Rakennukset | NRO 3/2024
Helsingin Mannerheimintie 76 ja vihreä piha
Kun seisoo Helsingin Mannerheimintie 76:n vehreän pihan suuntaan avautuvalla…
Betonijulkisivut, Rakennukset | NRO 4/2023
Näyttävä Namika Areena rakennettiin kestävästi
Namika Areena on Helsingin NMKY:n lippulaivakohde Helsingin Pakilassa Kehä I:n varrella. Paikka on kaupunkikuvallisesti tärkeä, ja hallin arkkitehtuurille on asetettu erityisen tarkat laatuvaatimukset. Umbra-patinoitu betonijulkisivu on suunniteltu muistuttamaan nahkaisen koripallon sävyä, ja urheilutilat avautuvat taloa halkovan keskikanjonin kautta ympäristöön.
Namika Areenasta poikkeuksellisen tekevät kunnianhimoinen toiminta-ajatus ja korkeatasoinen arkkitehtuuri, joka on suunnattu erityisesti lasten ja nuorten käyttöön. Rakennushanke käynnistettiin vaikean taloudellisen tilanteen aikana, jolloin Ukrainassa oli alkanut sota ja rakennusmateriaalien hinnat olivat kallistuneet. Tilaaja Helsingin NMKY halusi tällaisessa ajassa uskoa lapsiin ja nuoriin. Rakennushanke saatiin käyntiin, kun tiloja pienennettiin huolellisesti suunnitellen tärkeimmistä toiminnoista ja pelaajaturvallisuudesta tinkimättä. Rakennuksen ulkohahmon laadussa ei myöskään tingitty, mikä vaati julkisivutoimittajan aikaista sitouttamista projektiin. Uudet tilat valmistuivat elokuussa 2023.
Areenan päälaji on koripallo, jota voi pelata yhtäaikaisesti kolmella kentällä. Pääareenalla on kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) hyväksymä parketti ja neljä areenakoria. Koripallon lajiharjoittelua ja muita urheilulajeja tukevat monitoimikenttä, voimasali ja taitosali. Päivisin Pakilan koulut käyttävät rakennusta monipuoliseen liikuntaan. Pienemmällä monitoimikentällä pelataan myös muita lajeja, kuten futsalia, salibandya, käsipalloa ja lentopalloa. Piha-alueen varustelu puolestaan mahdollistaa vaikkapa yökoriksen.
Areenalla on myös lämmittelyalue, puku- ja pesutilat, varastotiloja sekä ravintola. Muina aikoina areenaa käyttävät Helsingin NMKY:n koripallojoukkueet ja urheiluharrastajat Rakennuksessa on monipuoliset toimisto- ja neuvottelutilat, jotka joustavat myös lasten iltapäiväkerhotoimintaan. Helsingin NMKY vuokraa tiloja myös muihin tarkoituksiin.
Kestävä runko ja näyttävä betonijulkisivu
Rakennuksen runko ja julkisivut on suunniteltu kestämään pitkän elinkaaren. Julkisivut on toteutettu 3d- kuvioiduista betonielementeistä ja ne on patinavärjätty muistuttamaan koripallon lajihistoriasta tuttua ikonista nahkaista koripalloa. ART-Betoni Oy:n toteuttama Umbra-värjäys toi julkisivuun betonin pigmentointia vivahteikkaamman ja luonnollisemman pinnan, ja julkisivun värjäys elementtien asentamisen jälkeen tasasi elementtien välisiä sävyeroja luoden yksiaineisen vaikutelman. ”Julkisivussa on nähtävissä myös lajin syntyaikana käytössä olleen puusta rakennetun vanhan koripallokorin aaltoilevat pystysäleet”, kertoo arkkitehti Panu Härmävaara.
Julkisivutoimittaja Betset Oy oli mukana ulkoarkkitehtuurin suunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa. ”Tiivis arkkitehtisuunnittelun, toteuttajan ja betonielementtitehtaan toteutunut yhteistyö johti kustannustehokkaasti elementoituun ratkaisuun, jossa jokainen betonielementti voi olla joustavasti kuvioltaan erilainen”, korostaa Timo Riihimäki, Betset Oy:n projekti- ja myyntipäällikkö.
Näyttävän arjen arkkitehtuurin toteuttaminen mahdollistettiin julkisivuelementtien mallikustannusten minimointina, jolloin valmistuksen suunnittelu vaati enemmän aikaa ja erityistä suunnitelmallisuutta: Namika Areenassa elementtisuunnittelijan aikaistettu elementtikuvien toimitusaikataulu mahdollisti julkisivuelementtien valmistumisen noin kolmessa kuukaudessa.
Julkisivut valettiin teräsmuotteihin, joilla saatiin mittatarkat ja laadukkaat pinnat. ”Valussa käytettiin vain kahta muottia”, kertoo Riihimäki.
Players’ street
Rakennuksen halkaisee players’ street:iksi nimetty pelaajien kohtaamispaikka, josta on kulku kaikille koripallokentille. Koripallon lajikulttuuria ja nuorten maailmaa on tuettu rouheilla materiaalivalinnoilla. Rakennuksen lattiat, pelikenttien seinät ja porrashuoneet ovat eri tavoin kuultokäsiteltyä betonia.
Piha on Nomaji maisema-arkkitehtien suunnittelema. Pihalla on yhteensä neljä ulkokoripallokenttää: kaksi täysmittaista ja kaksi katukoripallokenttää. Pihan toimintoja on tarkoitus täydentää jatkossa nuoria aktivoivilla skeittaus-, parkour- ja kuntosalialueilla.
Myös liito-oravien reitit on huomioitu pystyttämällä oraville koripallokenttien keskelle levähdys- ja hyppytolppa yhteistyössä Helsingin ympäristöpalveluiden kanssa. Pihan näyttävinä elementteinä ovat paikallavaletut, patinavärjätyt betoniset tukimuurit.
Rakennus sijoittuu Suomen vilkkaimmin liikennöidyn Kehä I:n tieosuuden varteen. Iltaisin Kehän suuntainen julkisivu valaistaan, jolloin rakennus toimii maamerkkinä Pakilan liittymän kohdalla.
Rakennuksen halkaisee vaalea betonirakenteinen kanjoni. Lasiseinien kautta Namika Areenan vilkas toiminta avautuu ohikulkijoille.
Rakennuksessa siirtokatsomot huomioiden on noin 400 istumapaikan katsomo. Tapahtumakäytössä areenalla riittää tilaa 750 henkilölle. Rakennus on urheilijoiden ja koululaisten tiiviissä käytössä, ja sen kahvila ja ulkotilat palvelevat kaikkia kaupunkilaisia.
Namika Areenan tilaajana oli Helsingin NMKY ja toteuttajana NCC Suomi Oy. Namika Areenan on suunnitellut Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen ja AFKS. Pääsuunnittelija toimi Hilla Rudanko ja ARK rakennussuunnittelijana Panu Härmävaara. Rakennesuunnittelija oli Ideastructura ja TATE- suunnittelijana Granlund.
Kuvagalleria
Rakennusurakoitsija tiiviissä yhteistyössä
Rakennusurakoitsijana toiminut NCC Suomi Oy toteutti KOy Namika Areenan kanssa urheiluareenan tiiviissä yhteistyössä. ”Tavoitteena oli toteuttaa nuorten yhteisöllisyyttä tukeva rakennus, joka on samalla toimiva, kestävä ja nuoria kiinnostava myös ulkoasultaan”, kertoo hankintapäällikkö Ritva Toivakainen NCC:ltä. Hän vastasi Areena-rakennuksen runko- ja julkisivuhankinnoista ja laadusta.
Namika Areenan rakennustyöt käynnistyivät kesällä 2022 ja avajaisia päästiin juhlimaan syksyllä 2023.
”Muuntojoustava ja yhteisöllisyyttä tukeva rakennus on suunniteltu kestävyys ja toiminnallisuus etusijalla. Lisäksi talotekniset ratkaisut, kuten ilmanvaihto, lämmitys ja valaistus on suunniteltu urheilutiloihin räätälöityinä, energiatehokkaina ratkaisuina”, kertoo Joonas Saikkonen, yksikön johtaja, NCC:ltä.
”Areena palvelee Helsingin NMKY:n monipuolista lasten ja nuorten toimintaa ja Pakilan peruskoulun liikunnanopetusta”, Helsingin NMKY:n pääsihteeri Olli Joensuu iloitsee .
Helsingin NMKY:n tukisäätiön rakennuttama halli maksoi 13,5 miljoonaa euroa.
Kuvagalleria
Umbra patinavärjäys valikoitui julkisivujen pintakäsittelyksi
Areenan julkisivuihin valittu Umbra-patinavärjäys sopii sekä vanhoihin että uusiin paikallavalu- ja elementtipintoihin. Patina- ja reagenssiaineet imeytetään betoniin, jossa ne reagoivat sementin kanssa muodostaen ruskeita väriyhdisteitä. ”Käsittelykertoja on kolme-neljä riippuen betonin ominaisuuksista ja halutusta värisävystä. Lopputuloksen väri on vivahteikas”, kertoo ART-Betonin toimitusjohtaja Matti Juvonen.
Käsittely tehdään mieluiten paikanpäällä. Koska käsittely tehdään isoina pintoina elementtisaumojen yli, tasaa se samalla mahdollisia elementtien sävyeroja. Oleellista on, että sementtiliima poistetaan huolellisesti esim. hiekkapuhaltamalla, happopesulla tai vesipesulla.
James Naismith (1861–1939) oli kanadalainen opettaja, lääkäri, sotilaspastori ja urheiluvalmentaja, joka keksi koripallon säännöt vuonna 1891 toimiessaan Springfieldissä, Massachusettsissa paikallisen NMKY:n opettajana. Hänen aloitteestaan alettiin myös käyttää kypärää amerikkalaisessa jalkapallossa.
Naismithin kehittämä koripallo levisi nopeasti Yhdysvalloissa ja sitten maailmalla. Ensimmäinen yliopistopeli käytiin todennäköisesti vuonna 1895, ja vuosisadan vaihteessa lajia harrastettiin jo monissa NMKY:issä ja NNKY:issä sekä kouluissa ympäri Yhdysvaltoja ja Kanadaa. Kesäolympialaisissa 1904 koripallo oli näytöslajina ja vuoden 1936 olympialaisissa jo virallisena lajina.
Betonijulkisivu – Arkkitehtuuripalkinto 2023 Namika Areenalle
Teksti: Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA
Lähteenä: kilpailutuomariston perustelut
Vuoden 2023 Betonijulkisivu arkkitehtuuripalkinnon voitti marraskuussa palkittu Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy kohteellaan Namika Areena Helsinki.
– Namikan koripalloareena on urheiluhallien joukossa poikkeus, sillä Namika Areenan arkkitehtuuri on harkittua ja pysyvän oloista, jopa syvällistä. Tässä kohteessa hallirakentamisesta, joka turhan usein näyttäytyy Suomessa kertakäyttöisenä peltihallirakentamisena, on pystytty luomaan arkkitehtuuria, kaunista, kestävää ja käytettävää. Vaikka kokonaisuus on helposti ymmärrettävissä yhdellä katseella, on paikassa tilaa myös yllätyksille, hienoille yksityiskohdille ja tilakokemuksille, totesi tuomaristo perusteluissaan.
Namika Areenan sijainti kaupunkirakenteessa on haasteellinen sen sijoittuessa vilkasliikenteisen liikenneväylän ja kadun risteykseen, penkereen päälle. Paikka on samanaikaisesti näkyvä, puoliurbaani ja metsäinen. Namika Areena sijoittuu tontin korkeimmalle kohdalle, risteyksen puolelle. Tällaisessa paikassa seisoo jämäkkä, selkeä ja varmanoloinen rakennus. Rakennuksen julkisivut vahvistavat tätä mielikuvaa onnistuneesti.
– Laadukkaasti ja mittatarkasti toteutettujen julkisivujen kolmiulotteinen kuvio on haettu koripallon historiasta, pelin varhaisimmasta korityypistä, jossa kori oli tehty puukapuloista. Lähtökohta on runollinen, ja sen hienosti onnistunut tulkinta on tarpeeksi abstraktia ja kokonaisuutta palvelevaa. Korkean urheiluhallin umpiseiniä on oivallisesti jäsennelty korostaen vaakalinjoja, kun taas pystykiilojen vuorottelevat, teräväpiirteiset varjot, rytmittävät pintaa pienempiin osiin. Mittakaavan hallinta yhdistettynä elementtijakoon on erittäin taitavaa ja konstailematonta. Harvoin saa nähdä näin oikeaan osunutta mitoitusta, missä ei ole jakojäännöksiä rytmiä häiritsemässä. Lopputuloksena on nähtävissä niin suunnittelijoiden kuin valmistajien onnistunut yhteistyö, kiitti tuomaristo.
Julkisivujen punaruskea väritys viittaa nahkaiseen koripalloon. Valittu väri sopii hyvin puiden ympäröimälle tontille eri vuodenaikoina. Elementtijulkisivun saumat on käsitelty samalla Umbra-patinakäsittelyllä kuin betonipinnat, jolloin julkisivun värierot ovat tasaantuneet, ja julkisivu antaa rauhallisen, yksiaineisen vaikutelman. Kokonaisuuden väritys liittyy saumattomasti ympäröiviin oransseilla tehosteväreillä terävöitettyihin musta-valkoisiin ulkokenttiin ja paikoitusalueisiin.
– Kaiken kaikkiaan rakennus, sen ympäristö ja betoniset julkisivut ilahduttavat kävijöitään, toivottavasti vuosikymmenten jälkeen yhtä paljon kuin tänä päivänä, kiteytti tuomaristo perusteluissaan.
Palkittavat tahot:
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy
Rakennuttaja/tilaaja: Helsingin NMKY ry
Elementtisuunnittelu: Ideastructura Oy
Rakennusurakoitsija: NCC Suomi Oy
Julkisivun Umbra-käsittely: ART-Betoni Oy
Betonielementtitoimittaja: Betset Oy
Betonijulkisivu-arkkitehtuurikilpailu
Betoniteollisuus ry:n elementtijaoksen yhdeksännen kerran järjestämän Betonijulkisivu arkkitehtuuripalkinnon tarkoituksena on tuoda esiin onnistuneesti toteutettuja betonijulkisivukohteita ja niiden suunnittelijoita. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Kilpailussa palkitaan voittaneen julkisivun suunnitellut arkkitehtuuritoimisto 5.000,– eurolla. Palkinnon tärkeimpinä arvosteluperusteina ovat julkisivun arkkitehtoninen kokonaisuus, yksityiskohtien suunnittelu, betonin ominaisuuksien laadukas hyödyntäminen, uuden kehittäminen ja kohteen soveltuminen ympäristöön.
Betonijulkisivu arkkitehtuuripalkinto 2023 -kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi arkkitehti SAFA Aleksi Niemeläinen ja jäseninä arkkitehti SAFA Henna Helander sekä arkkitehti SAFA, päätoimittaja Maritta Koivisto. Tuomariston sihteerinä toimi DI, jaospäällikkö Janne Kihula Betoniteollisuus ry:stä.
Lisätietoja:
Betoniteollisuus ry
Janne Kihula
[email protected]
https://betoni.com/tapahtumat/betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinto/
Namika Areena, Helsinki
Rakennusaika: 07/2022–09/2023
Osoite: Pilkekuja 10, 00660 Helsinki
Laajuus: Bruttoala 3207 m2, pihan ala 7745 m2
Rakennuksen kokonaispinta-ala: 3 200 m2
Rakennuttaja: KOy Namika Areena
Arkkitehtisuunnittelu: Työyhteenliittymä Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen ja AFKS
Arkkitehti: Panu Härmävaara
Työryhmä: Maija Viljanen, Kirsti Paloheimo, Olli Raila, Anni Peljo, Kuisma Rasilainen, Erika Siikaoja, Jaakko Torvinen, Aino Hukkanen, Pirita Levanto
Pääsuunnittelija: Hilla Rudanko
Rakennesuunnittelu: Ideastructura Oy
Rakennesuunnittelu: Toni Korhonen
Elementtisuunnittelu: Tuomo Pelkonen
TATE-suunnittelu: Granlund
Projektipäällikkö: Vikke Niskanen
LVI-suunnittelu: Ville Holopainen
Sähkösuunnittelu: Juha Kivistö
Valaistussuunnittelu: Jukka Huttunen
Pihasuunnittelu: Nomaji Maisema-arkkitehdit: Riikka Nousiainen ja Iiris Lampi
Sisustussuunnittelu: Haptik, Laura Suominen
Graafinen suunnittelu: Eino Korkala
Artikkeliin liittyviä aiheita
