Betonitaide | NRO 3/2023

Aalto yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Betonistudio 2023 – Aistipaviljonki

Simon Mahringer, yliopisto-opettaja, Dipl. Arch. ETH, Aalto yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos

Aalto yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Betonistudio 2023 – Aistipaviljonki
Kuva: Anne Kinnunen

Tehtävänä oli suunnitella Aistipaviljonki Otaniemen Aalto-kampuksen viereisen meren lahden alueelle. Opiskelijat suunnittelivat yksittäisiä, noin 30 m2 suuruisia teräsbetonipaviljonkeja, jotka sai sijoittaa vapaasti maastoon. Jokaisen paviljongin teeman tuli perustua erilaisiin aistikokemuksiin, joissa mukana voivat olla eri luonnonelementit, näkymät, äänet, vesi, päivänvalon kiertokulku tai istutukset.

Paviljongit rakennettiin katettuina rakenteina ja myös ympäröivät alueet voitiin haluttaessa käsitellä ja peittää. Paviljongit rakenteineen suunniteltiin ja lopuksi työryhmä valoi betonista paviljongin mittakaavassa 1:10.

Jo yli 20 vuoden studiokurssin perinteeseen on kuulunut myös kurssin alussa järjestettävät kohde-excursiot ja tänä vuonna matkakohteina olivat Espoon ja Helsingin arkkitehtuurikohteet, kuten Tapiolan vesitorni, Tapiolan kirkko, Taidemuseo EMMA-Wee-Gee talo, Kannelmäen kirkko ja Roihuvuoren ala-aste esittelyineen.

Finnsementti Oy lahjoitti kurssilla tarvittavat sementit, erilaisia kiviaineksia sekä pigmentti- että seosaineita.

Tavoitteena kurssilla on tutustua betonirakentamisen mahdollisuuksiin, betonipintoihin ja ajankohtaisiin betonirakentamisen mahdollisuuksiin sekä ikääntymiseen että kierrätykseen liittyviin betonirakentamisen teemoihin. Myös betonin CO2 päästöihin ja betonin tulevaisuutta käsiteltiin luennoilla.

Kurssilla ohjaajina toimivat:

Yliopisto-opettaja:
Simon Mahringer, Dipl. Arch. ETH

Opettajat:
Arkkitehdit Mikko Liski ja Paul Thynell, arkkitehdit SAFA

Betoniasiantuntijoina, luennoitsijoina ja ohjaajina:
Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA
Jouni Punkki, professori (POP), Aalto-yliopisto
Seppo Petrow, dipl.ins.

Työpajan vastuuhenkilöt:
Jari Simanainen
Joshua Krute
Topi Falkenberg

Artikkelin kuvat: Anne Kinnunen ja työpajan kuvat: Maritta Koivisto

Emma Leppä, Peppi Kouti, Ida Korhonen, Eliel Kytömäki ja Elena Lehtinen

Paviljonkia on mahdollista lähestyä niin uiden kuin veneelläkin.

Paviljongin rakenteen toteutimme tekemällä pylväiden neliskulmaiset muotit polyuretaanilevy-finnfoamista. Niiden sisälle pursotimme polyuretaania, joka paisuessaan muodosti erilaisia muotoja muotin pintaan.

Myös tasomuottien pohjalle pursotimme polyuretaanivaahtoa, mutta niiden reunat jätimme sileiksi. Aluksi valoimme kaikki kuusi pylvästä erikseen. Tämän jälkeen kiinnitimme kaksi alempaa tasoa pylväisiin tekemällä tasojen muotteihin reiät ja pujottamalla pylväät niiden läpi. Raot pylväiden ja tasojen välissä tilkitsimme polyuretaanivaahdolla.

Betoniseoksessa käytimme valkoista kiviainesta sekä mustaa pigmenttiä, joiden sekoituksesta saimme haluamamme harmaan sävyn. Viiteen litraan betonia käytimme puolitoista kiloa sementtiä, viisi kiloa hienoa kiviainesta sekä puolitoista kiloa karkeampaa kiviainesta. Mustaa pigmenttiä tuli seokseen 90 grammaa. Käytimme seoksessa runsaasti vettä, yli puolitoista litraa, jotta betonimassa pääsi mahdollisimman hyvin kulkeutumaan kaikkiin muotin onkaloihin.

Vilma Luukila, Annika Mannila, Eveliina Matikainen ja Miikka Merikallio

Päädyimme suunnittelemaan uutta raitiovaunupysäkkiä nykyisten tilalle. Rakennelman muoto sai inspiraationsa sijainnille ominaisesta liikkeestä, raitiovaunukiskoista sekä viereisen metroaseman kapeista ja korkeista ikkunoista.

Aloitimme muotin valmistuksen taivuttamalla metallilevyjä kaarien pohjaksi. Kun haluttu perusmuoto oli saavutettu kiinnitimme metallilevyyn foamista leikattuja seinämiä, joiden sisään betoni myöhemmin valettiin. Myös kannet valmistimme foamista. Muotin jalkaosat kokosimme puusta, jotta saimme rakennelman kiinnitettyä vankasti pohjalevyyn Asettelimme muottiin myös rautalankaa tukirakenteeksi.

Valussa käytimme juotosbetonia sen juoksevan koostumuksen vuoksi. Muotissamme oli kapeita kohtia, joihin tavallisella betonilla olisi voinut olla vaikeuksia päästä.

Riina Korhonen, Maija Saari, Thomas Yang ja Aino Roiha

Tilamme on kuutio, jossa sijaitsee kaareva istumisen mahdollistama tila, joka heijastaa kovan ilmastoinnin äänen.

Betonimuottimme aluksi irrotimme muotin ja poistimme polyuretaanivaahdon sekä foamin betonista. Betoniseoksessamme käytimme harmaata sementtiä, hienompaa valkoista kiviainesta sekä karkeampaa valkoista kiviainesta. Lisäksi käytimme punaista ja keltaista väriainetta.

Muottimateriaaleina toimivat foam- ja polyuretaanivaahto. Testivalussa kokeilimme heleän oranssia väriä ja jykevämpää rakennetta. Lopulta valitsimme väriksi ruskeaan taittavan tummahtavan betonin.

Cecilia Kallinen, Sara Kannasvuo, Oscar Karling, Petri Kentala ja Elisa Kohtanen

Päädyimme hyödyntämään 3D tulostusta, jonka avulla muotista ja palloista sai luotua tasaisia ja symmetrisiä. Muotin luomisessa oli kuitenkin omat haasteet. Ensinnäkin työn koko oli niin suuri, että se oli vaikea mahduttaa 3D tulostimeen.

Lopulta päädyimme käyttämään juotosbetonia, jonka sekaan kaadettiin vain vesi. Emme siis itse laskeneet betonirouheiden ja sementin määrää lopulliseen työhön, vaan lisäsimme veden valmiiksi annosteltuun juotosbetoniin Värejä emme erityisemmin lopulta käyttäneet, vaikka olimme innoissamme monivärisestä työstä ja teimme useita värikokeiluja valkoiselle betonille.

Senja Myllymäki, Helka Muraja, Esa Partanen ja Maaria Paulanto

Paviljonkimme idea oli ylöspäin levenevä pyöreä tila, jonka avoimesta katosta katse ohjautuu puiden oksistoihin. Sisätila on valettu niin, että tilan seiniin jää kauniita puunrunkojen muotoja.

Teimme aluksi puisen kehikon, joka toimi paviljongin sisätilan muottina. Kehikon ulkoseinille kiinnitimme puoliksi halkaistuja puunoksia. Rakensimme ympärille neliskulmaisen, korkean laatikon. Loimme myös muotin oviaukolle. Lopuksi valoimme muottiin valkobetonista betoniseoksen.

Sofia Sheverdyaeva, Saana Simula, Maaret Syväoja, Emilia Tattari ja Sanja Uimonen

Paviljongin sisään on tarkoitus kahlata. Paviljonki on valettu valkoisesta sementistä ja valkoisesta kiviaineksesta sekoitetusta betonista. Valun sisään laitoimme teräsverkkoa vahvistamaan rakennetta.

Päätimme rakentaa lopullisen muotin samalla tekniikalla Finnfoamista. Pienoismallista huomasimme, että muotissa olevan teipin jäljet heijastuivat valussa betonipintaan ja pidimme pintatekstuurista, jonka teippi jätti. Lopullisessa työssä teippasimme muotin kauttaaltaan ja sisäosaan rypytimme teippiä luomaan pintaan kuvioinnin.

Mirka Pellikka, Alli Pesonen, Elias Rantakallio ja Emmi Pelkonen

Paviljongin sisäänkäynti on kapea ja kulkureitti ovelta peremmälle rakennelmaan on käytävämäinen.

Paviljongin ulkomuodolle on tärkeää sen väri. Väriseoksessa on käytetty tummanharmaata betonia sekä mustaa, ruskeaa, punaista ja keltaista pigmenttiä. Muoto on yksinkertainen ja pelkistetty, mutta liukuväriefekti seinäpinnoilla tuo persoonallisen ja mielikuvitusta herättelevän lopputuloksen.

Emil Kähkönen, Kerttuli Jylhäsaari, Juvonen Onniliinus, Jalkanen Timo ja Jeskanen Veikko

Suunnitelmassa on kuutio, jonka sisältä löytyy orgaaninen etäisesti hampaan muotoa mukaileva tila. Tila kapenee ylös kohti pyöreää aukkoa, joka tuo valoa sisälle tilaan.

Rakensimme Finnfoamista kerroksittain muodon, josta kaiverrettiin ja hiottiin oikean muotoinen.

Sisälle jäävä muoto leikattiin kuumalankaleikkurilla 3d-mallistamme saatujen leikkausten vuoksi yhdeltä sivulta yhteen poratut vanerit rakentuivat hetkessä.

Betoniseoksen teossa seurasimme pajalla olevia ohjeita.

Aaro Vanninen, Riina Vataja, Boglarka Veres ja Onni Yli-Tepsa

Rantakallion mielenkiintoisten muotojen inspiroima orgaaninen betonirakenne on ikään kuin tiputettu avaruudesta, jättäen matalampia aukkoja sisääntulolle.

Suorakulmaisen särmiön muotoisen muotin rungon rakensimme Finnfoam-levyistä. Muotin sisään asettelimme ylösalaisin liimaliuoksella ja sementillä kovetetun kankaan, josta paviljonkimme keskeisimmät muodot ovat peräisin. Rungon ja kankaan väliin tuli rakennetta jäykistämään ja tukemaan reilut 100 litraa multaa. Vielä ennen valua täytyi muottiin sivellä kalvomainen kerros liimaa ja sen päälle ohut kerros muottiöljyä.

Valu tapahtui tummaa, melko paksua betonimassaa käyttämällä, taputtaen muotin seinille, ja katon aukot tukittiin Finnfoamista tehtyjen sylintereiden avulla. Rakennetta vahvistettiin katon aukkojen ja rakenteen tukipisteiden alueilta rautalangalla ja kanaverkolla. Paviljongin sisäpinnoille taputeltiin lisäksi murskattuja lasinpaloja.

Iris Bergholm, Iiris Alppi, Samu Auvinen ja Sampo Aura

Ideana on saattaa kävijä pienestä oviaukosta, jolloin hän päätyy suppilomaiseen, luolamaiseen katettuun tilaan. Betoni”suppilo” on kaartuva, jolloin sen avoimessa päädyssä oleva aukio ei paljastu kävijälle aluksi kokonaisuudessaan.

Päätimme luoda muotin valun sisäpuolelle, jolloin betoni taputeltaisiin muottia vasten. Muotti valmistui Finnfoamista, koska sitä oli hyvin saatavilla ja sitä oli helppo muokata.

Aloitimme paviljongin valamisen sen kuorimaisesta katosta. Ensiksi öljysimme foamista tehdyn muottimme öljyllä, että muotin saisi myöhemmin irroitettua mahdollisimman helposti.

Lisäsimme valamisen edetessä kuoreen kanaverkkoa vahvistamaan paviljongin rakennetta. Pinta jätettiin paikoitellen hiomatta, jolloin sen kuviointi muistuttaa luonnonkiveä.

  • 2,5 kg sementtiä
  • 7,5 kg runkoainetta, josta 5 kg hienoa ja 2,5 kg karkeaa
  • noin 1,25 l vettä.

Antero Heino, Anni-Emilia Helin, Zaida Holmström ja Maija Huttunen

Valitulle paikalle tärkeitä maiseman elementtejä ovat myös puut. Puut kurottavat korkeuksiin ja halusimme aistipavilijongin tilan ohjaavan käyttäjän katseen ylös taivaalle.

Muottivaneri kiinnitettiin ruuveilla ja muotti tuettiin.

Värjäsimme valkoisen sementin harmaaksi mustalla pigmentillä. Sementin loputtua huomasimme, että myös hieno valkoinen kiviaines oli loppumaisillaan, joten teimme loput kolme 10 litran betoniseosta sekoittaen valkoista ja harmaata hienoa kiviainesta.

Teimme kuvioinnin pintahidastinaineella. Testeissä saimme pintahidastinaineen avulla vaalean kiven näkyville. Vahva kontrasti tumman sementin ja vaalean kiven välillä nosti kuvioinnin esille.

Essi Hautala, Valettu Kasper Fröjdö, Árpád Demeter ja Eeti Ahola

Valitsimme sijainniksi niemen kärjen ja kallioita ympäröivät kaislikon ja meren. Paikalla käydessämme näimme kaislikon takana joutsenia.

Leikkasimme metallista oikean kokoisen palan, löimme vasaralla sen täyteen lommoja, jotka tekivät tekstuurin paviljongin sisäpintaan, ja sen jälkeen taivutimme sen oikeaan muotoon. Kiinnitimme taivutetun metallilevyn alustaan puupalikoilla ja ruuveilla. Sen jälkeen reunustimme metallilevyn 25mm leveällä foamilla, ja kiinnitimme sen kaksipuoleisella teipillä sekä puristimilla.

Betoniseokseen laitoimme aluksi 6kg valkosementtiä, 15kg pientä kivisoraa, hieman yli 3kg vettä ja 60g hidastinta. Ensimmäisen erän jälkeen huomasimme, että vesi ja muu massa alkoivat erottua liikaa, sillä olimme tehneet seoksesta liian juoksevaa. Seuraavaan erään laitoimme vähemmän vettä, ja koostumus oli parempi. Valaessa vesi ja muu massa olivat erottuneet muotin sisällä ja jouduimme kaatamaan toisesta erästä betonia sisään niin, että vesi tulvi yli. Kahdessa erässä valaminen sai kuitenkin aikaan upean värin ja tekstuurin vaihtelun, mikä oli iloinen yllätys.

Artikkeliin liittyviä aiheita