Matinkylän uusi uimahalli

Suomen uimahalleista monet ovat elinkaarensa päässä. Kosteusolosuhteiden vaativuuden takia moni vanha halli on huonossa kunnossa, ettei korjaaminen enää kannata. Siksi uimahallien uudisrakentamisen määrä on noussut. Suuri osa halleista ovat kuntien rakennuttamia ja omistamia.

Espoon kaupunki on valinnut linjan, jonka mukaan tapauskohtaisesti uimahalli voidaan peruskorjata ja laajentaa tai sitten kaupunki rakennuttaa kokonaan uuden hallin.

Puistopaviljonkimainen rakennus

Uimahallin sijainti massiivisen Ison Omenan kauppakeskuksen välittömässä läheisyydessä merkitsi arkkitehtuurille tavallisuudesta poikkeavaa haastetta.

Rakennustontti on hyödynnetty pääosin reunojaan myöten. Uimahalli käyttää myös naapurikiinteistön autohallia, josta on maanalainen kulkuyhteys Ison Omenan pysäköintihalliin. Vaikutelma pienestä rakennuksesta oli arkkitehtien suunnittelun lähtökohtana, vaikka hallin pinta-ala on lähes hehtaari.

Toiminnallisena tavoitteena puolestaan oli maksimoida allaspinta-ala. Kun nämä lähtökohdat yhdistettiin, syntyi idea eräänlaisesta modernista puistopaviljongista.

– Uimahalli on julkinen rakennus, jossa myös sen katto on tavallaan oma julkisivunsa, koska sinne nähdään viereisistä kerrostaloista. Betoni, puu ja lasi ovat pääosassa julkisivuissa, kertoo kohteen arkkitehtisuunnittelijana toiminut Arto Aho Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy:stä.

Hallin betoniseiniä elävöittää ornamenttibetonielementeistä toteutettu, ikään kuin aaltojen muokkaama hiekkarantakuvio, jota on käytetty julkisivujen lisäksi myös hallin sisätilojen seinissä.

Uimahallin julkisivuja elävöittää myös pintakäsittelemätön Accoya-puu. Accoyalla on toteutettu myös julkisivun pystysäleikkö, joka estää auringon heijastuksia ja suurten lasipintojen kautta helposti syntyvää lämpökuormaa. Tuotemerkki Accoya tarkoittaa etikkaliuoksella kyllästettyä mäntypuuta.

Kaikki isot kiinteät ikkunarakenteet on varustettu auringonsuojakalvoin.

Vesikatolla on aurinkovoimala sekä viherkatto hidastamassa hulevesiä.

Kohde toteutettiin jaettuna urakkana. Kaikki talotekniset sivu-urakat alistettiin pääurakoitsija Lujatalo Oy:lle, jolle myös siirtyi aikataulutusvastuu ja vastuu siitä, että alistetut sivu-urakoitsijat noudattavat yhteisesti hyväksyttyä aikataulua.

Tilat kahdessa kerroksessa

Yleisötilat ovat ahtaan tontin vuoksi sijoitettu rinnetontilla kahteen kerrokseen: sisääntuloaula ja kahvila sekä kuntoliikuntatilat ovat katutasossa, uima-altaat kerrosta alempana. Kahvilasta avautuvat näkymät vilkkaaseen Matinkylään.

Uimahallissa on kisamitat täyttävä kahdeksanratainen 50 metrin allas, opetusallas, monitoimikuntoutusallas, kahluuallas ja kylmävesiallas. Esteettömyyteen on myös panostettu: liikuntavammaisille kävijöille on omat hyvin varustetut pukuhuone- ja saunatilat.

Rakenneteknisesti vaativa kohde

Suunnittelun kannalta halli oli haastava kohde sekä rakennusfysikaalisen että rakennesuunnittelun osalta. Uimahallissa rakennusfysiikka korostuu, koska rakenteiden pitää olla tiiviitä ja oikean betonin valinta on merkittävä. – Betonin tulee kestää hallin ilmassakin olevaa kloridirasitusta vedestä tulevan kloridin lisäksi, rakennesuunnittelusta vastannut Yrjö Lietzen A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä kertoo.

Rakennuksen runko on teräsbetonielementtirakenteinen. Kosteissa uimahalli- ja aputiloissa välipohja- ja yläpohjarakenteet ovat massiivisia kuorilaattapintaisia valurakenteita. Rakennuksen ilmatiiveyteen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Hallin pääkannattajina ovat 27 metriä pitkät, 40 tonnin painoiset betonielementtipalkit, joita on kevennetty palkin sisälle lisätyllä EPS-eristeellä. Tämän avulla elementtien painoa saatiin pudotettua 55 tonnista 40 tonniin eli lähes 30 prosenttia.

Haponkestävät teräsaltaat helpottivat rakentamista verrattuna perinteisiin altaisiin laattoineen ja vedeneristyksineen. Lujatalo Oy valoi allasta ympäröivät betonirakenteet. Teräsaltaat on tehty betoniholvin päälle asennettujen teräskiskojen päälle, johon pohjalevyt hitsattiin.

Materiaalit valittiin kestäviksi – altaat tehtiin haponkestävästä teräksestä

Materiaalien pitkä käyttöikä oli keskeinen tekijä materiaalivalinnoissa myös uimahallin sisällä ja muissakin rakenteissa kuin altaissa.

Käyttöaikainen kosteudenhallinta oli tärkeä asia niin materiaalivalintoja tehtäessä kuin rakenteiden liitosten ja muiden yksityiskohtien suunnittelussakin. Esimerkiksi allastilojen ja niiden portaiden kaiteet ovat ruostumatonta terästä.

Peruskorjauksesta ja laajennuksesta Leppävaaran uimahalli on vajaan kymmenen vuoden takainen esimerkki. Siellä Espoo päätyi pinnoittamaan altaat teräksellä. Koska olosuhteet ovat ankarat, tavallinen rakenneteräs ei tullut kysymykseen, vaan päädyttiin haponkestävään.

Kokemukset olivat hyviä, joten myös Matinkylän uuden uimahallin altaiden materiaaliksi valittiin haponkestävä teräs.

Kaikki altaat ovat haponkestävää terästä ja siten rakennettu, että mahdolliset allasvuodot ovat helposti ajoissa havaittavissa ja helposti myös korjattavissa.

Teräsaltaiden luonne on erilainen kuin laattapintaisten altaiden. Teräs on hallitseva materiaali, joten altaan reunojen muut pintamateriaalit valittiin rauhallisiksi ja lattiamateriaaliin sovitetuiksi.

Altaat tehtiin betoniholvin päälle asennettujen teräskiskojen päälle, johon pohjalevyt hitsattiin. Altaiden laidat tulivat valmiina elementteinä, joista suurimmilla on painoa 500–600 kiloa.

Levyt toimitettiin sijoituspaikasta riippuen joko 1,5:n tai 2,5 millimetrin paksuisina ja suurimmillaan 8–10 neliömetrin laajuisina.

– Meillä on käyttökokemuksia jaloteräsaltaista noin 5–6 vuoden ajalta. Niissä ei ole ollut tähän mennessä vuoto-ongelmia eikä luonnollisesti laatoitettujen altaiden ongelmia, kuten laattojen irtoamisia ja rikkoontumisia tai saumalaastin irtoamisia. Altaiden hoidon osalta pitää toki jatkuvasti seurata uimaveden kloridipitoisuutta, jotta ruostevaurioilta vältytään, kertoo Espoon Tilapalveluiden hankepäällikkönä toiminut Risto Suonio.

Jos pohjalle putoaa kolikko tai hiuspinni, se pitää poistaa mahdollisimman pian. Erilaiset metallit reagoivat keskenään ja pintaan syntyy nopeasti ruosteläikkä.

Jaloteräsaltaiden hankintakustannukset ovat hieman korkeammat kuin tavallisilla laatoitetuilla betonialtailla, mutta teräsaltaiden huoltotarve on pienempi.

– Suomessa on yksittäisiä altaita, joissa on kalvosuodatus, mutta tämä on ensimmäinen uimahalli, jossa kaikki altaat ovat kalvosuodatuksessa, lukuun ottamatta hallin pientä kylmävesiallasta, jossa on perinteinen painehiekkasuodatus, Suonio kertoo.

Energiataloudellisuus huomioon

Matinkylän uimahallin ympäristöystävällisyys ja elinkaaritaloudellisuus on otettu huomioon energiaratkaisuja valittaessa. Hallin allasvedet lämpiävät pääosin 30 maalämpökaivon tuottamalla maalämmöllä. Lämmöntarpeesta noin 60–70 prosenttia katetaan maalämmöllä ja loput kaukolämmöllä.

Noin 300 metrin syvyisten maalämpökaivojen avulla hoidetaan myös aulan ja liikuntasalitilojen jäähdytystä kesällä. Ilmastoinnin lämmitys sekä lattialämmitys tapahtuvat kaukolämmöllä. Vesikatosta kattaa kaksi kolmasosaa viherkatto, jonka tehtävä on viivyttää sadevesikuormia. Katolla on myös 400 neliön laajuinen aurinkovoimala, jossa on 222 aurinkopaneelia.