Julkisivujen korjaamisen opas ajan tasalle: JUKO-ohjeistokansio on päivittynyt

JUKO-ohjeistokansio on Julkisivuyhdistys – JSY ry:n kotisivuilla julkaistu laaja, vapaasti saatavilla oleva ohjeistus julkisivukorjausten läpivientiä varten. Ohjeistokansio kattaa koko korjaushankkeen, sisältäen muun muassa tyypillisen julkisivukorjaushankkeen kuvauksen asunto-osakeyhtiön näkökulmasta. Ohjeistokansiosta on hyötyä myös muille kiinteistönomistajille. Hankekuvaukset ja prosessi sopivat hyvin sovellettavaksi myös muissa kuin julkisivujen korjaushankkeissa.

JUKO-ohjeistokansio jakautuu kahteen osioon: Korjaushankkeen läpivientiin ja korjaustapoihin. Ohjeiston ensimmäisessä osassa käydään läpi korjaushankkeen läpivienti hanke- ja korjaussuunnittelun kautta rakentamisvaiheeseen ja rakennuksen ylläpitoon, kuntotutkimusta unohtamatta. Toisessa osassa käydään läpi julkisivurakenteiden (ulkoseinien, parvekkeiden sekä ikkunoiden) erilaisia korjaustapoja, niiden yleiskuvausta ja suunnitteluohjeita. Suunnitteluohjeissa käsitellään rakenneosittain erilaisia julkisivurakenteiden korjaustapoja, sekä kevyempiä että raskaampia korjausvaihtoehtoja ja niissä huomioitavia seikkoja. Aineisto on suunnattu mm. oppilaitoksille, isännöintitoimistoille ja julkisivukorjausten suunnittelijoille.

Aikaisempi ohjeistokansio on toteutettu vuosina 2005–2006 ja siten materiaali on osin vanhentunutta sekä puutteellista. Päivityksen myötä JUKO-ohjeistokansio on päivitetty ajan tasalle ja siihen on lisätty uusia korjausmenetelmiä ja muuta uutta / ajantasaista, korjaushankkeen kannalta tärkeää tietoa.

Julkaisun päivityksen kirjoitustyö on tehty Tampereen yliopistolla. Kirjoitustyöhön osallistuivat TkT Toni Pakkala, TkT Jukka Lahdensivu ja DI Niko Lindman. Julkisivuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Stina Hyyrynen koordinoi hanketta. Hankkeen ohjausryhmä on koottu osallistuvien yritysten ja Tampereen Yliopiston edustajista sekä muista ulkopuolisista asiantuntijajäsenistä. Kaikkiaan päivitystyössä oli mukana reilut 22 yritystä tai yhteisöä. Ohjausryhmä jaettiin pienryhmiin, joista jokainen vastasi tietyn osion ohjauksesta. Hanke käynnistyi loppuvuonna 2022 ja kesti syksyyn 2023.

JUKO-ohjeistokansion tarkistus ja täydentäminen uusilla ja merkittävästi päivitettävillä osioilla on saanut tukea ympäristöministeriöltä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (RRF) (30 %). Päivitystyöhön on myönnetty rahoitusta myös Rakennustuotteiden Laatu Säätiöltä (30 %). Jäljelle jäävä osuus (40 %) jaettiin päivitystyöhön osallistuneiden yritysten sekä Julkisivuyhdistyksen kesken.

Ohjeistokansiossa päivitystarvetta on ollut niin korjaushankkeen läpiviennin osiossa kuin korjaustavoissakin. Uusia korjausmenetelmiä ja -materiaaleja on lisätty, esitettyihin menetelmiin on tehty tarkennuksia ja parannuksia sekä toimimattomiksi tai kannattamattomiksi todettuja ratkaisuja on karsittu. Hankkeen yhteydessä vanha materiaali on käyty läpi kauttaaltaan ja ohjeistokansioon on liitetty uusina tai merkittävästi päivitettävinä osioina mm:

• purkamisen, täydennysrakentamisen ja korjaamisen välisen valintaprosessin kuvaus
• puujulkisivujen korjaus- ja kunnostusmenetelmät sekä soveltuvuus ja sen kriteerit verhouskorjauksissa tai tuulettuvien levyjulkisivujen uusimisessa
• eristerappausjärjestelmien korjausmenetelmät
• ilmaston muutokseen varautuminen
• kestävä kehitys

Korjaushankkeen läpivienti

Korjaushankkeen läpivienti on esitetty JUKO-ohjeistokansiossa erityisesti taloyhtiön näkökulmasta. Osiossa tuodaan esille eri kiinteistönpidon strategioita ja tyypillisen julkisivukorjaushankkeen läpivientiä kuntotutkimuksista suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Eri vaiheiden osalta on tuotu esille erityisesti tilaajalta vaadittavia toimenpiteitä.

Tyypillinen julkisivurakenteiden korjaushanke käynnistyy kuntotutkimuksella. Korjaushankkeen läpiviennin kannalta on oleellista selvittää rakenteen kunto kuntotutkimuksen avulla. Suositeltavaa on tehdä kuntotutkimus jo ennen näkyviä vaurioita, jolloin rakenteiden käyttöikää voidaan pidentää suojaavilla toimenpiteillä. Kuntotutkimuksen jälkeen voidaan käynnistää hankesuunnittelu, jossa selvitetään eri korjausvaihtoehdot sekä niiden soveltuvuus ja ominaisuudet päätöksenteon tueksi.

Hankesuunnittelun osalta ohjeistokansiossa käsitellään eri korjaustapojen vaihtoehtojen kustannustasoa, pitkäaikaiskestävyyttä sekä soveltuvuutta eri vaurioasteisiin. Korjaustavan soveltuvuuteen vaikuttavat muun muassa vauriotilanne, käytetyt rakenteet ja materiaalit sekä niiden yksityiskohdat, rakennuksen muut ominaisuudet sekä ulkoiset rasitustekijät. Lisäksi soveltuvuuteen vaikuttavat ulkonäölliset seikat, arkkitehtuuri ja kustannukset. Soveltuvuuden lisäksi korjaustavan valintaan voivat vaikuttaa myös korjauksen pitkäaikaiskestävyys ja muut kestävän kehityksen näkökulmat. Näitä kaikkia osioita käydään läpi ohjeistokansiossa. Ohjeistokansion päivityksen myötä on lisäksi tarkennettu rahoitustarkasteluja, viranomaisohjauksen kirjauksia sekä nykyään käytössä olevia urakkamuotoja.

Ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja kiertotalous

Uutena osiona korjaushankkeen läpivienti -osioon on tuotu yleistä tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista tulevaisuudessa rakenteiden vaurioitumiseen sekä millä menetelmillä niihin voidaan sopeutua. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat kasvavat saderasitukset ja viistosateen määrä rasittavat erityisesti julkisivurakenteita. Tulevaisuuden ilmastossa kuivuminen hidastuu ja levät sekä muut kasvustot lisääntyvät julkisivupinnoilla. Voimakkain pakkasrasitus siirtyy pohjoisemmaksi ja etelässä eri julkisivujen väliset erot rasitustason osalta tasaantuvat. Betonirakenteilla, muurauksilla ja rappauksilla pakkasrasituksen laskun myötä käyttöiät ovat edelleen saavutettavissa, mikäli saderasitus ei aiheuta ongelmia. Puurakenteilla rasitustaso nousee sademäärien lisääntyessä. Lasi- ja metallijulkisivuilla lämpötilavaihtelut sekä detaljit tulee huomioida entistä tarkemmin. Julkisivurakenteiden korjauksiin ja suunnitteluun tulee tulevaisuudessa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Oikeita materiaaleja ja julkisivujärjestelmiä tulee käyttää oikeissa paikoissa. Lisäksi materiaalien ja työn laadulla on jatkossa entistä suurempi merkitys. Jatkossa pitää entistä enemmän kiinnittää huomiota myös liitoksiin ja detaljeihin.

Kokonaan uutena asiana ohjeistokansioon on lisätty omana osionaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden huomiointi. Tavoitteena on kasvattaa alan tietoutta muun muassa uusiutuvista materiaaleista sekä korjausrakentamisen vaikutuksista hiilijalanjälkeen yleisesti tuomalla esiin kestävän kehityksen ja kiertotalouden perusteita. Osiossa käsitellään asioita myös rakenteiden elinkaaren kannalta ja korjausrakentamista osana kiertotaloutta. Lisäksi tuodaan esille kestävän kehityksen ja kiertotalouden perusteet ja niiden huomiointi julkisivu- ja parvekekorjauksissa sekä elinkaarilaskelmien ja vähähiilisyyden periaatteet.

Rakenteiden korjaaminen edistää kiertotaloutta, kun uuden tuottamisen sijaan säilytetään vanhaa ja pidetään se kunnossa. Oikea-aikaisella korjaamisella pystytään estämään tai vähintään hidastamaan rakenteiden vaurioituminen ja siten estämään tai siirtämään eteenpäin rakenteiden purkamista. Julkisivukorjauksissa korjaustavan valinta perustuu ensisijaisesti tekniseen kuntoon ja vauriotilanteeseen, joka on selvitetty kuntotutkimuksella. Hankesuunnitteluvaiheessa voidaan myös tarkastella eri korjausvaihtoehtojen hiilijalanjälkeä elinkaarilaskelmilla tai energiansäästöpotentiaalia, esimerkiksi julkisivujen lisälämmöneristämistä tai ikkunoiden uusintaa. Elinkaarilaskelmissa on kuitenkin tunnettava rakenteet ja materiaalit, sillä kaikkia tietoja ei ole saatavilla päästötietokannasta.

Korjaustavat

Eri julkisivurakenteiden, parvekkeiden ja ikkunoiden korjaustavat käsitellään ohjeistokansiossa rakenneosittain ja materiaaleittain. Korjaustavat on jaoteltu säilyttäviin pinnoitusja paikkauskorjauksiin, verhoaviin korjauksiin ja kokonaan tai osittain purkaviin korjauksiin. Kussakin osiossa on esitetty kyseisen rakenneosan korjaustavan yleiskuvaus sekä suunnitteluohjeet. Yleiskuvauksessa esitellään rakenteen toimintaa yleisesti ja tuodaan esille korjaustavan valintaan vaikuttavia tekijöitä ja korjauksen soveltuvuutta eri tilanteisiin. Suunnitteluohjeissa tuodaan esille korjaustavassa huomioitavat asiat, korjaustyön eri vaiheet sekä laadunvarmistuksen kannalta oleelliset asiat ja tarvittavat laadunvarmistustoimenpiteet.

Betonisten, rapattujen, muurattujen ja levytettyjen julkisivujen korjaustapojen lisäksi uusina osioina on tuotu eristerappausten ja puujulkisivujen korjaustavat. Päivityksessä on tuotu tarkemmin esille laadunvarmistukseen liittyviä tekijöitä sekä listattu yleisesti korjaustavassa tarvittavat suunnitelmat. Myös haitallisten aineiden osalta on tehty tarkennuksia päivittyneiden ohjeistusten ja raja-arvojen myötä. Ohjeeseen on päivitetty lisäksi tietoa betonin alkalikiviainesreaktiosta, akustiikan huomioimisesta sekä paloturvallisuudesta.

Betonijulkisivut ja parvekkeet

Betonisandwich-rakenne, joka koostuu betonisesta sisä- ja ulkokuoresta sekä niiden välisestä lämmöneristekerroksesta, on tyypillisin ulkoseinärakenne Suomen kerrostalokannassa. Myös kuorielementtejä käytetään ulkoseinärakenteena. Nämä betonijulkisivun perusrakenteet ovat pysyneet melko samoina elementtitekniikan kehittymisestä huolimatta. Elementtitekniikka yleistyi 1960–1970-luvuilla. Betonielementeillä on useita pintavaihtoehtoja, kuten muun muassa maalattu tai maalaamaton betoni, väri- ja valkobetoni, pesubetoni, klinkkerilaatat ja tiililaatat.

Betonijulkisivujen osio on ohjeistokansion laajin osuus. Betonijulkisivuista on käsitelty laastipaikkaus- ja pinnoituskorjaus, erilaiset verhouskorjaukset eri materiaaleilla tai järjestelmillä sekä purkava korjaus. Betoniparvekkeet on myös käsitelty omassa osiossaan, vaikka niiden korjaustavat ovat pitkälti vastaavat kuin betonijulkisivuilla. JUKO-ohjeistokansiossa on tuotu esille lisäksi erilaisia parveketyyppejä ja niiden tyypillisiä korjaustapoja.

Betoni osion suurimmat muutokset liittyvät uusien standardien ja ohjeistusten päivittämiseen. Ohjeistokansioon on tuotu muun muassa oppaiden by57 Eriste- ja levyrappaus 2016, by64 Tuulettuvat julkisivut 2021 sekä by41 Betonirakenteiden korjausohjeet 2016 uudet ja päivitetyt tiedot. Eniten uudistuksia on tehty verhouskorjauksista eristerappaukseen. Pinnoitus- ja paikkauskorjausten suunnitteluohjeeseen on tarkennettu saumausten uusintaa nykyisten käytäntöjen mukaiseksi ja uutena korjaustapana on lisätty halkeamien korjaus.

Rapatut ja muuratut julkisivut

Rappaus on ollut tyypillinen julkisivumateriaali asuinrakennuksissa aina 1960-luvulle asti. Periaatteet ja materiaalit ovat pysyneet pitkään pääosin samoina. Uudempana rakenteena on tullut mukaan eristerappaus. Alustarakenteena on tyypillisesti tiilimuuraus, mutta myös harkkorakenteita on käytetty ja eristerappauksessa lämmöneristettä.

Ennen 1950-lukua muuratun julkisivun ulkoseinärakenne oli pääosin massiivitiilimuuri. Tämän jälkeen myös kuorimuurirakenteet yleistyivät. Myös erilaiset harkkorakenteet kuuluvat muurattuihin rakenteisiin.

Rapattujen ja muurattujen rakenteiden osalta päivityksessä on tarkennettu erityisesti laadunvarmistusta, kosteusteknisen toiminnan parantamista, rappauksen verkotusta ja heikoille alustoille (esim. kevytbetoni) tehtyjen rappausten erityispiirteitä.

Aiemmassa JUKO-ohjeistokansiossa eristerappausta on käsitelty ainoastaan betonijulkisivun verhoavana korjauksena. 2000-luvulla eristerappaus on yleistynyt myös uudistuotannossa ja lisäksi ensimmäiset eristerappauksella korjatut kohteet ovat tulleet korjausikään.

Julkisivuyhdistys on teettänyt useita hankkeita eristerappauksiin liittyen, joista yksi on käsitellyt eristerappauksen vaurioitumista ja kuntotutkimusmenetelmiä (Antti-Matti Lemberg, Eristerappausjärjestelmien vauriomekanismit ja kuntotutkimusmenetelmät. Tampereen yliopisto, diplomityö) ja toinen eristerappausten korjausmenetelmiä (Matti Eronen, Eristerappausjärjestelmien tyypillisten vaurioiden korjausmenetelmät. Metropolia ammattikorkeakoulu, ylempi AMK opinnäytetyö). Nämä tiedot haluttiin tuoda uuteen päivitettyyn JUKO-ohjeistokansioon. Ohjeistokansioon on siten lisätty sekä ohutrappaus- että paksurappaus-eristejärjestelmän paikka- ja pinnoituskorjausten suunnitteluohjeet. Muita eristerappausten korjausmenetelmiä on käsitelty lyhyesti yleiskuvauksessa.

Levyjulkisivut, ikkunat ja liittyvät rakenteet

Levyjulkisivut ovat kerroksellisia ulkoseinärakenteita, jotka koostuvat verhouslevystä, mahdollisesta tuulensuojasta, lämmöneristeestä ja rangasta sekä mahdollisesta kantavasta rungosta (esim. betoni tai muuraus). Ennen 1960- ja 1970-lukua verhouslevynä on usein ollut asbestipitoinen sementtilevy. Sen jälkeen myös muut materiaalit ovat yleistyneet, muu muassa muovipinnoitetut metalliverhoukset ja -kasetit.

Ohjeistokansion päivityksessä levyjulkisivujen osalta on tuotu esille muun muassa tarkentuneet määräykset energiantehokkuuden parantamisesta sekä oppaan by64 Tuulettuvat julkisivut 2021 ohjeistukset. Puuverhous on myös tuotu tarkemmin esille verhousmateriaalina. Myös tuulettuvan julkisivun alusrakenteen korjausta on tarkennettu purkavassa korjaustavassa.

JUKO-ohjeistokansiossa käsitellään myös muita julkisivurakenteita ulkoseinärakenteiden lisäksi, muun muassa ikkunoita ja liittyviä rakenteita. Näiden osalta on päivitetty nykyään käytössä olevia korjausmenetelmiä.

Päivitetty JUKO-ohjeistokansio löytyy vuoden loppuun mennessä Julkisivuyhdistys – JSY ry kotisivuilta:
https://julkisivuyhdistys.fi/tietoa-julkisivuista/JUKO-ohjeistokansio/