Portus – laadukasta betonirakentamista

Sörnäisten vanhaa satama-aluetta on kehitetty kiivaasti, ja Verkkosaaren uuden asuinalueen asukasmäärän odotetaan ylittävän 2030-luvulla 20 000 rajapyykin. Kalasataman kauppakeskuksen ja metroaseman läheisyydessä sijaitseva Portus-kortteli tarjoaa asukkailleen luksusta meren äärellä rantasaunoineen, uimalaitureineen ja venesatamineen. Eteläsivultaan tontti rajautuu satama-altaan leveään laituriin, luoteessa Capellanrantaan ja idässä Vanhankaupunginlahteen.

Helsingin kaupunki järjesti vuonna 2013 tontinluovutuskilpailun, jonka pohjalta lähdettiin kehittämään korttelin asemakaavaa. Lähtökohtana oli alueelle tehty kaavaluonnos, jota sai muuttaa kilpailuehdotuksen myötä melko reilustikin halutessaan. Kilpailun voitti Arkkitehtiryhmä A6, joka osallistui siihen päätoteuttaja Westpron kutsumana.

Kaavaluonnoksessa oli 6-kerroksinen u-kirjaimen muotoinen massa, joka sijaitsi osittain veden päällä. Arkkitehtiryhmä A6 päätyi kuitenkin ehdotuksessaan terassoituvaan massaan, joka oli aika paljon kaavaluonnosta korkeampi. Ehdotus koostui matalammasta, 6-kerroksisesta osasta ja kahdesta meren päälle työntyvästä korkeammasta rakennusosasta. Niistä matalampi, 8-kerroksinen osa sijaitsee Kulosaaren sillan tuntumassa korkeamman, 14-kerroksisen osan noustessa terassimaisesti massoiteltuna lähes 50 metriin ja kurottaen samalla matalamman osan sekä Helsingin niemen ylittäviin merinäkymiin.

Julkisivu mattahiotusta reliefibetonista

Asemakaava kehitettiin kilpailun jälkeen Helsingin asemakaavaosaston, Westpron ja Arkkitehdit A6:n kumppanuuskaavoitushankkeena. Julkisivumateriaaliksi oli määritelty kaavaluonnoksessa tiili, mutta punatiileen oli jossain määrin kyllästytty alueella ja arkkitehditkin toivoivat raikkaampaa vaihtoehtoa, esimerkiksi valkotiiltä.

Westprolta tuli melko nopeasti ajatus tehdä julkisivu valkobetonista. Kaupungin asemakaavaosastokin hyväksyi betonin sillä edellytyksellä, että siitä jalostetaan jotain tavallista betonia hienompaa, esimerkiksi mattahiottua reliefibetonia.

”Nykyisin ei enää mietitä, voiko betonia käyttää vai ei Helsingin keskusta-alueella, mutta vajaa kymmenen vuotta sitten tilanne oli vielä toinen. Betonijulkisivujen erikoisratkaisuissa pitää aina miettiä myös kustannustehokkuutta, ja rakennuttajalla on oltava vahva tahtotila käyttää niitä. Tässä kohteessa se toteutui, ja Portusta voi pitää uranuurtajana laadukkaalle betonirakentamiselle Helsingin keskusta-alueella”, kohteen suunnitelleet arkkitehdit Tapio Saarelainen ja Jyri Haukkavaara toteavat.

”Betoni on mitä plastisin materiaali ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Mitä enemmän erikoisratkaisuja tehdään, sitä enemmän ne yleistyvät.”

Pihatiessäkin vaalennettua betonia

Julkisivujen pitkät valkoiset nauhat ovat hiottua valkobetonia, ja niiden välit muodostuvat ikkunoiden ja värillisten rakennuslevyjen rytmittämästä nauhasta. Porrashuoneiden sisäänkäyntejä on lisäksi tehostettu värikkäillä lasilevyillä. Rakennuksen kattomuoto on tasakatto ja kuusikerroksisen osan katto on toteutettu viherkattona.

Jokaisessa asunnossa on kokonaan tai osittain lasitettu parveke, ja kaikki yli 200 asuntoa antavat näkymän paitsi merelle myös isolle piha-alueelle, joka on rakennuksen viides julkisivu teemoinaan Suomenlahden rannan kasvillisuus sekä kivet. Pihatiekin on tehty vaalennetusta betonista.

Asunto-osakeyhtiön yhteistilat sijaitsevat kellarissa, katutasossa ja toisessa kerroksessa sijaitsevalla pihakannella. Samalla tasolla on korttelin yhteinen saunarakennus, jossa on myös yhteinen kerhotila. Saunasta pääsee kierreportaita pitkin korttelin yhteisille laitureille ja venepaikoille. Yleinen kevyen liikenteen väylä halkaisee tontin katutasossa rantaa pitkin.

Pihakannen alla on kahdessa tasossa pysäköintihallit, joissa on yhteensä 135 autopaikkaa. Rakennus on liitetty alueen automaattiseen jätteenkeräysjärjestelmään, ja lisäksi rakennuksessa on kierrätyshuone.

Uusi sapluunajärjestelmä

Lähempänä rakennusta voi erottaa selvästi julkisivua koristavat reliefikuvioinnit. Sekä niiden ideointi että reliefimuottien tekninen suunnittelu ovat paljolti taiteilija Topi Äikkään käsialaa, mutta kehitystyötä on tehty kiinteässä yhteistyössä arkkitehtien ja elementtitoimittaja Betoniluoman kanssa. Vaihtoehtona olisi ollut käyttää muottimatriisejakin, mutta arkkitehdit ehdottivat taiteilijan ottamista hankkeeseen mukaan, koska kaupungin asemakaavaosasto oli toivonut julkisivuun taidetta.

Äikäs kertoo saaneensa Verkkosaarinimestä idean verkkopintaisesta kuviosta, joka koristaa julkisivun alaosia ja vaihtuu ylöspäin noustessa ensin aalloiksi ja myöhemmin linnuiksi. Kuvioiden määrä samalla vähenee, koska koko fasadia ei ole haluttu peittää kuvioinneilla. Rakennus on niin korkeakin, ettei kuvioinneilla olisi ollut merkitystäkään ylempänä.

Muottitekniikan tekninen toteutus on kohteessa oivaltava, koska Äikkään kehittämä sapluunajärjestelmä mahdollisti aiempaa suuremmat variaatiot vain kahta erilaista reliefimuottipalaa käyttäen, mikä oli tärkeää kustannustehokkuuden kannalta. Toisella palalla voitiin tehdä esimerkiksi verkkokuvioinnin solmut ja toisella solmujen väliin tuleva siima. Lisäksi oli tasaiset muottikappaleet sileitä pintoja varten esimerkiksi niihin kohtiin, joissa verkossa on reikä.

Myös reliefikuvioinnin kaltevuutta jouduttiin miettimään tarkasti sekä murtumakestävyyden että turvallisuuden näkökulmasta. Lähellä julkisivun ulkopintaa päädyttiin käyttämään reilusti tylpempää kulmaa kuin kuvion pohjalla, koska se kesti murtumatta. Reliefikuvioiden ei haluttu myöskään innostavan boulderoijia kiipeilemään seiniä pitkin.

Palaset loksahtivat kohdalleen

Rakennuksessa on sandwich-rakenteiset ulkoseinät, joiden reliefipinta saatiin aikaiseksi valamalla uloin kuorikerros reliefimuottia vasten. Rakenteensa puolesta reliefipinta ei asettanut erityisvaatimuksia, mutta ulkokuori on tavallista paksumpi, 12 senttimetriä, normaalin 7 senttimetrin sijaan.

Tietomallintaminen on keskeinen vaihe reliefipinnan suunnittelussa, ja Topi Äikäs sommitteli ennen muottien valmistusta palaset paikalleen tietomallissa. Vaneriin leikattiin myös vesileikkurilla koloja, joihin muottipaloja oli helppo asetella ohjekartan avulla. Sapluunajärjestelmän ansiosta CNC-jyrsityt, uudelleen käytettävät muoviset muottipalat löysivät tehtaalla helposti oikeat paikkansa, koska jokainen pala sopi vain tiettyyn kohtaan alustassa.

”Isoin haaste oli se, että elementtejä oli paljon, mutta toteutuksen piti olla yksilöllinen kustannustehokkuutta unohtamatta. Muottien asettelu ei aiheuttanut kuitenkaan kohtuuttomasti lisätyötä, koska teollinen näkökulma oli otettu hyvin huomioon. Tässä kohteessa arkkitehti, taiteilija ja betonielementtitehdas löysivät hienosti toisensa”, Betoniluoman toimitusjohtaja Mikko Torvela toteaa.

”Jatkossa menetelmää voisi kehittää sulavammaksi, ettei muottipaloja tarvitse tiivistää erikseen silikonilla paikalleen”, Äikäs täydentää.

Lisäksi elementit hiottiin, ja niihin asennettiin ikkunat tehtaalla. Kaiken kaikkiaan Betoniluoman tehtaalla valmistettiin toistakymmentä julkisivuelementtiä päivässä. Tuotannossa oli reliefielementtien lisäksi muitakin tyyppejä, kuten parvekekaide-elementtejä, muita ulkoseinäelementtejä ja kuorielementtejä.

Esimerkiksi venesatamaan toimitettiin osin veden alle meneviä elementtejä, joissa oli samanlaisia reliefipintoja kuin julkisivuissa, mutta elementit olivat paksumpia ja lähes kauttaaltaan ruostumattomalla teräksellä raudoitettuja.