Vuoden Ympäristörakenne 2021 Ranta-Tampellan julkiset ulkotilat

Ranta-Tampellan uusi asuinalue rakentuu Tampereelle täyttömaalle tehdylle ranta-alueelle. Noin yhdentoista hehtaarin alueen viherrakentaminen toteutettiin jo aluerakentamisen alkuvaiheessa. Näin uusilla asukkailla oli heti uusiin koteihinsa muuttaessaan viihtyisä ja toimiva ympäristö.

Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tuomaristo korosti perusteluissaan, että Ranta-Tampella edustaa korkealuokkaista suomalaista ympäristörakentamista parhaimmillaan. Hankkeen suunnittelu on ollut kunnianhimoista ja toteutus laadukas. Uutta tutkimustietoa ja innovatiivisia ratkaisuja hyödynnettiin hiilineutraalin, resurssiviisaan ja monimuotoisen kaupungin rakentamiseksi ympäristörakentamisen avulla.

Kantavana ajatuksena Ranta-Tampellan julkisten ulkotilojen suunnittelussa on ollut rakennetun kaupunkiympäristön ja luonnonympäristön limittyminen. Kanava rantoineen, aukiot, puistot, laiturit, ja sillat nivoutuvat luontevasti ulkotilojen sarjaksi. Uniikit ja korkealuokkaiset rakenteet antavat omaperäisen luonteen koko alueelle. Monipuolisessa ja innovatiivisessa materiaalikäytössä on painotettu myös kiertotaloutta.

Haastava sijainti

Ranta-Tampella on uusi, rakenteilla oleva noin 4000 asukkaan asuin- ja työpaikka-alue Tampereen keskustan pohjoispuolella, Näsijärven rannalla. Se sijaitsee historiallisesti merkittävän teollisuusaluekokonaisuuden vieressä, Tammerkosken yläjuoksun itäpuolella. Uusi alue sijoittuu pääosin täyttömaalle ja muodostaa siten uutta Näsijärven rantaviivaa. Alueen ytimessä on Näsijärven ja Tammerkosken yhdistävä kanava.

Tampellan ulkotilojen poikkeuksellisen laaja suunnitteluhanke käynnistyi suunnittelukilpailulla vuonna 2014. Sen voitti työryhmä, Insinööritoimisto Pontek Oy, Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy ja Insinööritoimisto Arcus Oy. Kilpailuvoiton jälkeen työ jatkui alueen julkisten ulkotilojen yleissuunnitteluna sekä eri osa-alueiden rakennussuunnitteluna.

Ranta-Tampellan alue koostuu useista erilaisista julkisista ulkotiloista: aukioista, kanavan rannoista, puistoista, virkistysreiteistä, kaduista, laitureista ja silloista, jotka yhdistyvät sulavaksi ja monipuoliseksi ulkotilojen sarjaksi. Alueen suunnittelukonseptina ja kokonaisjäsentelyn periaatteena oli kaupunkiympäristön ja luonnonympäristön limittyminen. Suunnittelijoita inspiroi alueen sijainti luonnonkauniin Näsijärven, perinteikkään Tammerkosken sekä koko Suomen mittakaavassa historiallisen teollisuusympäristön vaikutuspiirissä.

Ulkoalueiden keskeisimmät osat ovat Näsijärven rantaa seuraileva ja sitä jäsentävä Kiiskisaarenpuisto sekä uusi kanava rantoineen. Näsijärven puolella rantarakentaminen on luonnonmukaista, kanavan puolella rantaviiva on urbaani. Asuntokortteleiden väliin jäävät pohjois-eteläsuuntaiset puistoakselit, ns. taskupuistot liittävät rantapuiston ja kanavan toisiinsa.

Ranta-Tampellan läntisimpään kulmaan, aivan Tammerkosken äärelle sijoittuva Nyrkkäkallion alue säilytettiin mahdollisimman alkuperäisenä ja luonnonmukaisena vastapainona dramaattisesti muuttuvalle ympäristölle. Kosken puolelta itään siirryttäessä ulkoalueiden käsittely muuttuu vaiheittain yhä urbaanimmaksi. Ranta-Tampellan kaupunkimaisin ja rakennetuin osa on kanavan päätteenä sijaitseva Gustaf Aspin aukio.

Kestäviä ja kierrätettyjä materiaaleja

Materiaalien käyttö Ranta-Tampellan julkisilla alueilla on huolella mietittyä, kestävän kehityksen mukaista, vaihtelevaa ja leikittelevää. Paikkaan soveltuen ulkotilojen materiaaleina on käytetty betonikiveä, luonnonkiveä ja valubetonipintoja.

Kulkijalle eri materiaalit antavat virikkeitä monille aisteille. Rakennetun Gustaf Aspin aukion päällyste on tyylikästä ja viimeisteltyä luonnonkiveä ja betonikiveä. Luonnonmukainen hitaan kulun rantareitti Kiiskisaarenpuistossa on kivituhkapintainen ja rahisee mukavasti jalan alla.

Luonnonkiveyksissä, rantapenkereissä ja erilaisissa rakenteissa on huomioitu kiertotalous esimerkiksi hyödyntämällä lähialueen räjäytyskiveä sekä kierrätettyjä katureuna- ja muurikiviä mm. Hämeentien vanhoja kiveyksiä.

Kiertotalous on tärkeää sekä suunnittelijoille että tilaajalle, Tampereen kaupungille. Kierrätysmateriaaleja Ranta-Tampellassa käytettiin soveltuvasti siellä, missä se oli toimivaa. Esimerkiksi Näsijärven rantarakenteet haluttiin toteuttaa luonnonmukaisina. Rannan rakentamiseen käytettiin painopenkkoina käytettyjä, rantatunnelista louhittuna isoja kiviä.

Tampereen ratikkalinjaa, Rassea, rakennettiin Hämeenkadun osuudelle juuri sopivaan aikaan, joten vanhoja nupukiviä vapautui käytettäväksi. Nupukivet hyödynnettiin Kiiskisaarenpuiston kevyenliikenteenväylän kävelypinnoilla. Ranta-Tampellasta löytyy myös kierrätettyjä reunakiviä ja muurikiviä.

Sillat ja kanava liittyvät ilmeeltään saumattomasti alueen maisema-arkkitehtuuriin.

Kanavan rantamuurien näkyvät pinnat on toteutettu suurista valubetonielementeistä, joiden reliefeihin on löydetty innoitus veden liikkeestä. Veistokselliset betoniulokkeet muodostavat veden päälle oleskelutasoja. Kanavamuurien teräsmuotit saivat uuden elämän, kun ne hyödynnettiin Nyrkkäkallion kiipeilyseinän pintoina.

Ulkoalueiden kalustus on väri- ja materiaalimaailmaltaan yhtenäinen. Harkitusti sijoitetut tehostevärit tuovat siihen iloisen lisän.

Veistokselliset siltarakenteet

Sillat nivovat Ranta-Tampellan kanavarantojen rakenteet ja ulkotilat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Betonisiltojen epäsymmetrinen veistoksellinen hahmo kasvaa rannan betonirakenteista kurottautuen vastarantaa kohti. Terässillat puolestaan asettuvat kevyinä minimaalisina rakenteina rantamuurien varaan.

Rantamuurien reliefipinta on toteutettu betonisista elementeistä siten, että saumat kätkeytyvät elävään pintakuvioon. Luonnonmuotoja mukaileva kuvio toistuu ja muuntuu vesiheijastuksissa.

Kanavan seinäelementtien reliefiaiheen ilme muuttuu vuoden- ja vuorokaudenaikojen valaistuksen mukaan. Reliefin suunnittelussa lähtökohtina olivat yhtäältä koski- ja järvimiljöön luonnonmuodot, toisaalta nykybetonin tekniset ominaisuudet ja muottitekniikan mahdollisuudet. Reliefiseinämät säilyvät veden ja sään rasituksessa parhaiten pesubetonipintaisina toteutettuina, koska runkoaineen kuluminen ei näy pesubetonissa kuten sileävalussa. Runkoaineen ja kiviaineksen värin ja raekoon valinnoilla pesubetonista luotiin totutusta poikkeavaa, raikasta pintaa.

Elementtien saumat häivytettiin reliefin vapaamuotoiseen, kerrokselliseen jäsennykseen.

Tehdasolosuhteissa valmistamalla kanavaseinän elementit voitiin valaa korkealujuuksisesta ja pakkasrasituksen hyvin kestävästä betonista. Reliefiaihe oli toteutettavissa hallitusti teräsmuotteja käyttäen.

Warkaanlahdensilta ja Ranta-Tampellansilta muodostavat itäpäästään yhtenäisen betonirakenteen, joka haaroittuu kahdeksi sillaksi. Siltojen veistoksellinen epäsymmetria juontuu kanavarantojen luonne-erosta: itärannalla sillat nousevat avaran veteen laskeutuvan portaikon ja loivan rantaluiskan välistä, kun taas länsirannalla vastassa ovat rantamuuri sekä korkeat rakennukset sen läheisyydessä.

Siltojen jykevä maatukirakenne kanavan itärannalla jäsentää osaltaan Gustaf Aspin aukiota. Ranta-Tampellansillan eteläinen siipimuuri viistyy aukion portaikkoon siiven tai evän tapaan. Kanavan länsirannan muuriin sillat liittyvät hoikkina ja ulokemaisina kärkinä. Siltojen kaksoiskaarevat kyljet on hiottu siten, että ne heijastelevat vedenpinnan välkettä.

Sillat ovat jännitettyjä palkkisiltoja, ja ne on perustettu porapaaluille (liittorakennepaaluille). Länsirannan puolella maatuet ovat samassa linjassa varsinaisten rantamuurien kanssa eivätkä eroa ulkomuodoltaan rantamuureista. Itärannan puolella sillat kiinnittyvät monoliittisesti yhteen kantamuurin välityksellä. Kantamuurin porapaalut ovat kahdessa rannan suuntaisessa rivissä. Takimmaisen rivin paalut jännitettiin kallioon, jolloin silloissa on jäykkä kiinnitys kannan puolella. Näin siltojen rakennekorkeus veneliikenteen kohdalla (kanavan länsireunalla) on saatu pieneksi ja alikulkukorkeusvaatimus täytettyä sekä väylien tasaus mahdollisimman alas. Itse rantamuuri päättyy kanavan itärannalla Ranta-Tampellansiltaan eli sillan kohdalla vesipinta kohtaa siltojen alapinnan. Sillat on laakeroitu kärjen puolella kalottilaakerein.

Myllysaarensilta kanavan länsipäässä muistuttaa epäsymmetriassaan Warkaanlahdensiltaa ja Ranta-Tampellansiltaa. Se nousee Telakanpuiston puoleiselta rantaluiskalta ja korottuu hoikkana Nyrkkäkallion puoleisen kanavamuurin ylle.

Myllysaarensilta päättää kanavan itäosassa muurien rajaaman, rakennetun kanavaosuuden. Kosken puolella siltaa rannat on käsitelty luonnonmukaisemmin, ja sillalla kulkeva väylä jatkuu rannoille sillan reunaulokkeen poikkileikkausta jatkavalla ulokerakenteella. Ulokkeen alapinta häipyy varjoon, ja väylä kokonaisuudessaan hahmottuu kosken suunnasta reunapalkin piirtämänä, maastossa polveilevana nauhana.

Myllysaarensilta on teräsbetoninen palkkisilta. Sillan rakenneratkaisu ja perustamistapa on samanlainen kuin Warkaanlahden- ja Ranta-Tampellansillassa: sillan eteläpää on perustettu porapaaluille, joista takimmaiset on jännitetty kallioon, kun taas sillan pohjoispää tukeutuu sillan ali jatkuvan kanavamuurin varaan.

Hulevedet kasvillisuuden käyttöön

Hulevesien hallinta suunniteltiin yhtenäiseksi osaksi alueen puisto- ja aukiokokonaisuuksia. Pintavedet ohjataan huolellisen tasaussuunnittelun ja täsmällisen toteutuksen myötä suurilta osin imeytyspainanteisiin ja kasvillisuuden käyttöön. Siten hulevesikaivojen- ja putkien määrää voitiin vähentää. Kasvualustoissa käytettiin biohiiltä ja kansien päälle rakennetuilla puistoalueilla vedenkeräilykennostoja tasaamaan ääreviä kosteusolosuhteita.

Rantojen haastavat olosuhteet vaikuttivat kasvillisuuden suunnitteluun. Kasvillisuusalueiden muodot korostavat puistojen ja aukioiden dynaamista, aaltoilevaa ja näkymiä ohjaavaa muotokieltä. Rantapuiston kasvillisuuden innoituksena on luonnonmukaisuus ja luonnonrantojen tunnelma. Taskupuistoissa kasvillisuus luo asuinkortteleiden lomaan oleskelulle miellyttävää mittakaavaa ja suojaa. Aukioilla ja kanavan rannassa kasvillisuudella on puolestaan arkkitehtoninen luonne. Koivut, tervalepät ja pihlajat luovat rantavyöhykkeen tunnelmaa, kun taas kaupunkimaisten puistoja aukioakseleiden puulajeina on erilaisia vaahteroita. Monilajiset niityt sekä perennaja heinäistutukset lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.

Ranta-Tampellan omaleimaiset puistot

Nyrkkäkallio ja Telakanpuisto liittävät uuden asuinalueen Tammerkosken rantavyöhykkeeseen ja Tampellan historialliseen alueeseen. Kanavan ylittävä Myllysaarensilta toimii maamerkkinä uudelle alueelle saavuttaessa. Siltojen ja kanavanrannan korkeuseron ansiosta Näsinsillan päätytukeen voitiin toteuttaa uusiokäytettyjen teräsmuottien avulla kiipeilyseinä. Aine muodostaa hienon päätteen kaupunkikuvallisesti näyttävälle pitkälle kanavanäkymälle.

Kiipeilyseinän yläpuolella, Näsinsiltojen tasolla on näköalapaikka, jolta avautuu vastaavasti pitkä kanavanäkymä itään kohti Gustaf Aspin aukiota.

Näsijärven rannalla sijaitsevalle, koko Ranta-Tampellan alueen pituiselle Kiiskisaarenpuistolle tuulisuus, aallokko ja talvinen jäätilanne luovat haastavat olosuhteet. Puiston rantapenger toteutettiin Rantatunnelista louhituista kookkaista räjäytyskivistä. Luonnonkivien asettelussa otettiin huomioon sekä mahdollisuus laskeutua veden ääreen että pohjoistuulen nostattamat voimakkaat aallot ja tyrskyt. Osa vaihtelevaprofiilisen rannan kivistä on ladottu isoina askelmina, jotka mahdollistavat veden äärelle pääsyn. Rantaa jaksottavat myös puiset oleskelulaiturit.

Puisto rajautuu järven lisäksi asuinkortteleihin ja koostuu kolmesta osuudesta: pitkittäisestä rantapuistosta ja kahdesta asuinrakennusten väliin työntyvästä pienemmistä kansirakenteiden päälle rakennetuista puistoista. Puistoista pienempi on vielä rakentamatta. Rantapuiston halki on linjattu kaksi pääreittiä, joista toinen on nopea pyöräilyn- ja kävelyn väylä ja toinen on veden läheisyyteen sijoittuva rauhallinen rantareitti. Toiminnoiltaan Kiiskisaarenpuisto on monipuolinen. Siihen sisältyy kuntoilu- ja leikkipaikka, erilaisia levähdys- ja oleskelualueita, laitureita penkki- ja pöytäryhmineen ja veneiden pysähtymislaituri.

Kasvillisuuden teemat vaihtuvat rannan luonnonmukaisesta kasvillisuudesta korttelien välisten kansipuistojen puutarhamaisempaan kasvillisuuteen.

Puiston muotoilu on inspiroitunut Näsijärven tuulesta ja aalloista. Maastonmuodot viettävät kohti järveä ja muodostavat näkymiä Näsijärven ulappaa kohti. Kansien päälle sijoittuvat puistot otettiin huolellisella maastonmuotoilulla luontevaksi ja toiminnalliseksi osaksi kokonaisuutta. Kansirakenteita ja korkoeroja sekä häivytettiin että hyödynnettiin suunnittelussa. Myös ilmanvaihto- ja savunpoistorakenteet integroitiin puistoratkaisuihin korttelien ja julkisen ulkotilan suunnittelun ja rakentamisen yhteistyöllä.

Aukiotilat ja kanava

Gustaf Aspin ja Oskari Helmisen aukioiden muodostama kokonaisuus sijoittuvat Ranta-Tampellan kanavan suulle ja ovat alueen tärkein julkinen aukiotila. Warkaanlahdensilta, Ranta-Tampellansilta, kanavan leveä oleskeluportaikko sekä aukio muodostavat yhtenäisen veistoksen, jossa aukiotila avautuu siiven lailla kohti veden pintaa. Aukion sommitelma, tasoerot ja pitkät muuri-, kiveys- sekä istutuslinjat luovat dynaamisen yhteyden kohti Näsijärven selkää. Sillat ikään kuin kasvavat rannoilta, joiden käsittely noudattelee siltojen muotokieltä ja materiaalivalintoja. Näyttävät graniittiportaat laskeutuvat kanavaan.
Portaat mahdollistavat pääsyn ja oleskelun veden äärelle.

Kanavan ranta-alueiden muotoilussa mukailtiin aaltoja, jotka lyövät laajempina kanavan suulle ja vaimenevat alueen sisäosiin edetessään. Veistoksellinen betonin käsittely yhdistää kanavan sillat ja rantojen muut rakenteet saumattomaksi kokonaisuudeksi. Koko kanavan varrella on luontevia oleskelupaikkoja, joista osa sijoittuu veden tasolle. Rantakatu on jäsennelty puu- ja heinäistutuksin sekä kalustein ja kanavan reuna-alue on rauhoitettu oleskelulle.

Kunnianhimoinen ympäristörakentamiskohde

Ranta-Tampella julkiset ulkotilat on monestakin syystä erinomainen valinta Vuoden Ympäristökohteeksi 2021. Uusimman tutkimustiedon hyödyntäminen ja innovatiiviset ratkaisut suunnittelussa, kierrätysmateriaalien ja kotimaisten, kestävien kivipohjaisten materiaalien sekä uusien tuotteiden käyttö osoittavat, että kaikki hankeosapuolet tilaajasta suunnittelijoihin ja toteuttajiin olivat sitoutuneet rakentamaan korkeatasoista, hiilineutraalia, resurssiviisasta monimuotista ja kaunista kaupunkiympäristöä.

On erityisen kiitettävää, että alueen kaikki julkiset ulkotilat valmistuivat etupainotteisesti tai rinnakkain asuntokortteiden kanssa.

Ei ihme, että asukkaiden lisäksi muutkin tamperelaiset ovat ottaneet Ranta-Tampellan ulkotilat innostuneesti käyttöön.

Tunnustus tasokkaalle ympäristölle

Betoniteollisuus ry:n, KIVI ry:n ja Puutarhaliitto ry:n järjestämän Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tulokset julkistettiin 8. helmikuuta. Kilpailussa myönnettiin kunniakirjat palkitun kohteen tilaajalle sekä suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisesti mukana olleille tahoille.

Kunniakirjat saivat: Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy, Insinööritoimisto Pontek Oy, Ylitys Oy ja Tampereen kaupunki/Viiden tähden keskusta-kehitysohjelma.

Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonaisuuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kestävä, hyvä ympäristö. Palkinto jaettiin nyt 31. kerran.

Kilpailun tuomaristossa olivat edustettuina Betoniteollisuus ry:n, KIVI ry:n, Puutarhaliiton, Viherympäristöliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, Maisemasuunnittelijoiden, Suomen Arkkitehtiliiton sekä ympäristöministeriön edustajat.

Vuoden 2021 ympäristörakenne -kilpailun kuuden finalistin joukossa olivat Ranta-Tampellan lisäksi Myyrmäen urheilupuisto Vantaalta, Snellmanninpuisto ja katualueet Kuopiosta, Triplan ulkotilat Helsingistä, Woodcityn kattopuutarha Helsingistä ja Vuosaarenhuippu Helsingistä.