Vähähiilinen betoni on arkea, ei enää tulevaisuutta

Betonitoimiala on ollut keskellä merkittävää murrosvaihetta jo jonkin aikaa, kun ilmastotavoitteet, kiristyvä sääntely ja asiakkaiden kasvavat ympäristövaatimukset ohjaavat kohti vähähiilisiä ratkaisuja. Yritykset eri puolilla arvoketjua sementinvalmistajista valmisbetoni- ja elementtituottajiin etsivät aktiivisesti keinoja pienentää niin toimintansa kuin tuotteidensa hiilijalanjälkeä.

”Käytännön toimet vaihtelevat prosessien energiatehokkuuden parantamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytöstä aina raaka-aineiden korvaamiseen, kiertotalouden hyödyntämiseen ja uusien sideaineiden kehittämiseen”, listaa Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila.

Vähähiilisten tuotteiden kehitys on ollut nopeaa. Markkinoille on viime vuosina tullut useita tuotteita, joissa perinteistä portlandsementtiä on korvattu osittain vaihtoehtoisilla sideaineilla, lähinnä masuunikuonalla. Samalla
uudet suunnittelukäytännöt, päästöluokitusjärjestelmät ja ympäristöselosteet (EPD:t) ovat tulleet yhä tärkeämmiksi työkaluiksi tuotteiden vertailussa ja hankintapäätösten tukena.

”Kaiken keskellä jotkut asiat ovat myös pysyneet ennallaan. Uudet vähähiiliset betonit valmistetaan aivan samoista tutuista raaka-aineista, joita betoniteollisuudessa on totuttu käyttämään jo vuosikymmenten ajan. Siksi voidaan olla varmoja, että uusiin tuotteisiin ei liity ”lastentauteja” tai ylipäätään ikäviä asioita, jotka voisivat tulla esiin vasta tuotteiden käytön aikana. Vähähiiliset betonit ovat yhtä turvallisia käyttäjälleen kuin perinteisetkin betonilaadut”, Mattila huomauttaa.

Vaikka siirtymä vähähiiliseen rakentamiseen on vasta alussa, kehitys on vauhdikasta.

”Betoniteollisuus nähdään keskeisenä osana ratkaisua, ei pelkästään päästöjen lähteenä, vaan myös hiilen sitomisen ja kestävän rakennetun ympäristön mahdollistajana”, hän toteaa.

Kotimaiset esimerkit näyttävät suuntaa

Betolar Oy

Betolar on kehittänyt sideainejärjestelmän, joka hyödyntää teollisuuden sivuvirtoja täysin sementittömän betonin valmistuksessa. Yrityksen Geoprime®-ratkaisu mahdollistaa jopa 80–90 prosentin päästövähennyksen perinteiseen betoniin verrattuna. Geoprime-materiaali käy vaihtoehtona sementille betonisissa maisemointi- ja infrastruktuurituotteissa. Uusinta uutta on yrityksen uuden sukupolven metallinerotusteknologia, jonka ansiosta teollisuuden jäännöskuonat ja kaivoksien rikastushiekat voidaan puhdistaa 99-prosenttisesti metalleista ja saada talteen arvokkaita kriittisiä ja strategisia metalleja. Puhdistuksen jälkeen jäljelle jäävä kuona toimii raaka-aineena betonin valmistukseen.

Betolarin testiaineiston mukaan uudentyyppisestä sideaineesta saatu 28 vuorokauden puristuslujuus vastaa täysin perinteisen portlandsementin suorituskykyä ja ylittää masuunikuonasta valmistetun sideaineen lujuuden.

Betolar on hiljattain allekirjoittanut myös aiesopimuksen australialaisen kaivospalveluja tarjoavan Jetcreten kanssa vähähiilisten ruiskubetoniratkaisujen kaupallistamisesta Australian kaivosteollisuudessa. Kyseessä on CEM III -seossementtiseos, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä korvaamalla jopa 60 % perinteisestä sementistä jauhetulla masuunikuonalla (GGBFS), sekä toisena ratkaisuna Geoprime®, joka on Betolarin 100 % sementitön sideaineteknologia.

Betset Oy

Betset on panostanut energiatehokkaaseen tuotantoon keskittyen erityisesti energiatehokkuuden parantamiseen, materiaalitehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Materiaalien kierrätyksessä panostetaan veden, vanhan betonimurskeen ja muottipuun kierrättämiseen. Yritys pyrkii aktiivisesti alentamaan hiilipäästöjä muun muassa optimoimalla reseptien sementtimääriä, käyttämällä seossementtejä ja säätämällä muottien lämmitystehot oikealle tasolle. Elementtihallien lämmitysenergian kulutusta alennetaan säätämällä lämmitys oikealle tasolle ja poistamalla energiahukkaa. Betoniasemien energian käyttöä suunnitellaan entistä vähäpäästöisemmäksi lähivuosina korvaamalla polttoöljy uusiutuvalla energialla.

Betset optimoi tuotantoprosessiaan yhä vähähiilisempien tuotteiden valmistukseen. Sen tuotevalikoimassa ovat niin valmisbetonit kuin ontelolaatat, väliseinä- ja sisäkuorielementit, joista vähähiilipainotteiset ratkaisut on jo aloitettu. Vähähiilisyyssertifikaatit Betsetillä on kuudella elementtitehtaalla ja viidellä valmisbetoniasemalla. ”Kaikilla tehtailla on siirrytty valmistamaan vähähiilistä betonia hyödyntäen Betoniyhdistyksen vähähiilisyyslaskuria. Lisäksi olemme tehneet ESG-raportin 2024 mukaisen vastuullisuusselvityksen, laskeneet todelliset päästöt ja tehneet siirtymäsuunnitelman vuoteen 2025, jossa on määritelty konkreettiset päästövähennystavoitteet Scope 1–3 -päästöihin, energiatehokkuuteen, GWP-betonien osuuden kasvattamiseen sekä kierrätyksen lisäämiseen”, kertoo Betsetin toimitusjohtaja Mika Löytönen.

Vähähiilisten tuotteiden käyttöönottoa vauhditetaan tiiviillä yhteistyöllä materiaalivalmistajien, asiakkaiden, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa. Betset tarjoaa asiakkaille teknistä tukea, kuten lämmön- ja lujuudenkehityslaskelmia, jotta vähähiilisten ratkaisujen käyttö onnistuu mahdollisimman sujuvasti.

Hiljattain vähähiilisiä ontelolaattoja on toimitettu muun muassa Kruunuvuorenrannan palvelukorttelin (GWP.85), Tuusulan Logicenter Palodexin (GWP.70) sekä Kirkkonummen yhteiskampuksen (GWP.REF) -rakennushankkeille.

Betonilaatta Oy

Betonilaatta Oy oli ensimmäisiä suomalaisia betoninvalmistajia, jotka aloittivat vähähiilisten pihalaattojen valmistamisen vuonna 2022. ”Nyt pihakiviä on mahdollista saada 30–50 % alhaisimmilla hiilidioksidipäästöillä verrattuna vuonna 2022 valmistettuihin tuotteisiin, toteaa toimitusjohtaja Rami Lahti.

Päästöjen vähennys perustuu muun muassa aurinkoenergiaan, kiertotalouteen ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen sementin korvaajana betonin raaka-aineena.

”Tuottamalla itse osan käyttämästämme energiasta ja vähentämällä hiilidioksidipäästöjä, osallistumme omalta osaltamme ilmastotalkoisiin. Kysyntä vähähiilisille betonituotteille on kasvanut jatkuvasti asiakaskunnassamme niin suurissa kohteissa kuin pienemmissä kuluttajakohteissa. Halusimme olla ensimmäisten joukossa tuomassa tämän ratkaisun pihalaattojen tuotantoon”, Lahti kertoo.

Ensimmäisiä yrityksen vähähiilisten pihalaattojen kohteita oli SRV:n uudiskohde, 23 asunnon Lentue, Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä.

Carbonaide Oy

Carbonaide-teknologia on betonin jälkihoitomenetelmä, jossa betonituotteet jälkihoidetaan hiilidioksidiatmosfäärissä. Hiilidioksidi reagoi kovettuvan betonin kanssa, parantaa tuotteen ominaisuuksia ja tuo samalla merkittäviä kustannussäästöjä. Hiilidioksidi muuttuu prosessissa erilaisiksi mineraaleiksi ja varastoituu betoniin pysyvästi.

Carbonaiden teknologia mahdollistaa jopa 20 % pienemmän sementin tarpeen, samalla nopeuttaa tuotantoa ja parantaa betonin mekaanisia ominaisuuksia. Tuotannosta tulee kustannustehokkaampaa, nopeampaa ja ilmastoystävällisempää, vastaten vähähiilisen rakentamisen tarpeisiin teollisessa mittakaavassa.

Carbonaide-teknologia on alun perin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laboratorioissa kehitetty prosessi. Ensimmäisissä kokeissa karbonisoitiin muutamia grammoja laastia VTT:n laboratorioissa. Vuoden 2023 alussa käynnistettiin jo teknologian teollisen mittakaavan pilotointiin tähtäävä projekti yhteistyössä Rakennusbetoni ja Elementin kanssa. Rakennusvaihe valmistui elokuussa 2023 ja tuotantoon laitteisto siirtyi vuoden 2024 alkupuoliskolla, kertoo Carbonaide Oy:n toimitusjohtaja Tapio Vehmas.

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n tuotantolinjalta valmistuivat keväällä 2024 ensimmäiset kaupalliset Carbonaide-menetelmällä valmistetut betonituotteet – maailman ensimmäiset CO2-mineralisoidut väliseinäkivet. Vähähiilisessä Väliseinäkivi 88:ssa on tuotteen painosta 2,6 % hiilidioksidia ja normaalikiveen verrattuna 40 % vähemmän sementtiä. Väliseinäkivi 88:n lisäksi tehtaalla voidaan Carbonaide-menetelmällä valmistaa myös pihakiviä.

Carbonaide-teknologiaa on otettu käyttöön vähitellen myös muissa betonialan yrityksissä.

Finnsementti Oy

Finnsementti on investoinut viime vuosikymmeninä runsaasti vähentääkseen hiilidioksidipäästöjään. Tehokkaita keinoja ovat olleet energiatehokkaammat prosessit ja kierrätyspolttoaineiden käyttö sekä kalkkikiveä korvaavat raaka-aineet.

Finnsementti käyttää tuotannossaan huomattavan määrän erilaisia teollisuuden sivutuotteita ja -virtoja sementin raaka-aineena, mikä vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin.

Ensimmäisiä yrityksen vähähiilisiä tuotteita oli Oiva-sementti, jonka aikaisempia tuotteita korkeampi seosainemäärä tekee siitä vähäpäästöisemmän vaihtoehdon betonirakentamiseen. Sen jälkeen Finnsementti on tuonut markkinoille entistä vähäpäästöisempiä sementtituotteita, kuten Kolmossementti, joka on korkean 52,5 -lujuusluokan masuunikuonasementti sekä KolmosBertta, joka on alhaisen varhaislujuuden sulfaatinkestävä alhaislämpömasuunikuonasementti.

Näiden sementtien seosaineina käytetään suuria määriä masuunikuonaa, minkä ansiosta tuotteiden CO₂-päästöt ovat n. 40 % ja n. 70 % matalammat kuin korkeampipäästöisten CEM I -tyyppisten sementtien Finnsementin uusimpia tuotteita on myös vähähiilinen LC-Ykkössementti, joka on CEM II/A-LL-luokan erikoissementti. Sen kemialliset ominaisuudet on räätälöity sopimaan erityisesti erikoissovelluksiin ja kuivatuotteisiin.

Finnsementin tavoitteena on vähentää oman toimintansa päästöjä 30 % vuoden 2021 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tulevaisuudessavastuullisuutta tarkastellaan myös entistä laajemmin.

”Hiilineutraalisuus voidaan yhteiskunnassa pitkälti saavuttaa fossiilisista energialähteistä luopumalla, mutta on muutamia ydintoimialoja, joissa hiilidioksidin talteenotto tulee olemaan tarpeen. Sementin valmistus on yksi näistä. Koska yli puolet sementin valmistuksen päästöistä muodostuu itse raaka-aineista, jolle ei ole varteen otettavaa korvaajaa, tulee hiilidioksidin talteenotto olemaan olennainen päästövähennyskeino hiilineutraalin sementin tiekartassa. Hiilidioksidin talteenotto sementtitehtaalla voidaan suorittaa joko valmistusprosessin jälkeen (post combustion) tai osana valmistusprosessia (intergrated process)”, kertoo vastuullisuusjohtaja Ulla Leveelahti.

Kovabetoni Oy

Kovabetoni on toteuttanut systemaattisesti toimia päästöjensä ja energiankulutuksen vähentämiseksi jo useamman vuoden. Lisäksi yritys on toteuttanut monia projekteja käyttäen vähähiilisiä reseptejä tuotannossaan. Kaikille yrityksen tuotteille on saatavilla verifioidut ympäristöselosteet (EPD), joissa otetaan huomioon koko yrityksen toiminnan päästöt aina raaka-aineiden hankinnasta jätteiden käsittelyyn. Kehityksen lähtökohtana on ollut ymmärtää koko tuotannon kokonaiskuva, jotta on voitu keskittyä merkityksellisiin päästölähteisiin. Lisäksi Kovabetonilta löytyy GWP-sertifikaatit. ”Pyrimme vastaamaan kaikkiin asiakkaan tarpeisiin vähähiilisyyden saralla”, sanoo toimitusjohtaja Marjet Mäkinen.

Yksi suurimmista Kovabetonin vähähiilisten elementtien toimituksista on ollut Keskon logistiikkakeskus Onnelan hankkeeseen vuonna 2024. Se on Suomen suurimpia logistiikkarakennuksia kattaen 85 000 neliömetriä, vastaten noin 12 jalkapallokentän pinta-alaa. Kovabetonin toimittamien vähähiilisten elementtien kokonaismäärä oli 12 800 kuutiometriä ja 30 720 tonnia. Kokonaisuus kattoi laajan valikoiman niin sokkeleita, seiniä, pilareita, HI-palkkeja kuin TT-laattoja. Koko projektin aikana saavutettiin satojen tonnien CO₂-päästövähennys verrattuna perinteiseen betonirakentamiseen. Betonielementtien toimituksissa kiinnitettiin erityistä huomiota koko toimitusketjun ympäristöystävällisyyteen.

Kovabetonin runkotuotanto toimii täysin CO₂-neutraalisti lämmityksen osalta ja lisäksi tehtaan ja työmaan välisen matkan kohtuullinen etäisyys minimoi kuljetusten hiilijalanjäljen. Kaikki kuljetukset suoritettiin EUR6 -normin mukaisella kalustolla, mikä vähensi edelleen ympäristövaikutuksia.

Lammin Betoni Oy

Lammin Betonin vastuullisuusohjelman yksi neljästä painopistealueesta on hiilineutraali rakentaminen. Yhtiöllä on standardin mukaiset verifioidut ympäristöselosteet (EPD) tuotteilleen.

Syksyllä 2024 Lammin Betoni siirtyi valmistamaan pelkästään vähähiilisiä harkkotuotteita. Tuotekohtaiset päästövähennykset vaihtelevat tuoteryhmittäin jopa 23–53 % ja keskimäärin noin 42 %. Nyt toteutettu päästöjen pienentäminen ei ole ensimmäinen lajiaan, sillä Lammin tuotekohtaiset päästöarvot ovat olleet jo valmiiksi hyvällä tasolla. Ensimmäiset isot päästövähennykset yrityksessä saavutettiin jo vuonna 2010, kun koko tuotannon valmistusreseptit optimoitiin.

Vuoden 2024 muutoksen taustalla on laaja kehitystyö: yli kahden vuoden LOIKKA-tutkimus- ja kehityshankkeessa yritys testasi useita seossementtityyppejä ja reseptejä (6 erilaista sideainetyyppiä, 17 reseptiyhdistelmää) uuden vähähiilisen tuotteiston mahdollistamiseksi. Käytännössä muutoksen mahdollistajina on ollut sementin korvaaminen vähähiilisemmällä vaihtoehdolla, kokonaissideainemäärän pienentäminen uusissa resepteissä sekä siirtyminen käyttämään uusiutuvaa sähköä tuotantolaitoksilla.

Siirtyminen tarjoamaan ainoastaan vähähiilisiä tuotteita on merkittävä askel betoniteollisuudessa, jossa tavallisesti tarjotaan vähähiilisiä tuotteita rinnakkaisena vaihtoehtona.

Lujabetoni Oy

Lujabetonin tavoite on toimia kärkiyritysten joukossa tavoitteenaan minimoida toimintansa haitalliset ympäristövaikutukset tuotteiden ja palveluiden koko arvoketjun ja elinkaaren kattavasti. Yritys hyödyntää myös uusiutuvaa sähköä tuotannossaan ja on asettanut tavoitteekseen hiilineutraalin toiminnan vuoteen 2035 mennessä.

Lujabetoni on ollut alan edelläkävijä vähähiilisissä valmisbetoneissa. Lujabetoni on tuonut markkinoille myös niin vähähiiliset seinäelementit, ontelo- ja tasolaatat, julkisivuelementit, ripalaatat kuin pilarit ja palkit, joiden hiilijalanjälki on jopa 40 % pienempi kuin normaaleilla betonielementeillä. Lujabetonin vähähiilisillä elementeillä on BY-Vähähiilisyysluokitus.

Elokuussa 2025 Lujabetoni toi ensimmäisenä betonialan yrityksenä markkinoille betonipaalut, joiden hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin tavanomaisilla paaluilla. Betonipaalujen vähähiilisyys perustuu betonissa käytettävien sideaineiden GWP-päästöjen vähentämiseen.

”Tuotekehitystyössä korvaavia raaka-aineita testaamalla, tuotantoprosessia kehittämällä ja reseptiikkaa hiomalla olemme päässeet pienentämään betonipaalujen hiilijalan jälkeä merkittävästi vaikuttamatta haitallisesti itse lopputuotteeseen”, kertoo Lujabetonin yksikönjohtaja Tuomo Eilola.

Lisäksi Lujabetoni on edennyt digitaalisten työkalu- ja mallinnusohjelmien käyttöön vähähiilisen betonin käytön tehostamiseksi esimerkiksi elementtien ja valmisbetonin suunnittelussa. Uusi digitaalinen järjestelmäratkaisu mallintaa tarkasti betonin lujuudenkehitystä ja lämmöntuottoa. Betonirakenteen lujuudenkehityksen ennakoiminen ja todentaminen ovat ratkaisevan tärkeitä rakentamisaikataulun kannalta.

Parma Oy

Parma on seurannut PARMA Concrete CareTM-vastuullisuusohjelmaansa aktiivisesti ja johdonmukaisesti vuodesta 2020. Ympäristönäkökulmasta Parman kehitystoiminnan painopisteenä ovat vähähiiliset tuotteet, energiatehokkuus ja kiertotalous. Yhtiön tavoitteena on betonisten valmisosien mahdollisimman ekologinen valmistus, ja se on sitoutunut vähentämään valmistusvaiheen hiilidioksidipäästöjä 5 % vuosittain. Parman konkreettinen ympäristötavoite on puolittaa yhtiön hiilidioksidipäästöt vuoteen 2035 mennessä vuoteen 2020 verrattuna.

Parma on lanseerannut oman vähähiilisten tuotteiden tuoteperheen nimellä PARMA Green^TM, joka kattaa niin seinä-, runko- kuin laattaelementtejä. Vähähiilisiä PARMA Green-tuotteita on saatavilla kaikilta tehtailta ja PARMA Green^TM -tuoteperheeseen kuuluvat kaikki tuotteet, joiden betonireseptit täyttävät vähintään BY-Vähähiilisyysluokituksen GWP.85® -luokan vaatimukset.

Tämän vuoden alussa Parma tiedotti valmiudestaan ottaa teolliseen tuotantoon maailman vähäpäästöisimmät ontelolaatat. Kesällä yritys tiedotti, että vuonna 2024 valmistetuista tuotteista 58 % oli vähähiilisiä PARMA Green-tuotteita. Laattatuotteissa osuus oli jopa 78 %; seinäelementeissä 40 % ja runkoelementeissä 25 %.

Parma on myös mukana kansainvälisessä nelivuotisessa EU:n rahoittamassa ReCreate -tutkimushankkeessa, missä tutkitaan kokonaisten betonielementtien uudelleenkäyttöä. Melkinlaiturin koulu- ja päiväkoti on ensimmäinen kaupallinen hanke, johon Parma toimitti uudelleenkäytettäviä ontelolaattoja loppukesällä 2025.

Elokuussa Parma toimitti ensimmäistä kertaa vähähiilisiä betonielementtejä suurjännitteisen sähköverkon perustuksiin. Marraskuun alussa yritys julkisti uuden PARMAdatacenter^TM– betonielementtijärjestelmän datakeskusten rakentamiseen. Järjestelmän kehittämisessä on kiinnitetty erityistä huomiota vähähiilisempään rakentamiseen ja turvallisuusvarmuuteen. Ympäristövastuullisuus on ollut yksi ensisijaisista lähtökohdista datakeskusratkaisua kehitettäessä.

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy toteuttaa vähähiilisiä tuotteita mineralisoimalla hiilidioksidia tuotteisiin kovettumisen yhteydessä Carbonaide-menetelmällä. Se on yksi keinoista vähentää betonituotteiden hiilidioksidipäästöjä valmistusprosessin aikana. Kyseisessä karbonatisoitumisprosessissa betonituotteita jälkihoidetaan hiilidioksidilla suljetussa kammiossa, jolloin ne sitovat pysyvästi CO₂:ta. Oikein valituilla raaka-aineilla on mahdollista saavuttaa jopa hiilinegatiivisia tuotteita.

”Olimme alusta asti mukana pilotoimassa VTT:n kehittämää menetelmää ja jo ensimmäiset testitulokset olivat lupaavia. Onnistuimme valmistamaan hiilinegatiivisia kuivapuristettuja betonituotteita. Nyt olemme siirtyneet tuotantomittakaavaan ja kehitämme menetelmiä aktiivisesti yhteistyössä Carbonaiden kanssa. Valmistamme tilauksesta kaikki AKOgarden-pihakivet sekä AKOhouses-harkkotuotteet tällä jälkikäsittelymenetelmällä”, kertoo toimitusjohtaja Teemu Teno.

Hiilidioksidin lisääminen perinteisellä betonilla valmistettuun tuotteeseen karkeasti puolittaa sen hiilidioksidipäästöt. Hiilidioksidin sitouttaminen kiihdyttää betonituotteen kuivumista ja parantaa kovettumista. Haluttuun lujuuteen päästään 15 % pienemmällä sementtimäärällä. Tällaiset pihakivet myös härmehtivät tavallisia vähemmän.

Seuraavaksi yritys keskittyy reseptien hienosäätöön ja hiilijalanjäljen edelleen pienentämiseen. Tavoitteena on investoida lisää teknologiaan, jotta entistä suurempi osa tuotteista voidaan käsitellä hiilidioksidilla ja laajentaa menetelmä muun muassa AKOwall-seinätuotelinjalle.

Rudus Oy

Rudus Oy on vahvistanut asemansa rakennusmateriaalien vastuullisuuden suunnannäyttäjänä siirtymällä yhä laajemmin vähähiilisiin betoniratkaisuihin. Yhtiön 32 valmisbetoni- ja betonituotetehdasta ovat jo saaneet BY-Vähähiilisyysluokitus -sertifikaatin eli suomalaisen betoniteollisuuden yhteisen vähähiilisyysluokituksen. Yhtiön tuotekehityksessä korostuvat laadun lisäksi kierrätysmateriaalit ja vähähiiliset tuotteet. Rudus on asettanut itselleen myös pitkän aikavälin tavoitteen: yhtiö on sitoutunut nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä.

Ruduksen tuotekehityksen kärjessä on uuden sukupolven CEVO-betoni, jonka päästöt ovat jopa 70 % pienemmät kuin vastaavissa perinteisissä ratkaisuissa. Elementtituotteissaan yritys ilmoittaa päästövähennyksiksi 31–49 % julkisivuelementeissä ja maisematuotteissa jopa 43 % pienemmän hiilijalanjäljen vakiotuotteissa.

Erinomainen esimerkki maisematuotteissa ovat CEVO-pihakivet. Vuonna 2023 SRV kommentoi Kangasalalla toteutettavan Lamminrahkan koulukeskuksen elinkaariviisaassa rakentamisessa etsivänsä kohteeseen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia ratkaisuja ja vähähiilisyyden yhdeksi hankinnan kriteeriksi. CEVO-kiviä asennettiin Lamminrahkan koulupihalle kaikkiaan noin 1 450 neliömetrin alalle. Niillä saavutettiin CO2-vähennys, joka vastaa Toyota Corolla Hybridillä ajettavaa noin 145 000 kilometrin matkaa.

Tänä vuonna Rudus ilmoitti yhteistyöstä ohjelmistotoimija One Click LCA:n kanssa ja yhteistyön myötä julkaistaan kattava kokonaisuus ympäristöselosteita koko tuotevalikoimasta kivituotteista betoniin. Lisäksi Ruduksen maisematuotetehtailla Orimattilassa, Tuusulassa ja Tampereella lähes kaikki maisematuotteet valmistetaan vähähiilisestä betonimassasta. Muutoksen myötä tuotteiden hiilijalanjälki on pienentynyt 43 % verrattuna referenssivuoteen 2021.

Syyskuussa Rudus lanseerasi “Nopea Vähähiilinen Holvibetoni” -betonilla tehdyn ensimmäisen kerrostalon valukohteen Kuopiossa, joka tehtiin Skanska Oy:n kanssa. Tuotteen päästöt ovat 30 % pienemmät kuin tyypillisellä valmisbetonilla laattojen valussa. Valutyöt ja valujen laatu eivät poikkea vastaavan lujuusluokan normaalista betonista. Kuopion valun jälkeen pääkaupunkiseudulla on toimitettu uutta holvibetonia vielä lokakuussakin ongelmitta.

Saint‑Gobain Weber

Saint-Gobain Finlandin Raahen laitos käyttää SSAB:n terästuotannosta syntyvää senkkakuonaa sementtipohjaisten rakennusmateriaalien sideaineena. Kuona jalostetaan erottamalla siitä metallit, ja laitos käsittelee noin 70 000 tonnia senkkakuonaa vuodessa. Kaksi kolmasosaa tästä kierrätetään takaisin SSAB:n raaka- aineeksi, ja loput käytetään vaihtoehtoisina sideaineina, jotka korvaavat erikoissementtejä Saint-Gobainin Weber-brändin tuotteissa.

Kuonan jalostus mahdollistaa jopa 70 % sementin korvaamisen uusissa Enaé-lattiatasoitteissa, jotka lanseerataan pian Suomessa ja Ruotsissa. Tämä innovaatio vähentää tuotteiden elinkaaren aikaisia CO₂-päästöjä noin 30–50 prosenttia. Uuden prosessin ansiosta kaikki kuonamateriaali hyödynnetään, eikä jätettä synny. Rakennusteollisuus saa käyttöönsä entistä vähähiilisempiä tuotteita ilman suorituskyvyn heikentämistä. Raahen laitos on ensimmäinen laatuaan maailmassa ja edistää kestävämpää rakennettua ympäristöä. Se mahdollistaa kierrätettyjen materiaalien tehokkaan käytön ja vähähiilisempien kuivatuotteiden valmistamisen.

Lähes kaikilla Weberin tuotteilla on EPD-ympäristöselosteet, joita hyödynnetään erityisesti rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen laskennassa ja ympäristöluokituksissa (LEED, BREEAM, RTS) oman tuotekehityksen lisäksi.

Suutarinen yhtiöt

Suutarinen Yhtiöissä on tehty pitkään kehitystyötä betoniteknologiassa. Suutarisen betonituotteiden valmistus lähtee kiviaineksen huolellisesta valmistuksesta. Kaikki muutkin prosessin vaiheet tehdään tarkasti ja valvotusti. ”Koko tuotantoketju on omissa käsissämme kiviaineksen hankinnasta itse valmistukseen”, Maarakennus Suutarisen toimitusjohtaja Markus Suutarinen sanoo. Betonin hiilijalanjälkeä voidaan vähentää myös tehostamalla energian käyttöä kiviaineksen käsittelyssä. Lisäksi kuljetuksissa on mahdollista leikata päästöjä, kun raaka-aineet hankitaan mahdollisimman läheltä.

Mikkelissä käynnistyi hiljattain Suutarisen uusi jännebetonituotteita valmistava tuotantolaitos. SBS Betoni Oy:n toimitusjohtaja Juho Suutarisen mukaan uusi tehdas mahdollistaa entistä monipuolisemman tuotannon ja suurempien kokonaisuuksien toimitukset. ”Uudella tehtaalla tehdään muun muassa ontelolaattoja, STEK-laattoja, pilareita ja I-palkkeja. Pystymme tekemään myös HI-palkkeja.” Uuden tehdasrakennuksen rakentamiseen on käytetty pelkästään vähähiilistä betonia.

Hyvin lämpöeristetyt rakenteet ja elementtien tiiviit saumakohdat tekevät rakennuksesta ilmatiiviin, mikä vähentää energiankulutusta merkittävästi. Tehdas on myös osittain omavarainen energiantuotannossa katolle asennetun aurinkosähköjärjestelmän ansiosta.

Näillä ratkaisuilla uuden tehtaan hiilidioksidipäästöjä on onnistuttu vähentämään noin 50 prosenttia tavanomaiseen tehdasrakennukseen verrattuna. Suutarisen teettämän laskelman mukaan päästövähennys on noin 1109 tonnia CO₂-ekvivalenttia, mikä vastaa suunnilleen 500 000 bensalitran tai yli 250 omakotitalon vuosipäästöjä.

SBS Betonin tuotantolaitokset pystyvät valmistamaan GWP.70 -luokituksen mukaisia vähähiilisempiä betonituotteita. Niiden hiilidioksidipäästöt ovat noin 30 prosenttia tavanomaista betonia pienemmät. ”Tulevaisuudessa tavoitteemme on päästä jopa GWP. 55 -tason tuotteisiin”, teollisuusneuvos Timo Suutarinen kertoo. ”Tätä tavoitetta tukevat kiertomuottitehtaan ja uuden ontelolaattatehtaan tuotantolinjastojen ratkaisut.”

Myös materiaalihukan vähentämiseen on kiinnitetty tehtailla paljon huomiota. Tehtaanjohtaja Janne Vilveen mukaan erityisen tärkeää tämä on harjateräksessä, jonka osuus betonielementtien hiilijalanjäljestä on merkittävä.

”Olemme vähentäneet hukkaa muun muassa lisäämällä automaatiota.” Elementtien raudoituksissa verkkohitsauskone jättää automaattisesti aukot ikkunoiden, ovien ja IV-reikien kohdalle, jolloin rautoja ei tarvitse leikata aukkojen kohdalta. Vilve sanoo, että se vähentää hukkaa jopa 50 prosenttia.

Lue lisää aiheesta: BY-Vähähiilisyysluokitus® – Hyväksytty menetelmä päästöjen ilmoittamiseen