Harjuskorttelissa on kolme taloa yhdessä

Rakennuksen sijainti katuakselien leikkauspisteessä on ohjannut rakennusmassan muotoa nousevaksi kärjeksi, maamerkiksi.

Syntynyt suurveistos on toisaalta yksinkertainen ja samalla omanlaisensa. Talon julkisivut ovat kiinni katulinjoissa korostaen korttelin täsmällistä muotoa kaupunkikuvassa. Julkisivujen yksinkertaiset lasipinnat luovat talolle melko suuren mittakaavan, jota katon muoto kuitenkin elävöittää antaen ulkoarkkitehtuuriin dynaamisen ilmeen.

Ulkoarkkitehtuuriltaan talo on kuin kineettinen veistos, jossa asukkaiden parveke-elämä, avautuvat ja sulkeutuvat lasit, kuvioidut lasiosat sekä heijastuvat naapuritalot muodostavat muuttuvia sommitelmia.

Tukkutorinkujan puolelta pihalle johtavat ramppirakennelmat on tehty betonielementeistä. Pihasivut ovat sandwich-elementtejä, joiden pintana ovat jälkisaumatut tiililaatat. Katusivut ovat kauttaaltaan lasitettuja parvekkeita, joiden takaseinät ovat betonisia sandwich-elementtejä. Ensimmäisen kerroksen moninainen julkisivu on verhoiltu metallisäleillä.

Vinoihin katto-osuuksiin on sijoitettu seitsemän terassiasuntoa.

Rakennuksen kärjessä ylimpänä on kolmeen suuntaan avautuva 2-kerroksinen kattoasunto.

Jyrki Tasa

Kolme taloyhtiötä yhdessä

Helsingin Verkkosaareen lähelle Kalasataman kauppakeskusta valmistui vuonna 2021 kolmen asunto-osakeyhtiön kokonaisuus. Asunto-osakeyhtiöt Helsingin Harjus, Smoltti ja Kossi ovat kolme taloyhtiötä, jotka muodostavat meren rantaan arkkitehtuuriltaan ja sijainniltaan erityislaatuisen asuintalon.

Rakennuskokonaisuus koostuu kivijalassa olevasta elintarvikekaupasta ja 136 asunnosta, joista osa on myös mahdollista yhdistää. Lisäksi kokonaisuus käsittää 35-paikkaisen autohallin ja lähes 280 pyöräpaikkaa. Smoltin kaikista asunnoista on merinäköala, kun Kossin asunnot sijaitsevat kadun puolella. Harjus muodostaa rakennuksen korkeimman osan.

Asunto-osakeyhtiö Helsingin Harjus on 7–13 -kerroksisen terassoituvan asuintalon korkein huippu. Kolmionmuotoisen rakennuksen Capellanrannan puoleisella sivulla on esteettömät näkymät merelle. Asunnoissa on isoja lasitettuja parvekkeita ja suuria kattoterasseja, osassa molemmat.

Harjuksessa on suunniteltu koteja erilaisiin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin: 26 m² yksiöistä kaksikerroksiseen 192 m² terassiasuntoon. Asuntojen levyiset isot lasitetut parvekkeet ja kattoterassit tuovat lisäneliöitä, valoa ja avaruutta huoneistoihin.

Harjuskorttelin asukkaiden yhteiskäytössä ovat pesula, kierrätyshuone, ulkoiluvälinevarastot sekä Harjuksen 12. kerroksen saunaosasto, kattoterassi sekä vapaa-ajantila. Maan alla sijaitsevaan parkkihalliin pääsee kulkemaan sisäkautta.

Yhteisellä sisäpihalla on oleskelu- ja leikkipaikkoja. Jätteet kerätää n sisäpihan putkijätekeräyspisteisiin.

Tontin omistajien kesken on laadittu hallinnanjakosopimus, jossa on sovittu muun muassa piha-alueen, autohallin sekä tontin muiden yhteisten tilojen yhteiskäytöstä.

Näyttävä kohde vaati erityissuunnittelua

Ylhäältä katsottuna Harjuskorttelin kokonaisuus muodostaa v-kirjaimen, joka laskeutuu 13. kerroksesta talon kahdessa eri siivessä 7. kerrokseen. Katto nousee vielä hieman siipien päätyjä kohti edettäessä. Julkisivuissa on käytetty muun muassa sävytettyä digiprint-kuviointia, alumiinisia pystysäleitä ja erikoismuotilla tehtyä vaaleaa tiiltä, joilla tavoiteltiin elävää ja kolmiulotteista julkisivun pintaa.

”Kohteessa myös yhden haasteen muodosti rakennuksen tunnuksenomainen hyppyrimäkimäinen katto, joka vaikeutti muun muassa sadevesien hallitsemista”, lvi-suunnittelija Kimmo Linturi kertoo.

”Arkkitehti on suunnitellut katon siluetin kauniiksi, eikä vesikatolle saanut tulla esiin perinteisiä lvi-piippuja ja pömpeleitä eli sanoisin, että kohde oli arkkitehtonisesti haasteellisesti suunniteltu myös lvi-suunnittelun osalta”, Linturi täsmentää.

Kohteen rakentaja YIT teki useita erilaisia kokeita kattosadeveden hallinnan toteuttamista varten, jotta suunnitelmat voitiin toteuttaa toimiviksi ja laadukkaasti.

Haastavat rakennustyöt

Tontinluovutuskilpailun jälkeen hankkeen rakentaminen viivästyi. Alueen rakentaminen ei ollut mahdollista Kalasataman muun rakentamisen ja infran keskeneräisyyden vuoksi.

Toinen iso haaste oli alueen pohjaolosuhteet, jotka liittyvät meren läheisyyteen. Se vaati muutoksia parkkihalliin sekä kellarikerrokseen.

” Siinä mentiin niin syvälle, että vesitiiviitä rakenteita tarvittiin kellarikerrokseen. Alun perin kuviteltiin, että ei tarvitse viedä kellarikerroksen rakenteita pohjavedenpinnan alapuolelle”, rakennusyhtiö YIT:n divisioonan johtaja Harri Isoviita kertoo.

Lisäksi ensimmäisen taloyhtiön rakennustöiden yhteydessä tehtiin samaan aikaan kahden muun asunto-osakeyhtiön autohallin ja kellarikerroksen rakenteita.

Näyttävä rakennuskokonaisuus asetti haasteita suunnittelijoille, niin rakenne- kuin lvi-suunnitteluun.

Harjuskorttelin rakennusten runko on betonista ja julkisivut ovat sandwich-betonielementtejä.