Rakennukset | NRO 2/2022
Arkkitehtiopiskelijoiden ideakilpailu 2021: Miten lähiötaloja voi korjata, uudistaa ja kehittää?
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen arkkitehtuurin opiskelijoille suunnattu kerrostalon korjauksen ideakilpailu…
Rakennukset | NRO 2/2023
Arkkitehtiopiskelijat ideoivat 15. kerran lähiötalon korjaamista, Meri-Rastilan kerrostalon korjauksen ideakilpailu 2022
Julkisivuyhdistyksen vuotuisen kerrostalon korjauksen ideakilpailun 2022 voitti ehdotus KATOILLA, tekijöinä Sofia Euro, Sami Maaizate ja Mikko-Ville Sirola Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksiköstä.
Julkisivuyhdistyksen viidestoista Kerrostalon korjauksen ideakilpailu käytiin syksyllä 2022. Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön opiskelijoiden tehtävä oli tuottaa arkkitehtonisesti korkeatasoinen korjaussuunnitelma Helsingin Meri-Rastilassa sijaitsevan Asunto Oy Rastilankallion asuinkerrostalojen korjaamiseksi ja uudistamiseksi. Palkintojen saajat julkistettiin ”Julkisivut tänään ja huomenna” -seminaarissa huhtikuussa 2023.
1990-luvun arkkitehtuurin haasteet lähiötalojen korjaamiseen, uudistamiseen ja kehittämiseen
Kilpailu järjestettiin syksyllä 29.8.–19.12.2022 ja kilpailuun saatiin 14 ehdotusta.
Vuoden 2022 kilpailukohteena oli Helsingin Meri-Rastilan tie 21:ssä sijaitseva Asunto Oy Rastilankallio. Kilpailutontilla sijaitsee kuusi kerrostaloa, jotka on rakennettu vuonna 1991. Parvekkeet on rakentamisen jälkeen kunnostettu ja niihin on lisätty parvekelasitukset. Rakennukset sijaitsevat suurehkolla tontilla kohtuullisen väljästi, mutta tontin kallioisuus asetti piha-alueen käytölle omat haasteensa – joskin sen katsottiin tarjoavan mahdollisuuksia tavanomaisesta poikkeaviin ratkaisuihinkin.
Kilpailutehtävän alustana toimi Talo A, mutta kiinteistön talojen samankaltaisuuden vuoksi ratkaisuja ajateltiin kyettävän ”monistamaan” muihinkin taloihin.
Kaupunkikuvaa ja alueen viihtyisyyttä kohentavan ratkaisun lisäksi opiskelijoiden piti miettiä rakennusten toiminnalliset parannukset, rakenteiden energiateknisiä ja muuta toimivuutta kehittäviä ratkaisuja. Lisäksi rakennuksia piti laajentaa korottamalla korkeintaan kahden lisäkerroksen verran, ja ehdotuksen piti sisältää hissit.
Arvostelussaan palkintolautakunta kiinnitti huomiota ehdotusten arkkitehtoniseen laatuun sekä rakennusten ja pihapiirin luomaan kokonaisuuteen. Myös ratkaisujen funktionaalista toimivuutta sekä rakenne- ja energiateknisiä ratkaisuja arvioitiin.
Palkintolautakunta piti ehdotusten yleistasoa hyvänä. Tosin lisäkerrosten ja julkisivujen osalta materiaalikirjo oli sangen niukka, ja eri julkisivumateriaalien mahdollisuuksia olisi voinut tutkia laajemminkin. Esimerkiksi lisäkerrokset oli toteutettu pääosin puurakenteisina ja usein myös pelkästään puulla verhoiltuina.
Ehdotuksista muodostui myös vaikutelma, että 1990-luvun arkkitehtuuriin oli ollut ehkä hankala suhtautua, sillä sitä korvaamaan oli useimmiten haettu tyylillisiä elementtejä joko vanhemmasta tai uudemmasta aikakaudesta.
”1990-luvun rakennusten lämmöneristys on jo lähtökohtaisesti paljon parempi kuin esimerkiksi 1970-luvun rakennuksilla, jolloin lisälämmöneristämisellä ei välttämättä saa niin suurta hyötyä. Jotkin ehdotukset olivat osanneet ottaa tämän huomioon ja tehneet vain pieniä kunnostuksia julkisivuille, jotka kuitenkin mahdollistivat lisäkerrosten rakenteilla ja ratkaisuilla julkisivujen lisälämmöneristämisen myöhemmin”, Julkisivuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Stina Hyyrynen mainitsee kilpailutehtävässä mainittuun energiatehokkuuden parantamiseen liittyvänä näkökulmana.
Toteuttamiskelpoisia ideoita lähiötalojen korjaamiseen ja toiminnalliseen kehittämiseen
Kerrostalon korjauksen suunnittelukilpailu on Julkisivuyhdistys-JSY ry:n rahoittama perinteinen korjausrakentamisen ideakilpailu, joka toteutettiin tällä kertaa Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön kanssa. Kilpailu on järjestetty vuodesta 2002 alkaen ja nyt 15:nnen kerran.
Kilpailulla pyritään löytämään korkeatasoisia, ennakkoluulottomia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja 1960–1990 -luvuilla valmistuneiden lähiökerrostalojen toiminnallisuuden kehittämiseen, julkisivujen energiakorjauksiin sekä hissien ja lisäkerrosten rakentamiseen.
Erityisesti 1970-luku on tunnettu toisteisesta elementtirakenteisesta rakennuskannastaan. 1980-luvulta alkaen kerrostalotuotanto on monimuotoistunut arkkitehtonisesti, mutta pääpiirteiset rakenneratkaisut ovat pysyneet paljolti ennallaan.
Rakennuskannan ikääntyessä korjaustarve laajenee tai siirtyy vääjäämättä myös myöhempään tuotantoon. Lisäksi rakennusten energiatehokkuudessa on usein nykymittapuulla parantamisen varaan, ulkoasu päivityksen tarpeessa ja toiminnallisuus puutteellista muun muassa esteettömyyden suhteen.
Tarpeen tuntea eri julkisivumateriaalit
”Eri aikakausien rakennusten erilaisuus ja moninaisuus voidaan nähdä rikkaudeksi ja ympäristön perusarvoksi. Rakennukset viestivät suunnittelun tasosta, rakennustyön laadusta sekä saamastaan ylläpidosta. Rakennukset kertovat myös eri aikakausien resursseista, saatavissa olevista materiaaleista, rakennustekniikasta, tyyli-ihanteista, arvostuksista, toteutustavoista ja rakentamisen volyymistä”, arkkitehti SAFA Maritta Koivisto totesi Rakennustuoteteollisuuden edustajana kilpailun tuomaristossa.
”Tarkasteltaessa tarkemmin julkisivuja on hyvä huomioida, että julkisivu on sekä visuaalinen että tekninen kokonaisuus, johon vaikuttavat valittu rakenneratkaisu, materiaalit, värit, pintakäsittelytavat ja detaljit sekä muut julkisivuun liittyvät rakenneosat. Näillä on merkitystä, kun valitaan kestävä, pitkäikäinen ja huollettavissa oleva julkisivu”, muistutti Koivisto.
”On tarpeen tuntea eri julkisivumateriaalien mahdollisuudet, kestävyys ja huollettavuus. Esimerkiksi tuulettuvissa julkisivuissa pintamateriaalien ja muiden rakenneosien kirjo on laaja. Julkisivuyhdistyksen laatimaan by64 Tuulettuvat julkisivut -julkaisuun on kerätty tuulettuvia julkisivurakenteita koskevat hyvän rakentamistavan mukaiset suunnittelu- ja toteutusohjeet rakennushankkeen eri vaiheisiin sekä uudis- että korjausrakentamista silmällä pitäen. Myös by75 Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimus-julkaisu antaa ohjeita ylläpitoon ja korjaamiseen”, kertasi Koivisto.
”Perinteinen vuosittainen kilpailu edustaa Julkisivuyhdistyksen kannalta merkityksellistä ja käytännönläheistä yhteistyötä niin arkkitehtiopiskelijoiden kuin yliopistojen sekä asuinkiinteistörakennuttajien ja -omistajien kanssa”, Koivisto mainitsi Julkisivuyhdistyksen pitkäaikaisena hallituksen jäsenenä.
Lähteinä: Kilpailuaineisto ja -tuomariston perustelut
Kerrostalon korjauksen ideakilpailu 2022
- 1. palkinto (2 000 €), nimimerkille ”KATOILLA”, tekijöinä Sofia Euro, Sami Maaizate, Mikko-Ville Sirola.
- 2. palkinto (1 500 €), nimimerkille ”KALLIONIITTY”, tekijöinä Elina Kettunen, Saara Pernu, Jemina Tabor, Jenni Halme.
Lisäksi palkintolautakunta päätti jakaa kolme kunniamainintaa (á 500 €) nimimerkeille:
- ”BOKSIT”, tekijöinä Milla Bergqvist, Joakim Pihlajaniemi, Laura Lehtinen.
- ”KALLEUS”, tekijöinä Meeri Koivistoinen, Katja Huitti, Vilma Saukkonen, Olivia Myntti.
- ”VANAMO”, tekijöinä Elma Mettälä, Katja Pekkinen, Perttu Raudasoja, Altti Saarisalo, Sanni Teräväinen.
Kilpailun järjestäjät ja palkintolautakunta
Kilpailun järjestivät yhteistyössä Julkisivuyhdistys ry ja Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikkö sekä Asunto Oy Rastilankallio, joka osoitti kilpailulle kiinteistökokonaisuuden.
Palkintolautakuntaan kuuluivat:
- Satu Huuhka, tenure track -professori (korjausrakentaminen), TkT, arkkitehti SAFA, Tampereen yliopisto, Arkkitehtuurin yksikkö, palkintolautakunnan puheenjohtaja
- Teemu Hirvilammi, yliopisto-opettaja (rakennusoppi), arkkitehti SAFA, Tampereen yliopisto, Arkkitehtuurin yksikkö
- Malin Moisio, väitöskirjatutkija (korjausrakentaminen), arkkitehti SAFA, Tampereen yliopisto, Arkkitehtuurin yksikkö
- Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA, Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Julkisivuyhdistys ry:n hallituksen jäsen
- Stina Hyyrynen, projektipäällikkö, DI, A-Insinöörit, Julkisivuyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja
- Sini Isola, KuM, TaM, Asunto Oy Rastilankallion edustaja ja hallituksen puheenjohtaja
- Tarja Petroff, Asunto Oy Rastilankallion edustaja ja hallituksen jäsen
1. palkinto ”KATOILLA”
Ehdotuksen KATOILLA ulkoarkkitehtuuri on näyttävää ja yksityiskohtaisen huoliteltua. Tontin eri rakennukset on esitetty rapattavaksi eri värein, mikä tuo kokonaisuuteen vaihtelua säilyttäen kuitenkin muiden materiaalien ja harmonisen väripaletin kautta yhtenäisen olemuksen.
Ehdotus muuttaa olemassa olevien rakennusten arkkitehtuuria voimakkaasti muusta ympäristöstä poikkeavaksi, mutta syntyvä arkkitehtuuri on itsessään yhtenäistä ja onnistunutta. Myös esitystapa on kauttaaltaan korkealaatuinen.
Kuvagalleria
2. palkinto ”KALLIONIITTY”
Ehdotus KALLIONIITTY on ilmeeltään rauhallinen ja selkeän siistilinjainen. Lisäkerrokset jatkavat suoraviivaisesti alkuperäisten linjoja. Sekä massoittelu että materiaalienkäyttö ovat hallitun vähäeleistä ja realistista – pienellä paletilla on saatu onnistuneesti tuotettua omaleimaista ilmettä. Alkuperäinen ja uusi muodostavat selkeän harmonisen kokonaisuuden, jossa ne ovat erotettavissa toisistaan, mutta rajanveto ei ole silmäänpistävä.
Kuvagalleria
Kunniamaininta ”BOKSIT”
Ehdotus BOKSIT on ammattitaitoisen varmaotteisesti ja realistisesti laadittu. Se täyttää kilpailuohjelman tavoitteet työekonomisella tavalla. Pelkistetyn rauhallinen ulkoasu on minimalistisuudessaan toimiva, mutta sisältää kuitenkin boksiteeman myötä myös erottuvaa ilmettä. Alkuperäistä arkkitehtonista henkeä säilyy ensisijaisesti värityksessä, aukotuksessa, parvekkeiden sijoittelussa ja arkkitehtuurin yleisessä modernissa otteessa.
Kunniamaininta ”KALLEUS”
Ehdotus KALLEUS uudistaa rakennusten ulkoasua kokonaisvaltaisesti. Arkkitehtoninen kokonaisuus on hallitun huolellinen. Olemassa olevia julkisivuja on muokattu varsin raskaalla kädellä. Syntyvä olemus on kuitenkin veistoksellisen tyylikäs ja erottuvan omaleimainen.
Kunniamaininta ”VANAMO”
Ehdotus VANAMO säilyttää onnistuneesti rakennusten alkuperäiset julkisivut, joihin lisäkerrokset sopeutuvat värityksellään, pystysuuntaisisilla linjoillaan ja osin aukotuksellaan. Muodostuva kokonaisuus on eheä ja harmoninen. Pientalomaisuus voidaan nähdä viitteenä saaristoarkkitehtuuriin, mitä kautta ehdotus kytkeytyy tontin merelliseen sijaintiin ainakin mielikuvatasolla.
Artikkeliin liittyviä aiheita
