Ratamestarinkatu 9:ssä julkisivut uusittiin laajan peruskorjauksen yhteydessä

Helsingin Itä-Pasilassa vuonna 1984 valmistunut toimistorakennus koostuu kahdesta yhteen liittyneestä toimistorakennuksesta ja pihakannen alla sijaitsevista kellaritiloista. Rakennuksessa on maanalainen autohalli, kaksi osin maanpäällistä kellarikerrosta, viisi maanpäällistä kerrosta ja vesikatolla iv-konehuoneet.

Alkuperäiset suunnittelijat ovat arkkitehdit Esko Kahri yhdessä Kai Lohmanin kanssa.

Rakennuksen väli- ja yläpohjat sekä ulkoseinät ovat betonirunkoisia, iv- konehuoneet teräsrakenteisia. Vesikatto on kermipintainen sisäänpäin kallistettu katto. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmitysmuotona on kaukolämpö.

Laajat julkisivu- ja pihakansikorjaukset kiertotalous huomioiden

Suunnittelukokonaisuutena oli kiinteistön ulkovaipan ja talotekniikan perusjärjestelmien korjaus- ja uusimistyöt. Hankkeessa suoritettiin korjaus- ja uusimistoimia, jotka kohdistuivat julkisivuihin, vesikattoihin sekä pihakansiin, osittain myös maanpinnan alapuolisiin sokkelirakenteisiin.

Pääasiallinen alkuperäinen julkisivumateriaali oli valkoinen sileä betoni ja klinkkerilaatta, joka korvattiin peruskorjauksen yhteydessä suurella uritetulla polymeeribetonilaatalla. Maantasokerroksessa laatan väri on harmaa, ylemmissä kerroksissa valkoinen. Lisäksi julkisivuissa on alumiini- ja teräsrunkoista ikkunaseinää. Vanhat valkobetoniset pystypilarit, ylä- ja päätyosat korvattiin suurilla valkoisilla kuitubetonilevyillä.

Kaikki julkisivupinnat, ikkunat ja metallirunkoisten ulkolasiseinien ulkolasiosuudet sekä vesikatot uusittiin kantavaan rakenteeseen saakka. Sisäilmaolosuhteiden parantamiseksi iv-konehuoneet uusittiin ja korotettiin.

Pihakansien pintarakenteet ja eristykset uusittiin kantavaan rakenteeseen saakka. Pihakannen kattoikkunat uusittiin ja kattoikkunoiden tiivistykset ja rintausten vesieristykset samoin kuin pellitykset uusittiin. Vesikatolle tehtiin varaukset aurinkopaneeleille.

Erityisesti selkeälinjaisuus ja 1980-luvun ajalle tyypillinen suurpiirteisyys pyrittiin mahdollisimman hyvin säilyttämään ja samalla parantamaan rakennuksen energiataloutta ja ilmastoystävällisyyttä. Säilytettäviä tai korjaamisen yhteydessä ennallistettavia yksityiskohtia olivat mm. voimakkaat vertikaaliset säleaiheet ja pilariaiheet. Rakennuksen vaaleaa yleisilmettä pidettiin myös säilyttämisen kannalta tärkeänä.

Pihan hulevesiperiaate säilytettiin, ja samalla lisättiin pihan viheralueosuutta edistämään hulevesien viivytystä.

”Kiertotaloutta edistettiin merkittävästi yli 90 % purkumateriaalin uusiokäytöllä ja muun muassa hyväkuntoisten ikkunoiden teräsrunkojen säilyttämisellä hankesuunnitelmaa tarkentaen”, kertoo arkkitehti Timo Mertsalmi.

Haastava julkisivukorjaus

Aikataulu oli erittäin tiukka. Julkisivujen sandwich-laatoista purettiin sahaamalla pintalaatta pois ja poistettiin vanhat villaeristeet. Sisempi laatta tiivistettiin ja tilalle tehtiin uusi tuulettuva rakenne. Ohuempi uusi levyrakenne mahdollisti sen, että rakennuksen energiataloutta päästiin huomattavasti parantamaan, koska paksummalle, tämän päivän standardien mukaiselle lämmöneristeelle jäi tilaa.

Tiukka aikataulu aiheutti aliurakoitsijana toimineelle Fenster Oy:lle runsaasti haasteita. ”Kun ulkokuori purettiin betonille, meille tuli yllätyksenä, että sisäkuoren pinta oli ennakoitua epätasaisempi”, kertoo Fenster Oy:n toimitusjohtaja Ari Rinne.

Kaikki rakennusten ikkunat ja ovet uusittiin rakennusvaippaan asti.