Julkisivuyhdistys julkaisi väliaikaisen ohjeistuksen – Kevytrakenteisten parvekekaiteiden turvallisuus

Kevytrakenteisten parvekekaiteiden turvallisuudesta

2000-luvulla on raportoitu useita kevytrakenteisiin parvekekaiteisiin liittyviä onnettomuuksia. Onnettomuustutkintakeskus on laatinut mm. vuonna 2016 tapahtuneesta Lahden onnettomuudesta raportin, jossa todetaan mm. suunnitteluohjeiden niukkuus koskien erityisesti levyrakenteisia kaiteita.

Lasirakenteisten kaiteiden turvallisuus on ollut pidempään julkisen huomion kohteena. Lasikaiteiden osalta on vaadittu ja myös laadittu kolmannen osapuolen tarkastuksia laskelmille ja selvityksille sekä kehitetty testauksen ohjeistusta.

Levyrakenteiset parvekekaiteet ovat jääneet kuitenkin vähemmälle huomiolle, vaikka myös niitä koskee tilanne, jossa riittävän tarkkoja suunnitteluohjeita ei ole, eikä vaatimuksia ole esitetty levyosan kestävyydelle. Myös useiden asiantuntijoiden kokemus kentällä on ollut, että levyrakenteisissa kaiteissa on havaittu niin kiinnityspuutteita kuin vaurioita, jotka vaikuttavat välittömään käyttöturvallisuuteen parvekkeilla.

”Usein vauriot voivat erottua vasta tarkemmin tarkasteltaessa, parvekekaide saattaa kauempaa tarkasteltuna näyttää eheältä. Äärimmäinen tilanne on, että puutteet tulevat esiin vasta onnettomuuden myötä. Kevytrakenteisten parvekekaiteiden tarkastus ei ole kuvailtuna missään kansallisessa kuntotutkimusohjeessa, jolloin esimerkiksi betonirakenteiden tutkimuksen yhteydessä tarkastelu voi jäädä kokonaan suorittamatta. Tähän haluamme muutoksen”, toteaa teknisen toimikunnan vetäjä Inari Weijo nykytilanteesta.

Näiden kokemusten vuoksi Julkisivuyhdistyksen hallitus antoi yhdistyksen tekniselle toimikunnalle vuonna 2024 tehtäväksi selvittää nykytilanne levykaiteiden osalta ja toimikunta päätti lähestyä asiaa opinnäytetyön kautta. Samanaikaisesti Renovatek Oy ja Lumon Oy käynnistivät lasikaiteita koskevan tutkimuksen, jossa teetettiin myös opinnäytetöitä.

Tekninen toimikunta päätyi koordinoimaan ja antamaan ohjausryhmäpanostusta molempiin, toisiaan tukeviin opinnäytetöihin. Tavoitteena oli saada käsitys siitä, mikä nykytilanne todellisuudessa on suunnittelijoiden näkökulmasta ja mitä tarvittaisiin alalle, jotta kevytrakenteisia kaiteita voidaan suunnitella, toteuttaa ja korjata turvallisesti.

Opinnäytetöiden tekijöinä olivat rakennesuunnittelija Olli Koski Renovatek Oy:ltä sekä suunnittelupäällikkö Teemu Lensu opinnäytetyön teon aikaan Sitowise Oy:ltä, nykyisin A-Insinööreiltä.

Opinnäytetyö lasilevyllisen parvekekaidejärjestelmän turvallisuustekijöistä

Diplomityössään Olli Koski tutki lasirakenteisten parvekekaidejärjestelmien turvallisuustekijöitä. Työn tavoitteena oli selvittää parvekekaiteiden suunnitteluperusteita ja vaatimuksenmukaisuuden osoittamista sekä löytää kaiderakenteen kriittisin mitoitustekijä. Tutkimuksessa Koski analysoi 50 parvekekaiteen suunnitelmat ja teki niihin rakennelaskelmat, sekä tarkasti kohdekäynneillä viiden parvekkeen kaiderakenteet.

Kirjallisuuskatsauksessa Koski havaitsi, ettei lasikaiteiden mitoittamiseen ole olemassa yhtä suunnitteluohjetta, vaan tarvittava tieto on edelleen etsittävä eri lähteistä. Kattavimmat ohjeet metallirungolle on löydettävissä Teräsrakenneyhdistyksen suunnittelu- ja toteutusohjeesta teräksisille ja alumiinisille kaidejärjestelmille (2022) (ladattavissa TRYn verkkosivuilta) sekä kaidelasille Tasolasiyhdistyksen verkkosivuilta löytyvistä kaidelasin mitoitusohjeet (päivittyvä ohje verkkosivuilla). Myös tämän opinnäytetyön laskenta toteutettiin pääasiallisesti näitä ohjeita noudattaen.

Kosken tekemien rakennelaskelmien perusteella lasi oli olemassa olevien kaiderakenteiden mitoittavin osa ja vain alle puolet aineiston kaiteista täytti niille asetetut tekniset vaatimukset. Toisin sanoen Eurokoodin mukaisten kuormien vaikutus ylitti rakenneosan kestävyyden jopa puolessa tarkasteltuja rakenteita. Puutteita oli sekä suunnitelma-aineiston kaiteissa että paikan päällä tutkituissa kaiteissa.

Merkittävimmät puutteet olivat lasien pistekuormakestävyydessä. Pistekuorma on vaakasuuntainen hyötykuorma eli rakenteen käyttöä edustava kuorma, jonka suuruus on 0,3 kN. Lasin murtotapa on hauras eli se menettää lujuutensa kokonaan, kun se murtuu. Siksi suurimman kuormituksen hetkellä on riski, että lasilevy pettää menettäen heti lujuutensa. Aineiston kaiteiden korkeuksissa ja aukotuksissa Koski ei havainnut puutteita.

Lasikaiteiden suunnittelun ja lujuuslaskennan voi tehdä siis kahden erillisen ohjeen mukaan. Ohjeita tulisi Kosken mukaan täydentää siten, että otettaisiin tarkemmin kantaa missä menee raja sille, onko uudelle kaiderakenteelle tarpeellista tehdä väsymistarkastelu. Tätä voisi tutkia esimerkiksi omana opinnäytetyönä. Korkean rakennuksen yläkerroksissa ulkonurkalla tuulikuormat ovat suuria ja tuulikuorma on väsyttävä kuorma, ja rakenteiden on käyttöturvallisuusasetuksen mukaan kestettävä niihin vaikuttavat kuormat koko käyttöiän ajan. Eurokoodin ohjeiden mukaan tuulikuormien aiheuttama väsyminen otetaan huomioon, mikäli rakenne on tällaiselle ilmiölle herkkä. Tässä työssä tutkitut rakenteet eivät kuitenkaan olleet herkkiä väsymiselle, koska niissä ei – pieniä reikiä lukuun ottamatta – ole väsymismurron lähtökohtia, kuten hitsejä tai poikkileikkauksien muutoksia.

”Kaiteiden puutteita on mahdollista korjata vahvistamalla rakennetta. Lasilevyt voi vaihtaa jäykempiin tai niiden kiinnitystä olisi mahdollista kehittää lisäämällä lasilevyjen väliin pystytuet. Tolppakaiteesta on monissa tapauksissa mahdollista tehdä tukevampi kiinnittämällä käsijohde tai reunimmaiset tolpat parvekepieliin. Lisäkiinnityksien tarpeellisuus tai onnistuminen on kuitenkin ensin tarkastettava laskennallisesti ja tapauskohtaisesti”, toteaa Koski kaiteiden korjaamisesta.

Kosken ehdotus onkin koota seuraavaksi erilaisia tyyppiratkaisuja kevytrakenteisten kaiteiden korjaamiseksi asiantuntijatyön tukemiseksi.

Lisätietoja:

Olli Kosken opinnäytetyö: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/225085/KoskiOlli-Petteri.pdf
Työn ohjaajana toimi Arto Köliö, Renovatek Oy.

Opinnäytetyö kuitusementtilevyjen käytöstä parvekekaiteissa

Teemu Lensun opinnäytetyö keskittyi kuitusementtilevykaiteen tarkasteluun. Idea Lensun opinnäytetyöhön tuli hänen kahdesta asiakasprojektistansa, joissa tarkasteltiin olemassa olevien levykaiteiden turvallisuutta. Toisessa kohteessa kuitusementtilevy oli haljennut rollaattorin töytäisystä. Kaiteiden turvallisuusselvitystä laatiessa Lensu jäi pohtimaan, miten levyrakenteiden kuormitusvaatimukset on tarkoitus osoittaa ja onko kuormitusmääräyksissä vaadittu 0,3 kN:n pistekuormavaatimus ylipäätään riittävän suuri huomioimaan esimerkiksi ihmisen kaatuminen levyrakennetta päin.

Alun perin tavoitteena oli lähinnä tarkastella levyjen kestävyyksiä laskelmin. ”Odotin, että levyjen lujuuslaskentaan olisi ollut olemassa selkeämmät ohjeet, mutta aika pian aloituksen jälkeen huomasin, että standardeissa on ohjeet lähinnä levyjen lujuus- ja säänkesto-ominaisuuksien määrittelyyn, mutta lujuustietojen käytännön sovellukseen ohjeistusta ei ole”, Lensu toteaa.

Työn kirjallisuuskatsaus muodostui oletettua laajemmaksi ja varsinainen levyjen lujuuslaskenta jäi sivurooliin. Kirjallisuuskatsauksen yksi mielenkiintoisimmista havainnoista oli, että ulkoseinässä käytettävien levyrakenteiden iskunkestävyydestä on annettu varsin tiukkoja ohjeistuksia mm. eurooppalaisessa teknisessä hyväksyntäohjeessa. Ohjeet eivät vain missään vaiheessa ole siirtyneet määräyksiksi.

Yksiaukkoinen kahdelta tai neljältä sivulta tuettu levyrakenne on teoriassa yksinkertainen laskea rakennesuunnittelijalle, mutta haasteelliseksi on osoittautunut iskusta aiheutuvan kuorman määritteleminen. Opinnäytetyötä varten tehdyssä laskennassa tehtiin oletuksia muun muassa törmäyksen keston suhteen, jotta kuorma voitiin arvioida. Näiden oletusten perusteella tehdyillä laskelmilla johtopäätökseksi saatiin, että tavanomainen kaiteissa käytetty kuitusementtilevy ei todennäköisesti kestä törmäyksestä aiheutuvaa iskua normaalilla 600 mm:n rankajaolla. Laskelmat tehtiin RFEM-ohjelman lasimitoitukseen kehitetyllä GLASS-lisäosalla.

”Opinnäytetyössäni määritelty kaatumisesta aiheutuva kuorma ei ole absoluuttinen totuus, mutta vuosikymmenet määräyksissä samana pysynyt 0,3 kN:n pistekuormavaatimus vaatisi laajempaa kriittistä tarkastelua. Samana aikana parvekkeiden koko on kasvanut merkittävästi, jolloin parvekkeilla mahtuu myös liikkumaan enemmän ja kaatumisen mahdollisuus kasvaa”, toteaa Lensu opinnäytetyön perusteella tehdyistä havainnoista.

Opinnäytetyön aikana on syntynyt käsitys, etteivät nykykäytännöt palvele suunnittelua eikä turvallista toteutusta. Jotta levyverhoiltuja kaiteita voitaisiin suunnitella turvallisesti, niitä pitäisi käsitellä kuten lasikaiteita. Levyjen iskunkestävyys tulisi osoittaa heiluritesteillä tai vaihtoehtoisesti tulisi laatia selkeät mitoitusohjeet, jotta niiden kestävyys voidaan osoittaa laskennallisesti.

Virallisten mitoitusohjeiden saaminen käyttöön nopealla aikataululla ei ole realistista, minkä vuoksi Julkisivuyhdistys on nyt laatinut alustavan ohjeistuksen, miten tarkastella kuitusementtilevypintaisia kaiteita.

Ulkona käytettäviltä kuitusementtilevyiltä vaaditaan säärasitustestejä, joiden jälkeen levyn taivutusmurtolujuus saa harmonisoidun tuotestandardin mukaan olla heikompi kuin levyllä, jota ei ole rasitettu. Heiluritestit tulisi kuitenkin suorittaa säärasitetulle levylle, sillä parvekkeilla ne toimivat putoamissuojauksena, myös säärasitettuina. Levyn tulisi pysyä ehjänä heiluritestissä, koska levyissä ei ole laminointia, joka pitäisi rikkoutuneen levyn kasassa.

Lisätietoja:

Teemu Lensun opinnäytetyö: Theseus-fi/Lensu_Teemu
Opinnäytetyön ohjaajana toimi Timo Raiski, Sitowise Oy.

Teknisen toimikunnan laatima tarkastusohje

Opinnäytetöiden valmistuttua keväällä 2025 Julkisivuyhdistyksen ohjausryhmässä päätettiin laatia yhteisesti tarkastusohje, jossa tuodaan tiivistetysti esiin nyt havaitut puutteet. Tarkastusohjeessa esitetään toimenpiteitä, joilla toistaiseksi voitaisiin varmistua uusien levyllä verhottujen kaiteiden turvallisesta suunnittelusta ja toteutuksesta.

Uusien lasirakenteisten parvekekaiteiden tarkastamista koskien on julkaistu RT-kortin ohje (RT 103757) vuonna 2024. Kuntotutkimukseen keskittyvää ohjeistusta ei kuitenkaan ole.

Levyverhottujen kaiteiden ohje sisältää myös tarkastuslistan jo olemassa olevien kaiteiden tarkastukseen sekä tarkempien tutkimusten suorittamiseksi. Listassa nostetaan esiin erilaisia riskitekijöitä levykaiteissa, joita ei ole vielä esitetty missään kansallisessa kuntotutkimusohjeessa, ja jotka tämän vuoksi jäävät usein suorittamatta nykymuotoisen julkisivujen kuntotutkimuksen yhteydessä.

Tähän asti tarkastuksen riittävä huomiointi on edellyttänyt kuntotutkijan perehtyneen tai kuulleen kollegoilta levykaiteisiin liittyvistä riskeistä. ”Työ ei jää tähän, vaan nyt tarvitaan myös virallisia, validoituja suunnitteluohjeita sekä määräyksiä kaiteiden suunnitteluun. Ohjeen tarkoitus on antaa akuutti tuki kiinteistönomistajille, suunnittelijoille ja asiantuntijoille, miten huomioida tilanne juuri nyt”, summaa Weijo.

Ohje on esitelty tämän artikkelin lopussa ja se on vapaasti ladattavissa Julkisivuyhdistyksen verkkosivuilta: https://julkisivuyhdistys.fi/tietoa-julkisivuista/ohjeet/

Levyrakenteisten parvekekaiteiden turvallisesta toteutuksesta

Julkisivuyhdistyksen tavoite on herättää vielä laajemmin keskustelua aiheesta, saada kehitystyöhön mukaan niin suunnittelijat, viranomaiset, valmistajat kuin rakentajatkin. Julkisivuyhdistys haluaa omalta osaltaan tukea toimia, joilla saadaan käyntiin aiheeseen liittyvää tarkempaa tutkimusta, testausta ja tutkittuun tietoon perustuvaa ohjeistusta niin suunnitteluun kuin toteutukseen.

Julkisivuyhdistys ehdottaa, että levyrakenteita koskevia standardeja tulee tarkentaa kuormitustapausten osalta ja laatia selkeät ohjeet sille, miten levyrakenteinen kaide voidaan suunnitella siten, että levy toimii riittävänä putoamissuojauksena. Riittävien kuormitustapausten lisäksi tulee edellyttää levyvalmistajilta heiluri- ja säänkestävyyskokeita, joiden perusteella levyt voidaan todeta pitkäaikaisesti riittävän kestäviksi toimimaan kaiteen putoamissuojana. Tämän lisäksi kaiderakenteelle on syytä laatia viralliset suunnitteluohjeet, joiden avulla kaiteeseen valitaan oikeat kannatus-, liitos- ja jäykistysratkaisut sekä yhteensopivat materiaalit kaiteen turvallisen toteuttamisen varmistamiseksi. Myös säännönmukainen ja ohjelmoitu tarkastus parvekkeiden kuntotutkimusten yhteydessä tulee saada osaksi toimintaprotokollaa.

Lähteet

1. Teemu Lensun YAMK opinnäytetyö (Metropolia, 2025): Lensu_Teemu.pdf
2. Ympäristöministeriön asetus (9/16) toteuttamisen aikaisia kuormia koskevista kansallisista valinnoista sovellettaessa standardia SFS EN 1991-1-6
3. Ympäristöministeriön asetus (4/16) tilavuuspainoa, omaa painoa ja rakennusten hyötykuormia koskevista kansallisista valinnoista sovellettaessa standardia SFS-EN 1991-1-1
4. Lahden parvekekaideonnettomuuden tutkintaraportti (2016): Y2016-02_Lahti.pdf
5. SFS-EN 17468-1:2022 Kuitusementtituotteet. Läpiveto-ja leikkauskestävyyden määrittäminen sekä taivutuslujuuslaskelmat. Osa 1: Tasomaiset levyt
6. SFS-EN 12467:2012 + A2:2018 Kuitusementtitasolevyt. Tuotestandardi ja testimenetelmät