Rakennukset | NRO 4/2022
Kestävä Kivitalo 2022 -palkinto ”Ajurien tallin” peruskorjaukselle
– Kulttuuriteko, josta voimme olla ylpeitä! Näin kommentoivat projektin…
Rakennukset | NRO 4/2024
Kestävä Kivitalo -palkinto 2024: Pyynikin Trikoon peruskorjaus ja käyttötarkoituksen muutos
Yli satavuotiaaseen tehdaskiinteistöön rakennettiin muun muassa korkeatasoisia asuntoja. Betonirunko ja massiivitiiliseinät säilytettiin lähes sellaisenaan.
Artikkelin kuvat: Wienerberger, DEAS Asset Management Finland Oy ja Sitowise/Sami Lamminen
Pyynikin trikootehdas perustettiin vuonna 1903 ja suurin osa tehdasaluetta rakennettiin vuosina 1934–1956. Arkkitehtina 1920-luvun molemmin puolin toiminut Birger Federley (1874–1935) loi perustan tehtaan yksinkertaisen selkeälle, klassistiselle julkisivuarkkitehtuurille. Tiivistä tehdasaluetta yhdistää julkisivuilmeeltään yhtenäinen punatiiliarkkitehtuuri.
Trikootehtaan toiminta päättyi 1990-luvun lopulla. Alueen rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltuja tehdaskiinteistöjä on 2010-luvun lopulta lähtien kehitetty johdonmukaisesti ja alkuperäistä ilmettä arvostaen. Nykyisin kiinteistökehittäjänä toimii DEAS Asset Management Finland.
Tehdaskiinteistö on suojeltu kaavassa. Pyynikin Trikoon alueen suunnittelu aloitettiin 2018 vanhan kaavan ollessa vielä voimassa. Uusi kaava tuli voimaan 2022.
DEASin kumppanina kaavan laadinnassa ja arkkitehtisuunnittelussa oli Arco Architecture Oy ja kohteen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Jukka Leiwo.
Toistaiseksi on valmistunut kaksi asuntoja ja palveluja sisältävää kiinteistöä As Oy Pyynikin Patruuna sekä As Oy Pyynikin Mestari, hotelli sekä maanalaisen pysäköintihallin peruskorjaus. Hotelli sekä pääosa palveluista ovat Kiinteistö Oy Pyynikin Trikoon ja Kiinteistö Oy Tampereen Pyynikin Vartijan tiloissa.
Tilasuunnittelun haasteita
Vaikka kyseessä on suojeltu kohde, kaava salli paitsi sisätilojen, myös julkisivujen muutokset, kunhan rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot otettiin huomioon. Pyynikin Trikoossa toimi konservatorion tanssikoulu jo ennen konvertointia ja se jatkaa myös uusissa tiloissa. Uusiin, suuriin tiloihin saatiin sijoitettua monenlaisia palveluja, kuten kahvila, panimoravintola ja kuntosali.
Vanhan tehdasrakennuksen toiminta edellytti aikoinaan vapaata lattiatilaa, korkeutta ja toimintaa haittaavien rakenteiden minimoimista.
Vanhan teollisuuskiinteistön konvertointi asettaa aina haasteita suunnittelulle.
Teollisuusrakennukselle tyypillinen säännöllinen ikkunajako taas määritti pitkälle sitä, millaisia asuntoja tiloihin oli mielekästä tehdä.
– Koska rakennukset on alun perin suunniteltu teolliseen käyttöön, runkosyvyydet ovat suuria ja ikkunajako harva. Näin ollen asunnot ja hotellihuoneet kasvavat helposti epätaloudellisen suuriksi. Olikin haastavaa saada isoihin asuntoihin riittävä määrä makuuhuoneita, Jukka Leiwo sanoo.
Aikanaan teollisuuskäyttöön rakennetut syvärunkoiset rakennukset suunniteltiin keskikäytäväperiaatteella. Se toi nyt tarvittavaa joustavuutta tilasuunnitteluun. Ulkoseinärakenteiden yksiaineisuus ja massiivisuus oli
myös etu.
– Asuntopohjien sovittaminen olemassa oleviin rakenteisiin edellytti tapaus- ja asuntokohtaista lähestymistapaa. Pohjaratkaisujen toistaminen ei ollut mahdollista, koska aukotuksissa ja rakenteissa oli eroavaisuuksia. Esimerkiksi betonipilarien sijoittelu ei seurannut ikkuna-aukkojen rytmiä, Jukka Leiwo kertoo.
Suurin osa ikkunapenkeistä poistettiin ja ikkunoiden kokoa kasvatettiin. Ylimmässä kerroksessa yläpohjan uusimisen vuoksi ikkunoiden ylityspalkkeja jouduttiin tekemään uudelleen.
Asunnoissa näkyy talon historia. – Korkeat huoneet, tiilipintaiset vanhat ulkoseinät ja vanhat betoniset kattopinnat palkkeineen tuovat loft-henkeä, jossa vanha teollisuushistoria näkyy kauniisti.
Betonirakenteet kunnossa
Rakennusten kantavat rakenteet, eli teräsbetoninen pilari-palkkirunko välipohjineen ja muuratut massiivitiiliseinät olivat täysin käyttökelpoisia ja voitiin säilyttää lähes kauttaaltaan. Se kertoo rakenteiden huomattavan pitkästä käyttöiästä ja muuntojoustavuudesta.
Pyynikin Trikoon asuinrakennusten, pihakannen sekä autohallien rakennesuunnittelusta vastasi Sitowise.
– Alapohjarakenteet uusittiin jo siksikin, että perustuksia oli vahvistettava. Se tehtiin kahdella menetelmällä, suihkuinjektoinnilla ja maaperän geopolymeeri-injektoinnilla, Sitowisen korjausrakentamisen suunnittelujohtaja Timo Raiski kertoo.
Teräsbetonista välipohjarakennetta jouduttiin uusimaan heikon kunnon vuoksi vain noin 400 m2 osuudelta. – Kiinteistössä on paljon kerroksellisuutta ja vanhimpia välipohjia oli kertaalleen jo uusittu 1930-luvulla. Tämä yksi osio oli jäänyt uusimatta, kohteessa projektisuunnittelijana työskennellyt Sami Lamminen selventää.
Yhdestä porrashuoneesta purettiin kauttaaltaan portaat ja keskipilari, jotta entinen porrashuone voitiin liittää osaksi viereisiä asuntoja. Muut vanhat porrashuoneet säilyttivät alkuperäisen käyttötarkoituksensa. Hissit uusittiin nykyisille sijainneilleen, joka edellytti tarkkaa hissisuunnittelua ja olevien rakenteiden vahventamista.
Betonirakenteet luonnollisesti tutkittiin huolella sekä suunnitteluvaiheessa että työn aikana. Sitowisen oma kuntotutkimustiimi teki rakenneavauksia moneen otteeseen aina, kun uusia rakenteita tuli vastaan. Timo Raiski haluaakin kiittää tilaajaa, joka ymmärsi rakennetutkimusten tarkoituksenmukaisuuden suunnitteluvaiheessa.
Laboratoriossa näytteistä selvitettiin haitta-aineet, kloridipitoisuudet, pakkasenkestävyys sekä veto- ja puristuslujuudet. Rakennelujuudet teollisuuskäyttöön mitoitetussa kiinteistössä eivät osoittautuneet ongelmaksi.
– Välipohjat oli aikanaan mitoitettu teollisuusrakennuksien kuormille, joten ei haitannut, vaikka päälle tuli uusia rakennekerroksia. Saimme ne kestämään sekä teoriassa että käytännössä, Timo Raiski sanoo.
Suurimmat rakenteelliset muutokset koskivat yläpohjia. Vesikattotasolle rakennettiin uusia IV-konehuoneita ja ylimpien kerrosten asuntojen kattoterasseja. Näiden uusien kuormitustapausten vuoksi vanhat yläpohjarakenteet päädyttiin pääosin uusimaan. Osa nykyisestä teräsbetonisesta yläpohjasta säilytettiin rakentamalla niiden yläpuolelle kuormansiirtorakenteita, jotka välittävät uudet kuormitukset suoraan kantaville pystyrakenteille. Uudet betoniset yläpohjarakenteet valettiin kohteen henkeen sopien paikalla ylälaattapalkistona. Kaikki näkyvät uudet betonipinnat ovat lautamuottipintaisia. Joissakin asunnoissa onkin nähtävissä sekä vanhaa että uutta betonista yläpohjarakennetta.
Työmaakuvia
Pihakansi ja autotalli kuntoon
Kiinteistön keskellä sijaitsee pihakansi, joka oli aikojen saatossa aika tavalla vuotanut. Pihakannen ja osittain rakennusten alla sijaitsee autohalleja. Hallien lattiarakenteet oli uusittu jo aikaisemmin.
Timo Raiski kertoo, että suunnitteluvaiheessa pohdittiin, pitääkö pilarijako ja kansirakenne uusia, että autopaikat saadaan mahtumaan nykyiselle autokannalle, mutta ne päätettiin säilyttää entisellään. Korkeutta hallissa on riittävästi jopa pakettiautolle.
Betonirakenteiden kunto selvitettiin huolella. Autohallissa ja pihakannen puolella piikattiin myös rakenneteräksiä esiin, jotta saatiin selville, vastasivatko ne suunnitelmia. Osoittautui, että ne osin jopa ylittivätkin suunnitellut.
Peruskorjauksessa säilytettiin pilaripalkkirunko ja kantava kansilaatta. Paikalliset korjaukset tehtiin ylä- ja alapuolelta, kallistuksia korjailtiin ja lopuksi valettiin uudet pintarakenteet.
Haastavat valut
Kohteen pääurakoitsija oli Aki Hyrkkönen Oy. Tiiviisti rakennetulla tehdasalueella rakentaminen on monella tavoin haastavaa. Pyynikin Mestaria rakentaessa piti ottaa huomioon, että asukkaat olivat jo muuttaneet Pyynikin Patruunaan. Alueella sijaitsee myös aiemmin rakennettuja asuinkerrostaloja.
– Asuinrakennuksiin tehtiin mm. uusia kattoholveja, pilareita, maanvaraisia laattoja, vanhojen välipohjien oikaisu- ja kapselointivaluja, uusien oviaukkojen tukipalkkeja ja räystäskorotuksia. Vanhojen välipohjien oikaisujen päälle tuli askeläänieristeet, joihin kiinnitettiin lattialämmitysputkistot. Päälle valettiin pintalaatta. Betonipumppujen puomien ja valuletkujen sisään syöttämiseen valujen yhteydessä käytettiin parvekeovia varten purettuja vanhojen ikkunoiden alapuolia. Letkulinjojen letkut jouduttiin pääosin kantamaan käsin porrashuoneiden kautta, koska ei useinkaan ollut tilaa nostaa letkuja puomin päässä roikottamalla, työnjohdossa työskennellyt Juho Ylikärppä muistelee.
Pyynikin Mestarin ja ajoväylän välissä on kaksikerroksinen rakennus. Yksi suuren tukimuurin valu on jouduttu toteuttamaan pumppaamalla massaa olemassa olevien rakennusten yli.
– Vesikaton uudet betoniholvit valettiin tarpeeksi isolla pumpulla, joten sääsuojan lohkoja avaamalla saatiin ainakin suurin osa valettua ns. ”roikkovaluna”. Letkulinjalla valettiin, minne puomilla ei yltänyt. Pisimmät letkulinjat olivat 50 metrin luokkaa. Pisimpien letkulinjojen letkuja pyrittiin kastelemaan vedellä ennen betonin pumppaamista. Betonin piti olla lattiasuhteutuksella, että se saatiin tulemaan linjasta läpi, Ylikärppä kertoo.
Parkkihallin sisään tehtiin pilarien juurien kuivatuskorjauksia ja niiden valmistuttua lattialaattojen korjausvaluja pilarien ympärille. Parkkihallin kannen päälle valettiin uudet kallistusvalut uusille kaivoille. Veden- ja lämmöneristysten jälkeen valettiin osittain lopullista pintalaattaa ja osittain suojalaattaa kiviasennusten alustaksi.
Parkkihallin holvin valut pystyttiin pääosin tekemään pumilla tai pumpulla ns. ”roikkovaluna”, kun kallistusvalut saatiin valettua ja valuautot ajettua kannen päälle. Parkkihallin sisään pilarien juureen tehtävät valut tehtiin ränniauton perästä, Avantin kauhalla. Muut letkulinjaa vaatineet valut, kuten uuden oviaukon ylityksen tukipalkin ja iv-konehuoneen lattian kallistusvalu saatiin tehtyä parkkihallin kannessa olleista tai siihen tehdyistä varausaukoista.
Pyynikin Patruunaan ja Mestariin käytettiin betonia noin 4000 m3 ja parkkihalliin noin 1500 m3.
Pyynikin Patruunan betonit tulivat Rudukselta, kun taas Pyynikin Mestarin ja parkkihallin betonit Lujabetonilta. Betonilaadut ja rasitusluokat vaihtelivat sijoituspaikan mukaan. Usein piti kuitenkin käyttää lattiasuhteutusta ja notkeaa massaa, jotta betonit saatiin linjoista ulos.
– Hyvällä työnsuunnittelulla haastavista valuista selvittiin kunnialla, Ylikärppä kertoo.
Järkevää säilyttämistä
Pyynikin Trikoon peruskorjaus ja käyttötarkoituksen muutos ovat erinomainen esimerkki kivirakentamisen kestävyydestä ja muuntojoustavuudesta.
– Hankkeessa oli tavoitteena säilyttää niin paljon kuin mahdollista, ja niin myös tehtiin, Timo Raiski vakuuttaa. Hänen mukaansa Pyynikin Trikoon peruskorjaus ja käyttötarkoituksen muutos todistaakin, että yli satavuotiaat betonirakenteet voivat olla vielä aivan hyötykäytettävissä. –Toki tässä kohteessa ne olivat olleet säältä suojassa, mikä oli edesauttanut säilymistä.
– Betoni on hieno materiaali. Pyynikin trikoon rakennuksilla on jo tullut sadan vuoden käyttöikä täyteen ja peruskorjauksen sekä käyttötarkoituksen muutoksen jälkeen se edelleen pitenee.
Vanhojen rakenteiden säilyttäminen oli sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta järkevää.
– Purkaminen, purkujätteen käsitteleminen, uusien materiaalien valmistaminen ja uudelleen rakentaminen on kallista ja kasvattaa hiilijalanjälkeä. Tampereelle saatiin suhteellisen pienillä päästöillä paljon lisää uusia asuinneliöitä, Sami Lamminen jatkaa. – Ja mitä enemmän säilytetään vanhaa, sitä parempi ilmaston ja rakennushistorian kannalta.
– Uudishankkeeseen verrattuna tämän tyyppinen säilyttävä peruskorjaus tuottaa 40–50 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä, Jukka Leiwo vahvistaa. – Arkkitehtuurin historiasta tiedetään, että umpitiiliseinät ja betonirakenteet kestävät hyvin aikaa. Hyvällä syyllä voidaan olettaa, että Pyynikin Trikoonkin rakennukset kestävät vielä pitkään, vaikka talotekniikka ja käyttötarkoitukset muuttuisivat vielä moneen kertaan.
Pyynikin Trikoon alueella on valmiina jo noin 150 asuntoa. Lisää on tulossa saman verran. Rakennuttajalla on vielä kaksi entistä Pyynikin Trikoon teollisuusrakennusta uutta käyttöä odottamassa.
Artikkelin kuvat: Wienerberger, DEAS Asset Management Finland Oy ja Sitowise/Sami Lamminen
Kuvagalleria
Korkeisiin tehdassaleihin saatiin yksilöllisiä, tyylikkäitä loft-asuntoja, joissa betonipinta on kauniisti esillä. Pyynikin Trikoon asuntojakauma painottuu perheasuntoihin, mutta tarjolla on myös yksiöitä. Pyynikin Trikoossa toimii lisäksi 150 huoneen hotelli.
Kestävä Kivitalo -palkinto
Kestävä Kivitalo -ryhmä jakoi tänä vuonna myös kaksi kunniamainintaa. Ne saivat As Oy Helsingin Muurarimestarin rakennuttaja Kestävät Kodit Oy ja kohteen suunnittelija Avarrus arkkitehdit Oy sekä Asunto Oy Töölön Castellum, Helsingin rakennuttaja EKE Rakennus Oy ja kohteen suunnittelija Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy.
Kestävä Kivitalo -palkinto myönnetään yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat osallistuneet laadukkaasti tiilestä ja betonista paikalla rakennettujen rakennusten toteutukseen. Toiminnalle luotiin suuntaviivat vuonna 1994 Rudus Oy:n (silloinen Lohja Rudus) aloitteesta.
Vuoden 2024 palkinnon sai Pyynikin Trikoon tehdaskiinteistön muuttaminen asuin- ja liiketiloiksi. Kunniamaininnan saivat As Oy Helsingin Muurarimestarin ja As Oy Töölö Castellum, Helsingin toteuttajat.
Aikaisemmin on palkittu mm. seuraavien kohteiden toteuttajat: Ajurien Asunto Oy Punavuori eli nk. Ajurien tallin peruskorjaus asunnoiksi, Tikkurilan kirkko, Kurjenlinnan sairaala-alueen kehittäminen ja peruskorjaus, As Oy Toppilan Punainen Mylly ja Turun Telakkaranta.
Kestävä Kivitalo -ryhmän yhteistyöyritykset ovat Rudus Oy, Wienerberger Oy Ab, Betoniteollisuus ry, Celsa Steel Service Oy, Peri Suomi Ltd Oy ja Finnsementti Oy.
Lisätietoja: https://www.kivitalo.fi
Pyynikin Mestari / Pyynikin Trikoon kiinteistön muuntaminen asunnoiksi
Osoite: Pyynikintie 25, 33230 Tampere
Rakennuttaja: Deas Asset Management
Projektinjohto (toimitilat): A-Insinöörit Oy
Projektinjohto (asunnot): Ramboll Oy
Pääsuunnittelija: Arco Architecture Company
Rakennesuunnittelu: Sitowise Oy (asunnot), Sweco Rakennetekniikka (toimitilat)
Pääurakoitsija: Aki Hyrkkönen Oy
Betonin toimittajat: Rudus Oy, Lujabetoni Oy
Pohjarakentaminen: Sitowise Oy
Sisustussuunnittelu: dSign Vertti Kivi & Co (asunnot), Design Studio Tom Dixon (toimitilat)
Työmaan aikataulu: 6/2021 – 12/2022
Bruttoala (neljäs vaihe): 7400 br-m2
Bruttoala (koko projekti): n. 50000 br-m2
Koko hankkeen kustannukset: n. 130 milj. €
Hankkeen aikataulu
As Oy Pyynikin Patruuna: 2018–2020
As Oy Pyynikin Mestari: 2020–2022
Kaupalliset tilat: 2020–2022
Maanalainen pysäköinti: 2020–2022
Asemakaavamuutos: 2018–2022
As Oy Pyynikin Kamreeri: selviää myöhemmin
As Oy Pyynikin Kisälli: selviää myöhemmin
Rouhea menneisyys näkyy Pyynikin Trikoon ulkotilojen ilmeessä
Pihasuunnittelu: Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy: Teresa Rönkä, Annalinda Paakkolanvaara, Liisa Dahlqvist Asemakaavamuutos- ja toteutussuunnittelu: vuosina 2018–2022
Teksti: Teresa Rönkä, maisema-arkkitehti MARK, Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy
Maisemallisesti tehdasalue sijoittuu Pyynikinharjun luonnonsuojelualueen sekä Pyhäjärven rantapuistovyöhykkeen väliin.
Tehdaskompleksi asettuu Pyynikinharjun rinteeseen porrastuen, joten rakennukset ja niiden väliin jäävät pihatilat ovat eri tasoissa ja niiden väliset korkeuserot ovat suuret.
Ulkotilat muodostavat yhdessä rakennusten kanssa tilallisesti kiinnostavan, eri tasoissa olevien sisäpihojen sarjan, joista avautuu vaihtelevia näkymiä tilasta toiseen.
Korkotasojen sekä hulevesien käsittelyn suunnittelu vaativat vanhassa, suojellussa kohteessa erityistä huomiota.
Ulkotilojen suunnittelussa oli keskeistä yksityisen ja julkisen ulkotilan jäsentely.
Asunnot avautuvat sisäpihoille, joille on kasvillisuuden avulla luotu vihreitä suojavyöhykkeitä.
Asumisviihtyisyyden lisäksi kasvillisuudella on tärkeä rooli myös hulevesien käsittelyssä, sillä kaikki piha-alueet olivat kokonaan asfaltoituja ennen muutossuunnittelua.
Maanvaraisten pihojen lisäksi istutuksia haluttiin myös kunnostetun pysäköintihallin kannen päälle ja ne toteutettiin korotettuina istutusaltaina, mutta kasvillisuuden määrää rajoittivat mm. vanhojen rakenteiden kantavuus.
Pensasvaltainen kasvillisuus muuntuu sisäpihoilta rantaa kohti luonnonmukaisemmaksi. Ainavihantia kasveja on käytetty paljon. Luonnonläheiset lajit, kuten heinät ja pajut ohjaavat rannan suuntaan ja puiston kulmalla on tehty pieni kukkiva niittyrinne pörriäisiä varten.
Ulkotiloihin valitut materiaalit, luonnonkivi, betoni ja teräs, sitovat ulkotilat tehtaan punatiilirakennusten arkkitehtuuriin. Pyöreät luonnonkivet viittaavat Pyynikinharjuun ja asuntopihojen kiveyksissä käytetyt graniittilaatta ja -nupukiveykset yhdistyvät rakennusten massiivikiviportaisin ja sokkeleihin.
Kustannussyistä osa kiveyksistä on patinoituja betonikiviä, joiden väritys pyrkii toistamaan myös tiilijulkisivujen sävyjä.
Kunnostetun pysäköintihallin kannen laaja asfalttipinta korvattiin valubetonilla ja se muodostaa jatkumon pihan suojeltujen betonimuurien kanssa.
Kannen säilyviin lattiakorkoihin ja vanhoihin rakenteisiin perustuva monimuotoinen ja loiviin pintakallistuksiin johtava geometria teki betonipinnan suunnittelusta ja toteutuksesta haastavan.
Myös suurin osa alueen betonimuureista ja ajoluiskista kunnostettiin tai uusittiin.
Teräksiset pergolat, kaiteet ja istutusaltaat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden rakennusten detaljien kanssa.
Mustaksi maalattu teräs toistuu pinnakaiteissa sekä asuntoterassien detaljeissa. Pihakannen istutusaltaat ovat corten-terästä.
Pihamateriaalit:
Valubetoni: hierretty valubetoni, RAK-suunnitelmien mukaan
Betonin toimittajat: Rudus Oy, Lujabetoni Oy
Luonnonkivipinnat: graniittinupukivi, madallettu, 140×220×60mm, ristipäähakattu ja kaikki sivut sahattu, väri harmaa.
Luonnonkivireunukset: gr-reunus 2, 200×500–1000×450 mm, yläpinta poltettu, päädyt sahattu, etu- ja takareuna poltettu, väri Kurun harmaa. gr-reunus 3 200×500–1000x erikoiskorkea 350 mm, yläpinta poltettu, päädyt sahattu, etu- ja takareuna poltettu, väri Kurun harmaa. grk R170, suora reunakivi, 170×270×900–2200 mm, harmaa, näkyvät pinnat karkeahakattu, taustan pystypinta sahattu sekä tarvittavat kaarre- ja sovitekivet grk R220 suora reunakivi, 220×270×600–1500 mm, karkeahakattu, harmaa grk2 V220 viistetty reunakivi, 220×270×1000 mm, karkeahakattu, harmaa grk3 R80 suora reunakivi, 250×80×600–1500 mm, karkeahakattu, harmaa Rakennuksiin liittyvät portaat ja tukimuurit ARK-suunnitelmien mukaan.
Betonikivet: Betonilaatta Oy
Iso sauvakivi (betonikivi) 278×138×80 mm, viisteetön, patinoitu, väri musta ja punamusta
Pieni sauvakivi 208×68×80 mm, viisteetön, sileä, 40% punainen, 50% hiekanruskea, 10% ruskea
Kuvagalleria
Suurin osa alueen suojelluista betonimuureista ja alkuperäisistä ajoluiskista kunnostettiin tai uusittiin. Pysäköintihallin kannen valubetonipinta muodostaa jatkumon pihan suojeltujen betonimuurien kanssa.
Artikkeliin liittyviä aiheita
