Kaupunkitalo Carlotta – betonista

Rakennuksen varsinainen runko on paikalla valettua betonia. Katujulkisivu on rakennepaksuudeltaan noin 50 cm lämpöä eristävää kevytbetonia. Kadulle avautuvat suuret puualumiini-ikkunat. Lisää elävyyttä julkisivuun tuovat asuinkerrosten suurten, ikään kuin taulunkehysten ympäröimien ikkunoiden ulkopuolella sijaitsevat liukusäleiköt.

Tavanomaisesta asuntohotellista Carlotta eroaa siten, että siinä on itsenäisiä yksiköitä, joita voidaan pariovien avulla yhdistää kokonaiseksi huoneistoksi – siitä nimitys ”klusteriasunnot”. Ideana on, että rakennuksessa voi asua useitakin kuukausia, mutta ei pysyvästi. Konsepti sopii yhtä hyvin yksin matkustavalle kuin ystävä- tai työryhmille, jalkapallojoukkueille tai vastaaville sekä perheelle tai suvulle, joka haluaa viettää merkkipäiviä tai vaikkapa loma- tai joulukauden Berliinissä.

Carlotta on tehty betonista

Arkkitehtitoimisto Grüntuch Ernst on jo aikaisemmin muokannut viereisen tontin entisestä naisvankilasta yhden Berliinin jännittävimmistä ja puutarhasuunnittelun puolesta esimerkillisimmistä hotelleista, nykyisin nimeltään Wilmina. Entisen vankilan köynnöksien jo vuosikymmenien ajan verhoama pohjoispuolen palomuuriseinä on naapuritontin eli nykyisen Carlottan suunnittelussa otettu huomioon kerrassaan mestarisella tavalla. Huolimatta Carlottan rakennustöistä ja pihakannen alle toteutetusta betonirakenteisesta autohallista, on pörheä usean kerroksen korkuinen köynnös pystytty suojelemaan ja säilyttämään sellaisenaan.

Betonilla on kokonaisuudessa pidättyväinen, mutta katujulkisivuun hienostunutta koriteellisuuttaakin tuova rooli. Pohjapiirroksesta on nähtävissä, että loivasti vekitetyssä katujulkisivussa on taiten mitoitettu, hieman krouvi betonireliefimäinen kehys suurille ikkunoille. Katutason julkisivu on suora, mutta ylempien kerrosten julkisivuratkaisu ulkonee erkkerimäisenä.

Kadun varrella on toiselta maailmansodalta säilynyttä vanhempaa ja uudempaa rakennuskantaa sekä suuria katupuita. Arkkitehtien valinta uudisrakennukselle edustaa peräänantamattomalla tavalla nykyarkkitehtuuria, mutta sopii mukavasti ympäristöönsä.

Pihajulkisivu koostuu loivasti poimuilevista, betonielementtiseinäkkeiden kehystämästä, lasikaitein varustetusta parvekerivistöstä. Parvekkeille avautuvat huoneiden ikkunat ja liukuikkunaovet ovat täyskorkeita, huoneiston seinän korkuisia. Oleskeluun tarkoitetut parvekkeet ovat syviä, joten liukuikkunaovia on mahdollista pitää auki myös sateella. Parvekevyöhykkeen betoniset umpinaiset seinäkeosat toimivat osittain myös näkösuojana.

Kauniisti ratkaistuja tilahaasteita

Rakennukseen on rakennettu maanalainen paikoitushalli, asukkaiden ja viereisen hotellin vieraiden ajoneuvoille. Halliin ajetaan luiskaa myöten Pestalozzistraßelta, jolta on käynti myös Carlottan porrashuoneisiin. Betoniseinäiset portaikot ovat elementeistä ja osin paikalla valettuja rakenteita. Sisääntuloaulojen lattioissa on käytetty luonnonkiveä.

Kellarikerroksessa sijaitsevat myös jätteiden kierrätyshuone, kahvilan ja muiden liiketilojen aputilat sekä lukittavat paikat asukkaiden ja työntekijöiden polkupyörille.

Paikoitushallin ja entisen vankilan tontin väliin on taiteiltu loiva kahden muurin reunustama luiska. Muhkealle köynnökselle on jätetty alkuperäinen kasvutila ja tilaa juuristolle toisen luiskaa reunustavan betonimuurin suojaan. Luiska palvelee myös matkalaukkujen kanssa kulkevia tai pihan kautta alas autohalliin meneviä sekä rakennuksen huoltoa.

Carlottan pihalta on vanhan tiilimuurissa olevan pikkuportin kautta käynti entisen vankilan eli Wilmina hotellin esimerkillisesti istutetulle pihalle. Samalla voi käydä tutustumassa naapurihotellin tiloihin. Vanhan vankilan tiloihin on rakennettu ravintola ja hotelli Wilminan puolella tarjoillaan aamiaista.

Katutason liiketilat avautuvat myös Carlotan vehreälle pihalle. Vaikka pihan alla on autohalli, istutukset ja pihan pienet kumpareet sekä piha-alueen vihreä kasvillisuus luovat suojaisan puutarhamaisen vaikutelman. Pörheä ja näyttävä seinäköynnös pehmentää myös ympäristön ääniä. Carlottassa on vain päiväkahvila, jotta asukkaita tai vierailijoita ei häiritä sisäpihan terassilla iltamyöhään. Asukkaina on usein pidemmäksi ajaksi asunnon varanneita lomailijoita tai työhuoneiston hankkineita eri alojen ammattilaisia.

Klusteriasunnot, mitä ne ovat

Rakennuksessa on kaksi rungon keskellä olevaa kattolyhdyllä varustettua porrashuonetta sekä kummankin vieressä jokaiselle porrastasanteelle suoraan avautuva hissi. Tasanteilta on portaikkoihin ovet hissin vieressä. Kummassakin porraskäytävässä on kerrosta kohti kaksi sisäänkäyntiä suuriin klusteriasuntoihin. Ensin tullaan sisälle eteismäiseen tilaan, josta pääsee joko toisiaan vastapäätä sijaitsevien leveiden pariovien tai tavallisen oven kautta erikokoisiin asuinyksiköihin. Kadun puolella ovat pienemmät asunnot ja toisella puolella läpi talon oleva kahden makuuhuoneen huoneisto.

Länsipuolen porraskäytävään liittyy vanhaan punatiiliseen seinämuuriin asti ulottuvan sakaran mahdollistama lähes 120 neliön kokoinen asuinhuoneisto, jonka suurempi huone voi samalla toimia kahden yhdistettävissä olevan asunnon yhteisenä oleskelutilana. Kadun puolella sen sisäänkäyntiä vastapäätä on pienempi asunto. Kun pariovet avataan, nämä asunnot toimivat yhtenä suurena huoneistona. Suuremmassa asunnossa on täysikokoinen avoin keittiö saarekkeineen, suuri ruokapöytä sekä erikseen oleskelutilat. Muuriin asti ulottuvan osan perällä on tilava makuuhuone. Kummastakin huoneesta pääsee liukuikkunaoven kautta parvekkeelle, kun taas kadun puolen asunto on parvekkeeton.

Huoneistojen sisäkatot ovat paikalla valettua betonia ja pinnat on jätetty näkyviin. Seinät on tasoitettu ja käsitelty valkoisiksi. Tiloissa on lattiaparketti sekä moderni jalopuinen kalustus. Tilava ja valkoisten pikkukaakeleiden verhoama kylpyhuone on eteisen tuntumassa. Osassa kylpyhuoneita on kylpyamme.

Pienin kadunpuoleinen klusteriasuntoyksikkö on sekin kooltaan yli 35 neliötä. Ylimmässä kerroksessa on jopa yli 250 neliön kokoinen penthouse terasseineen. Pienimmissäkin yksiköissä on huoneiston kalustukseen sopiva ns. teekeittiö, kun taas suuremmissa keittiöiden varustelu vastaa perheasunnon tasoa.

Pidempiaikaisessa vuokrauksessa huoneisto varusteineen soveltuu hyvin kodinomaiseen asumiseen ja toimintaan. Kalustus ja varustus on toteutettu ajattoman tyylikkäästi.

Pitkään rakennuksessa asuvilla on mahdollista kotoutua lähiympäristöön ja tutustua talon kahvilassa muihin asukkaisiin tai paikalliseen muuhun toimintaan.

Pihan ja naapuritontin kautta pääsee suoraan Charlottenburgia halkovalle vilkkaalle Kantstraßelle sekä julkisen liikenteen piiriin.

Taitavaa suunnittelua

Carlotta edustaa taitavaa suunnittelua ja poikkeuksen tyylikästä betonin käyttöä niin katujulkisivun kuin pihaympäristön sekä sisätilojen osalta. Materiaali on rehellisesti esillä jo tultaessa taloon sisälle sekä portaikoissa. Grüntuch Ernst -toimiston kokonaisote on kaikkialla yksityiskohtia myöten vakuuttava. Ronskin betonisen auto- ja huoltokellarikerroksen yllätyksinä on Boccin tyylikkäitä valaisimia.

Kysymys on täydentävästä uudisrakentamisesta, joka osoittaa myös, kuinka tiiviskin kaupunkirakenne voi pihojen osalta olla kutsuva ja vehreä. Rakennus on loistava vaihtoehto ketjuhotelleille ja sen asunnoissa on viiden tähden hotellin flairia – ilman 24 tunnin huonepalvelua, hovimestareita ja muuta viiden tähden asumiseen kuuluvaa kustannuksineen. Voisi ajatella, että tämä solidisti rakennettu ns. asuntohotelli saattaisi joskus olla muuntuva pidempiaikaiseenkin eli ns. tavalliseen, mutta tavanomaisempaan yhteisöllisempään asumiseen. Klusteriasuntojen suunnitteluun Carlotta antaa mallia.