Rakennukset | NRO 2/2021

Link – asuintalo Berliinissä

Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA

Link – asuintalo Berliinissä
Kuva: David von Becker

Berliinin väkiluku kasvaa ja luo uudisrakentamisen lisäksi paineita myös täydennysrakentamiselle. Osa uudisrakentamisesta on monien berliiniläisten ja arkkitehtuurin ammattilaisten mielestä usein kuitenkin bulkkia. Nostetta on myös saanut uusvanhaan vivahtava ja tiettyjä sijoittaja- ja kansalaisryhmiä miellyttävä art-deco- tai supereklektishenkinen rakentaminen lukittuine rautaportteineen; rahalla saa myös pääsyn pröystäilevään ns. urbaaniin gated communityyn. Muutakin toki löytyy ja myös nykyarkkitehtuurin keinoin.

Yhtenä esimerkkinä pienen mittakaavan kekseliäästä täydennysrakentamisesta on arkkitehti Jo Kleinin toimiston suunnittelema hyvin kapeaan kahden palomuurin väliseen rakoon soviteltu kerrostalo Prenzlauer Bergissä. Taustalla on henkilö, joka omisti tuon hieman erikoisen tontin, mutta ei oikein tiennyt, mitä sillä tehdä. Arkkitehti otti pulman ratkaistakseen ja kuvitteli samalla ikään kuin suunnittelevansa sinne myös itselleen sopivan asunnon. Aluksi ajatuksena oli myydä rakennukseen tulevat huoneistot. Sittemmin päätös kääntyikin siihen suuntaan, että asunnot tehtiinkin vuokrattaviksi. Klein on aiemmin jo vuosia työskennellyt yhdessä arkkitehti Daniel Libeskindin kanssa; pelko siitä, ettei halukkaita vuokralaisia tähän taloon löytyisi, on ollut turhaa.

Kuusi maanpäällistä kerrosta ja kellarin käsittävä asuinrakennus tukeutuu rakenteellisesti betoniin eli betonisen hissin- ja porrastornin muodostamaan pylonimaiseen vyöhykkeeseen, josta kerrokset osin ulkonevat kuin vanhan ajan uimalaitoksen hyppytornin tasanteet.

Alle viiden metrin levyinen kahden kerrostalon välinen tontti kuulostaa vaikealta lähtökohdalta. Tilannetta on helpottanut se, että toinen naapuritaloista, 1960-luvulla entisen itäpuolen tyyliin rakennettu kerrostalo, vetäytyy useita metrejä sisälle katulinjasta ja vastaava nytkähdys tapahtuu myös pihan puolelle – 17 metriä rakennuksen mahdollista syvyyttä ei kerrokaan ihan koko totuutta. Toinen viereisistä taloista sijaitsee vuorostaan aivan jalkakäytävän reunassa. Näin muodostuu mahdollisuus tehdä kadun suunnalta vasemmanpuoleisen naapuritalon edustan suuntaan valoaukkoja ja toteuttaa sivusuunnassa jopa ulokemaista lisätilaa, tosin hyvin rajoitetusti. Samoin käytiin kapean katujulkisivun ulokkeesta keskustelua kaupungin kanssa, mikä tuotti onnistuneen lopputuloksen: 350 neliön sijaan saatiin 530 neliötä taitavasti suunniteltuja asuntoja sekä liikehuoneisto. Rakennuksen leveys on sivu-ulokkeen kohdalla 4,80 metrin sijaan 5,80 metriä.

Talo toimii välittäjänä uudemman ja vanhemman kadunvarsirakennuksen muodostamassa rakosessa ja muodostaa siihen ikään kuin välittäjän tai kulman. Siitä on tullut sille myös nimi ”Link”.

Katutasoon ja kellarikerrokseen sijoitettiin mahdollisimman läpinäkyvää ja lasipintojen avulla ilmavan tuntuista liiketilaa, jolla on oma terassi suuren korttelipihan puolella. Liiketilan yläpuolella sijaitsevat viidessä kerroksessa asunnot. Niistä ylimmäinen on kaksikerroksinen ja varustettu kattoterassilla. Vielä kun ajatuksena oli myydä kaikki asunnot, oli ylimmäinen huoneisto tarkoitus varustaa jopa tunnetun TV-linkkitornin suuntaan katsovalla uima-altaalla.

Katutasoon ja kellarikerrokseen sijoitettiin mahdollisimman läpinäkyvää ja lasipintojen avulla ilmavan tuntuista liiketilaa, jolla on oma terassi suuren korttelipihan puolella Kuva: David von Becker

Pienemmissä asunnoissa makuuhuone on kadun puolella. Sen vieressä on naapuritalon puolella pystyikkunallinen kylpyhuone. Kolmen asunnon oleskelutilat ovat suuren parvekkeen äärellä korttelipihan puolella ja avoin keittiö jää rungon keskiosaan. Jo Klein käyttää suunnittelemissan asunnoissa korkeita oviaukkoja ja mahdollisuuksien mukaan myös tilan tuntua lisääviä liukuovia, näin pyrkien kiinnostaviin asunnon sisäisiin pitkiin näkymiin. Huonekorkeutta olisi haluttu enemmänkin, mutta valinta olisi vaatinut portaikkoon lisää askelmia. Se taas olisi venyttänyt portaikon vaatimaa tilaa pituussuunnassa – tällainen tilasommittelu ja asuntojen suunnittelu onkin aina senttipeliä.

Hissi tulee asuntoihin suoraan niiden keskivyöhykkeeltä. Myös hissitasanteille on saatu taiteiltua kapea pystyikkuna asunnon muuten pimeimmälle vyöhykkeelle. Porras on kaksivartisena ulkoseinällä ja sekin saa luonnonvaloa ulokkeellisena ratkaistun sivujulkisivun kautta. Tilaa lisäävä uloke kiertää katujulkisivun puolelle, mutta ei tosin kiinni naapurirakennukseen.

Liiketila on haluttu ratkaista mahdollisimman läpinäkyvänä siten, että sen kautta näkyy mahdollisuuksien mukaan myös korttelin sisäpihalle saakka. Tämä ikään kuin muistuttaa korttelirakenteessa kauan olleesta kapeasta aukosta.

Liiketila on haluttu ratkaista mahdollisimman läpinäkyvänä siten, että sen kautta näkyy mahdollisuuksien mukaan myös korttelin sisäpihalle saakka. Kuva: David von Becker

Betonia myös asunnoissa

Asuntojen sisätiloissa on kauniita ja selkeitä betonipintoja, jotka pienemmissä huoneistoissa ympäröivät mm. virtaviivaista keittiötilaa. Ikkunoista avautuu näkymiä sekä vesitornin dominoimaan kadun puolen puistoon että suurkorttelin sisäpihalle. Kulmaikkunoihin on kaupungin katselua varten toteutettu istuttavat, leveät ikkunapenkit.

Perusperiaatteet, jotka koskevat asuntoja, ovat arkkitehdin mukaan ja hänen käsialaansakin kuuluvina seuraavia:

  • yksinkertainen monoliittinen julkisivu, joka on käsitelty harmaaksi
  • minimalistinen rakenne, joka tukeutuu betoniseen porrastorniin
  • avoimet tilaratkaisut, jotka mahdollistavat avarat näkymät
  • sisäkorkeus 2,8 metriä
  • kulman kiertävät panoraamaikkunat leveine ikkunapenkkeineen sekä niiden asettelu siten, että niistä voi mahdollisimman helposti tarkastella kiinnostavimpia näkymiä
  • suuret ja leveät oleskelutiloihin liittyvät parvekkeet etelään avautuvalle laajalle korttelipihalle
  • pääsy tontin takaosan istutetulle puutarhamaiselle pihamaalle.

Ylimmästä asunnosta ja sen terassilta voi ihailla Berliinin kattomaisemaa ja panoraamaa televisiolinkkitorneineen ja muine maamerkkeineen. Autopaikkoja tai -tallia pienellä kerrostalolla ei ole. Asukkaiden oletetaan kuuluvan niihin nykyberliiniläisiin, jotka harvoin käyttävät saati tarvitsevat autoa. Kadulla on myös tilaa paikoitukselle.

Ylimmästä asunnosta ja sen terassilta voi ihailla Berliinin kattomaisemaa ja panoraamaa. Kuva: David von Becker

Kohde on loistava esimerkki siitä, kuinka on mahdollista operoida täydentäen kaupungissa löytyviä pienempiäkin tontteja tai rakentamattomia nurkkia. Japanilaisilta voitaisiin tästä asiasta oppia paljon, ja saksalaisissa vanhoissa kaupungeissakin on runsaasti haastavia täydentävine rakennusten ja laajennusten paikkoja. Suurkaupunki Berliini on kuitenkin hieman eri asia.

Arkkitehti Jo Kleinein kommentti yllättävään haasteeseen onkin seuraava: ”Kun tilannetta verrataan vanhempiin saksalaisiin kaupunkeihin pikkuisempine tontteineen, on tehtävä ollut hieman erilainen kuin mihin Berliinissä ollaan totuttu. Mutta juuri se olikin asia, joka teki tästä projektista niin erityisen ja hauskan.”

Arkkitehti Jo Klein kertoo betonista ja ratkaisuista

Rakennus on hyvin pieni, leveydeltäänkin 4,8 metriä. Rakenteiden puolesta se on betonia. Betonilaatat tukeutuvat naapuritalojen seinien kohdalla betoniseiniin ja kahteen keskeiseen ytimeen. Ne ovat porrashuone ja hissikuilu, joita yhdessä kutsuimme pylooniksi. Maantasokerroksessa tuo ydin ikään kuin kutistuu mikä tuo rakennukselle sellaisen leijuvan kosketuksen. Talo suunniteltiin alun perin sekä ulkoa että sisältä selvästi betoniseksi rakennukseksi. Ikäväksemme tämä ei täysin toteutunut.

Betoni on mahtava materiaali ja se sallii nykyaikaisen muodon ja tilojen syntymisen, hyvin edistyksellisellä ja haptisella eli tuntoaistiin perustuvalla tavalla. Kun ihminen näkee, kuinka betoni toimii kantavana rakenteena, se tuo mukanaan luottamusta ja näyttää myös rehelliseltä.

Tulevaisuutta ajatellen meidän on työstettävä materiaalin CO2 -tasapainoa, mikä on suuri haaste. Myös betonin eristävyyden kvaliteetti on merkittävä asia ja teemme yhteistyökumppanimme kanssa töitä sen asian suhteen. Tavoitteena on käyttää betonia meidän ilmastovyöhykkeellämme – ilman kyseenalaisia pinnoitemateriaaleja ja ilman monimutkaisia eristeitä.

LINK

LINK
Kuva: David von Becker

Osoite: Belforter Strasse 4, Prenzlauer Berg, Berlin
Lisätietoja kohteesta: www.jokleinarch.com

New building with retail on ground floor and 5 housing units on top

Pinta-ala: 550 m2
Rakennusvuosi: 2015–2019
Kerrokset: 1–5
Arkkitehti: Jo Klein Architects
Design team: Ben Goldstein

Artikkeliin liittyviä aiheita