaksia.

Tanssin kone – toiminnot ja arkkitehtuuri

Tanssin talo on kuin valtava moderni ”tanssin kone”, joka kytkeytyy osaksi vanhaa tehdasta. Siksi Tanssin talo on ronski, painava ja maahan juurtunut. Tilat ovat teollisen suuria ja yksityiskohdat voi tunnistaa koneen osiksi. Tanssin talo tarjoaa huipputason puitteet tanssin kokemiselle ja esittämiselle.

”Konemaisuus on aistittavissa kaikkialla. Tekniikka näkyy ja tuntuu. Tanssin toiminnallisuuden ehdoilla suunnitellussa Tanssin talossa on käytetty rakenneteknisesti yksinkertaisia ja arvokkaasti patinoituvia materiaaleja, jotka kestävät aikaa ja kovaa kulutusta”, kertoo Tanssin talon projektiarkkitehti Harri Lindberg JKMM Arkkitehdeiltä.

Kokonaishankeen yli 7000 neliötä käsittää mm. kahden huippuesitystekniikalla varustetun salin lisäksi esiintyjien lämpiö- ja harjoitustilat, toimistotilat, ravintolatiloja laitoskeittiöineen, klubi- ja narikkatilana toimivan kellarin sekä yleisön lämpiötilat aulapalveluineen.

Salien lisäksi tanssin on mahdollista levittäytyä Tanssin talon Aulaan, Kaapelitehtaan uudelle Lasipihalle ja edelleen ulos Kaapeliaukiolle, joissa kaikissa on esitystekninen valmius.

Tanssin talon saleista suunniteltiin muuntuvia ja monikäyttöisiä: katsomot ovat muunneltavia ja siirreltäviä. Lisäksi kattavien esitysteknisten ratkaisujen ansiosta näyttämöiden muotoa ja sijaintia voidaan vaihtaa.

Ainutlaatuinen black box -tyyppinen Erkko-sali on Pohjoismaiden suurin tanssille rakennettu näyttämö: 26 metriä leveä, 16 metriä syvä ja 24 metriä korkea esitystila käsittää siirreltävän 700-paikkaisen nousevan katsomon, jota ilman tilaan mahtuu jopa 1000 henkilöä. Erkko-salin katsomotila, näyttämö ja sivunäyttämö ovat eroteltavissa omiksi tapahtumatiloikseen. Kaapelitehtaan Pannuhalli modernisoitiin 235-paikkaiseksi saliksi muun muassa rakenteita vahvistamalla. Pannuhallin henkilökapasiteetti ilman katsomoa on 400.

Talon katsomojärjestelmään kuuluu kaikkiaan lähes 1100 istuinpaikkaa. Tanssin talon esitystilat soveltuvat yhtä lailla tanssille, sirkukselle kuin muillekin vaativille näyttämötaiteille.

”Tanssin talon kaikki yleisötilat on suunniteltu esitystoimintaa silmällä pitäen. Tanssin on mahdollista vallata esityksen ajaksi vaikkapa koko Kaapelitehdas”, visioi Lindberg.

Esityksen hetki – sisätilojen tarina

Tanssin talon rouheat teräs- ja betonipinnat kätkevät sisäänsä teknisesti laadukkaita ratkaisuja ja yksityiskohtia sekä käsin kosketeltavaa värikylläisyyttä.

”Tanssin talo rakentuu elämyksille ja illuusioille. Se kutsuu astumaan sisään tanssin ja taiteen maailmaan ennakkoluulottomasti”, kertoo hankkeen vastaava sisustusarkkitehti Noora Liesimaa JKMM Arkkitehdeiltä.

Sisätilojen vahvat sävyt yhdistettyinä rakennuksen robusteihin materiaaleihin, valoilla ja varjoilla leikittelevään valaistukseen ja erilaisiin heijastaviin pintoihin luovat elämyksellisen ja esityshetkeen virittävän ”burleskimaisen” viekkaan tunnelman.

Tanssin talon sisääntuloaulana ja lämpiötilana toimivassa Aulassa sijaitsee taiteilija Eetu Huhtalan interaktiivinen valoteos ”Toinen”. Arkkitehtuuria mukailevan teoksen pehmeä liike luo herkän ja elämyksellisen valoaiheen. Interaktiivinen valoteos muuttuu taiteeksi tilassa olevien ihmisten liikkeiden mukaan – aivan kuten tanssikin.

Tanssin talon tilat kiintokalusteineen on suunniteltu niin, että koko rakennus on kuin suuri muuntuva estradi. Tilasta tilaan liikkuessa kävijöillä on roolit ja parhaimmillaan tunne, kuin he olisivat osa teosta. Esityksen hetki on koittanut.

Laaja ja vaativa kokonaishanke

Haahtela Oy toimi hankkeen tilaajan Kiinteistö Oy Kaapelitalon projektinjohtokonsulttina hankesuunnitteluvaiheesta lähtien sekä vastasi suunnittelun ohjauksesta, hankinnoista, päätoteuttajavelvoitteista sekä työmaan johtamisesta ja urakoiden yhteensovittamisesta.

”Tämä oli valtavan iso hanke, jonka kokonaisbudjetiksi muodostui 42 miljoonaa euroa. Lopputulos on hieno ja palvelee koko Kaapelitehtaan kulttuurikeskusta, joka uudistui ja muuttui entistä kävijäystävällisemmäksi hankkeen aikana. Se on myös omalla tavallaan lupaus tulevaisuudesta”, toteaa Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari.

Tanssin talon laajuus on yhteensä 7000 bruttoneliömetriä, josta uudisrakennuksen osuus on yli 5000 neliömetriä. Uudisrakennuksen lisäksi Tanssin talolle peruskorjattiin esitys- ja harjoitustilat Kaapelitehtaan puolelle. Lisäksi katettiin osa Kaapelitehtaan sisäpihasta kaikkien käyttöön. Tilat rakennutti ja omistaa Kiinteistö Oy Kaapelitalo, ja Tanssin talo on sen vuokralainen.

Hankkeen rahoituksesta 15 miljoonaa euroa tuli Jane ja Aatos Erkon säätiöltä, 9,95 miljoonaa euroa Helsingin kaupungilta ja 7,25 miljoonaa euroa valtiolta. Kaapelitalon rahoitusosuus oli noin 10 miljoonaa euroa.

Tanssin talo suunniteltiin tanssin ja sen vaatiman tekniikan ehdoilla, mikä näkyy etenkin sisätiloissa, mutta myös uudisrakennuksen julkisivussa, joiden haluttiin heijastelevan rakennuksen käyttötarkoitusta ja liittyvän toisaalta Kaapelitehtaan teolliseen ilmeeseen.

Vaativaa sali- ja näyttämötekniikkaa

Salin teleskooppikatsomo voi olla käytössä kokonaan tai osittain, ja katsomon ja näyttämöjen sijaintia voidaan vaihdella. Jos katsomo on pakattu kokonaan kasaan, tilaa on jopa tuhannelle henkilölle. Tarvittava tekniikka sijoittuu pääosin köysiullakolle, jossa on kymmeniä vinssejä ja satoja vaijereita, joihin voidaan ripustaa turvallisesti erittäin painaviakin lavasteita. Raskasta kuormaa kestäviä kiinnityspisteitä on myös seinissä eri puolilla salia. Osa näyttämötekniikkaa ovat myös tilan jakamiseen käytettävät kolme akustista nosto-ovea, joista suurin on 23 metriä leveä, 11 metriä korkea ja painaa 15 000 kiloa. Niitä liikutellaan sähkömoottorien avulla napista painamalla.

Suuret mittakaavat ovat rakennukselle ominainen piirre. Nosto-ovien lisäksi esitysja takatilojen väliset ovet ovat korkeudeltaan 8 metriä, mikä mahdollistaa suurten lavastekokonaisuuksien tuonnin paikalle ja siirtelyn tilojen välillä. Poikkeuksellista on kahden rekan lastauslaiturin optimaalinen sijainti suoraan näyttämön takana.

Betonia ja terästä rakenteissa

Rakennuksen päämateriaaleina ovat betoni ja teräs. Rakennuksen runko ja väliseinät ovat pääosin ja osa jopa 400 millimetrin paksuisia paikallavalettuja betonirakenteita. Poikkeus on katsomo-osan päälle sijoittuva teräsrakenteinen ilmanvaihdon konehuone.

Katto on toteutettu ontelolaattoja kannattelevilla WQ-ristikkopalkeilla. Rakenteen ansiosta katon ja salin väliin jää huoltoalue. Rakenteiden jännevälit ovat poikkeuksellisen pitkät, kantava suunta on jopa 25 metriä ja korkeus yli 10 metriä.

Arkkitehtuuri toi alusta asti erityisvaatimuksia myös muottisuunnitteluun. Tanssin Talossa on paljon betonipintaisia seiniä, joissa säilytettiin lautamuottikuvio sekä puhdasvalupintaisiksi jääviä seiniä. Niissä käytettiin Peri Oy:n Maximo-järjestelmää, jossa käytettiin erittäin korkealaatuista vaneria. ”Tavanomaisessa vuokramateriaalin käytössä muotteja voi käyttää helposti yli kaksikymmentä kertaa silloin, kun ei ole erityisiä betonipintavaatimuksia”, kertoo avainasiakaspäällikkö Madis Madal Peri Suomi Ltd Oy:stä.

Aikataulu oli poikkeuksellisen tiukka. Valut alkoivat helmikuussa ja jatkuivat vuodenvaihteeseen asti. Niistä raudoituksineen ja muottitöineen vastasi Koy Kaapelitalon osaurakoitsijana toimiva AKR Betoni Oy, jonka vastuulla oli myös ontelolaattojen sekä teräksisten WQ-palkkien asennukset.

Muottiurakoitsijan toimitus koostui Maximo-seinämuottijärjestelmästä, Peri Up Flex -telineistä ja Fb 180 -niveltyötasoista. Näillä päästiin vaadittaviin 24 metrin valukorkeuteen, joissa samoissa valuissa oli käytössä niveltyötasot.

”Teimme saumat 10,8 metrin korkeuteen. Tällaiseen kymmenisen tuntia kestävään kertavaluun tarvittiin betonia 90 kuutiometriä. Niveltyötasojen ansiosta emme tarvinneet korkeita telineitä. Telinejärjestelmille on toki järkevää käyttöä matalammissa valuissa”, kertoo AKR Betonin projektipäällikkö Ainar Lepp.

Tekniset ratkaisut ja rakenteet on jätetty tiloissa näkyville. Lattiat ovat pelkistettyä teollista harmaata kovabetonilattiaa ja seinät lautamuottipintaista betonia ja osin metallia.

Rouheat pinnat liittävät rakennuksen Kaapelitehtaan ilmapiiriin. Ne ovat myös kestäviä, patinoituvat arvokkaasti sekä kestävät aikaa ja kovaa kulutusta.

Pannuhallin uudistaminen

Tanssin talo jatkuu Kaapelitehtaan puolelle, jossa sijaitsee pienempi 235-paikkainen Pannuhalli. Sali uudistettiin perusteellisesti.

”Tila varustettiin samanlaisella huipputekniikalla kuin Erkko-salikin, mutta pinnat säilytettiin entisellään rouheina ja käsittelemättöminä”, kertoo Pia Ilonen.

Pannuhalli on myös tarpeen mukaan joustava tila. Sen teleskooppikatsomon voi pakata kasaan, jolloin tila soveltuu jopa 400 hengen tapahtumille.

Rakennusteknisesti kyseessä oli mittava korjaustyö, sillä rakenteita täytyi vahvistaa vastaaman uuden näyttämötekniikan lisäämää kuormaa. Betonipilareita vahvistettiin mantteloimalla, mutta suurin urakka oli katossa.

”Vanhan katon tueksi rakennettiin teräspalkkirunko sisäkautta, mikä oli varsin haastava operaatio jo pelkästään teräspalkkien siirtelyn kannalta. Ensin asennettiin vain metrin pituinen pätkä palkkia reunapalkin päälle ja sitten loput 15 metriä nostettiin kolmella vanhan vesikaton päälle tuetulla vinssillä hyödyntäen vanhan vesikaton betonipalkkeja nostamisessa”, kertoo yksikönjohtaja Seppo Raiski rakennesuunnittelusta vastanneesta A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä.

Keveyttä ilmentävät leijuvat julkisivut

Tanssin talon pääjulkisivua hallitsee kaksi seinän kokoista teräslevyä, jotka ovat irti rakennuksen rungosta ja maasta ja näyttävät leijuvan ilmassa. Itään avautuva seinä on ruosteenruskeaa corten-terästä ja eteläseinä haponkestävää, kiiltävää HST-terästä.

Pohjoisen julkisivuseinän ja pääsisäänkäynnin päällä olevan seinän julkisivumateriaalina on käytetty pyöreitä alumiinipaljetteja, joita on yhteensä noin 1500.

”Alumiinipaljetit kuvastavat tanssin rytmiä, vaikka niillä on myös funktionaalinen tehtävä. Paljetit toteuttavat kaavan määräystä siitä, että lähikerrostalojen asuntoihin tulisi välttää suoria näkymiä. Samoin ne tarjoavat hengittävän pinnan sen taakse integroidulle tekniikalle”, tarkentaa Harri Lindberg.

Julkisivun suurin haaste oli 1000 neliömetrin kokoisten ja puolitoista metriä rakennuksen rungosta irti olevien metallilevyjen toteutus ja kiinnitys.

Olemukseltaan, painoltaan ja kustannuksiltaan sopivaa vaihtoehtoa etsittiin pitkään yhdessä suunnittelijoiden ja tilaajan kanssa. Lopulta ratkaisuksi löytyivät Kenno Tech Oy:n laserhitsaamalla valmistamat kennorakenteiset teräselementit, joissa yhdistyi keveys ja rakenteen jäykkyys.

Elementit on kiinnitetty rakennuksen runkoon kymmenillä suorakaiteen muotoisilla puukkomaisilla teräskiinnikkeillä.

Esityssalien äänieristys varmistettiin betonirakentein

Akustiikan suunnittelusta vastasi Akukon Oy. Lähtökontana oli, ettei Tanssin talo saa häiritä naapureita, koska aivan vieressä on asuinkerrostaloja. Toisaalta talon toimintaa häiritsevä liikenteen aiheuttama melu ja häly haluttiin pitää esiintymistilojen ulkopuolella.

Äänieristykselle pohjan luovat massiiviset betoniseinät ja kaksinkertaiset ovet, jotka toimivat äänisulkuina. Erkko-salissa tilojen jakamiseen käytettävät akustiset nosto-ovet on myös toteutettu niin, että ne mahdollistavat eri tapahtumien järjestämisen salin eri osissa samanaikaisesti.

Tilojen huoneakustiikka on optimoitu vahvistetulle musiikille ja kaiut on pyritty vaimentamaan mahdollisimman tehokkaasti. Tähän tilat tarjosivat sekä etuja että haasteita.

Saleissa on jätetty tekniikkaa paljon näkyville, mikä on eduksi tilan akustiikalle, koska ne vaimentavat ja hajottavat ääntä. Toisaalta Erkko-sali on poikkeuksellisen korkea, mikä pidentää jälkikaiunnan aikaa ja se piti ottaa huomioon. Pannuhallissa haasteena olivat kovat pinnat, mutta kattorakenteilla asiaan pystyttiin vaikuttamaan ja esitystilanteissa tilassa on myös verhoiluja, jotka auttavat akustiikan hallinnassa.

Katettu Lasipiha yhdistää Kaapelitehtaan toiminnat

Osa Tanssin talon rakennusprojektia oli Kaapelitehtaan sisäpihan osittainen kattaminen. 10 metriä korkea, 16 metriä leveä ja 50 metriä pitkä lasikatteinen aula toimii koko Kaapelitehtaan pääsisäänkäyntinä ja yhteisenä tilana, jossa kävijöitä palvelevat infopiste, keskitetty lipunmyynti ja myymälä.

Kaupungin museon toive oli, että kattaminen ei muuttaisi sisäpihan tunnelmaa. Lasipihan kattamiseen valittiin toistuva teräsristikkorakenne. Kate rakennettiin vanhan siltanosturin kiskojen kannatinpalkkien varaan.

”Nyt tila on hieno ja tarpeellinen. Se selkiyttää Kaapelitehtaan toimintaa, yhdistää Tanssin talon ja muun Kaapelitehtaan sekä tarjoaa avaraa aulatilaa”, toteaa Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari.