Rakennukset | NRO 1/2023

Harjuskorttelissa on kolme taloa yhdessä

Jyrki Tasa, professori, arkkitehti SAFA, Arkkitehdit NRT Oy | Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA, päätoimittaja Betoni

Harjuskorttelissa on kolme taloa yhdessä
Harjuskorttelissa rakennuksen kärjessä ylimpänä on kolmeen suuntaan avautuva 2-kerroksinen kattoasunto. Kuva: Antti Luutonen

Helsingin Verkkosaaressa sijaitseva Harjuskortteli on kuin kineettinen veistos, jossa asukkaiden parveke-elämä, avautuvat ja sulkeutuvat lasit, kuvioidut lasiosat sekä heijastuvat naapuritalot muodostavat muuttuvia sommitelmia.

Rakennuksen sijainti katuakselien leikkauspisteessä on ohjannut rakennusmassan muotoa nousevaksi kärjeksi, maamerkiksi.

Syntynyt suurveistos on toisaalta yksinkertainen ja samalla omanlaisensa. Talon julkisivut ovat kiinni katulinjoissa korostaen korttelin täsmällistä muotoa kaupunkikuvassa. Julkisivujen yksinkertaiset lasipinnat luovat talolle melko suuren mittakaavan, jota katon muoto kuitenkin elävöittää antaen ulkoarkkitehtuuriin dynaamisen ilmeen.

Ulkoarkkitehtuuriltaan talo on kuin kineettinen veistos, jossa asukkaiden parveke-elämä, avautuvat ja sulkeutuvat lasit, kuvioidut lasiosat sekä heijastuvat naapuritalot muodostavat muuttuvia sommitelmia.

Tukkutorinkujan puolelta pihalle johtavat ramppirakennelmat on tehty betonielementeistä. Pihasivut ovat sandwich-elementtejä, joiden pintana ovat jälkisaumatut tiililaatat. Katusivut ovat kauttaaltaan lasitettuja parvekkeita, joiden takaseinät ovat betonisia sandwich-elementtejä. Ensimmäisen kerroksen moninainen julkisivu on verhoiltu metallisäleillä.

Vinoihin katto-osuuksiin on sijoitettu seitsemän terassiasuntoa.

Rakennuksen kärjessä ylimpänä on kolmeen suuntaan avautuva 2-kerroksinen kattoasunto.

Jyrki Tasa

Näkymä kadulta. Kuva: Antti Luutonen

Kolme taloyhtiötä yhdessä

Helsingin Verkkosaareen lähelle Kalasataman kauppakeskusta valmistui vuonna 2021 kolmen asunto-osakeyhtiön kokonaisuus. Asunto-osakeyhtiöt Helsingin Harjus, Smoltti ja Kossi ovat kolme taloyhtiötä, jotka muodostavat meren rantaan arkkitehtuuriltaan ja sijainniltaan erityislaatuisen asuintalon.

Rakennuskokonaisuus koostuu kivijalassa olevasta elintarvikekaupasta ja 136 asunnosta, joista osa on myös mahdollista yhdistää. Lisäksi kokonaisuus käsittää 35-paikkaisen autohallin ja lähes 280 pyöräpaikkaa. Smoltin kaikista asunnoista on merinäköala, kun Kossin asunnot sijaitsevat kadun puolella. Harjus muodostaa rakennuksen korkeimman osan.

Asunto-osakeyhtiö Helsingin Harjus on 7–13 -kerroksisen terassoituvan asuintalon korkein huippu. Kolmionmuotoisen rakennuksen Capellanrannan puoleisella sivulla on esteettömät näkymät merelle. Asunnoissa on isoja lasitettuja parvekkeita ja suuria kattoterasseja, osassa molemmat.

Harjuksessa on suunniteltu koteja erilaisiin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin: 26 m2 yksiöistä kaksikerroksiseen 192 m2 terassiasuntoon. Asuntojen levyiset isot lasitetut parvekkeet ja kattoterassit tuovat lisäneliöitä, valoa ja avaruutta huoneistoihin.

Harjuskorttelin asukkaiden yhteiskäytössä ovat pesula, kierrätyshuone, ulkoiluvälinevarastot sekä Harjuksen 12. kerroksen saunaosasto, kattoterassi sekä vapaa-ajantila. Maan alla sijaitsevaan parkkihalliin pääsee kulkemaan sisäkautta.

Yhteisellä sisäpihalla on oleskelu- ja leikkipaikkoja. Jätteet kerätää n sisäpihan putkijätekeräyspisteisiin.

Tontin omistajien kesken on laadittu hallinnanjakosopimus, jossa on sovittu muun muassa piha-alueen, autohallin sekä tontin muiden yhteisten tilojen yhteiskäytöstä.

Korttelin yhteisellä sisäpihalla on oleskelu- ja leikkipaikkoja. Kuva: Maritta Koivisto

Näyttävä kohde vaati erityissuunnittelua

Ylhäältä katsottuna Harjuskorttelin kokonaisuus muodostaa v-kirjaimen, joka laskeutuu 13. kerroksesta talon kahdessa eri siivessä 7. kerrokseen. Katto nousee vielä hieman siipien päätyjä kohti edettäessä. Julkisivuissa on käytetty muun muassa sävytettyä digiprint-kuviointia, alumiinisia pystysäleitä ja erikoismuotilla tehtyä vaaleaa tiiltä, joilla tavoiteltiin elävää ja kolmiulotteista julkisivun pintaa.

”Kohteessa myös yhden haasteen muodosti rakennuksen tunnuksenomainen hyppyrimäkimäinen katto, joka vaikeutti muun muassa sadevesien hallitsemista”, lvi-suunnittelija Kimmo Linturi kertoo.

”Arkkitehti on suunnitellut katon siluetin kauniiksi, eikä vesikatolle saanut tulla esiin perinteisiä lvi-piippuja ja pömpeleitä eli sanoisin, että kohde oli arkkitehtonisesti haasteellisesti suunniteltu myös lvi-suunnittelun osalta”, Linturi täsmentää.

Kohteen rakentaja YIT teki useita erilaisia kokeita kattosadeveden hallinnan toteuttamista varten, jotta suunnitelmat voitiin toteuttaa toimiviksi ja laadukkaasti.

Haastavat rakennustyöt

Tontinluovutuskilpailun jälkeen hankkeen rakentaminen viivästyi. Alueen rakentaminen ei ollut mahdollista Kalasataman muun rakentamisen ja infran keskeneräisyyden vuoksi.

Toinen iso haaste oli alueen pohjaolosuhteet, jotka liittyvät meren läheisyyteen. Se vaati muutoksia parkkihalliin sekä kellarikerrokseen.

” Siinä mentiin niin syvälle, että vesitiiviitä rakenteita tarvittiin kellarikerrokseen. Alun perin kuviteltiin, että ei tarvitse viedä kellarikerroksen rakenteita pohjavedenpinnan alapuolelle”, rakennusyhtiö YIT:n divisioonan johtaja Harri Isoviita kertoo.

Lisäksi ensimmäisen taloyhtiön rakennustöiden yhteydessä tehtiin samaan aikaan kahden muun asunto-osakeyhtiön autohallin ja kellarikerroksen rakenteita.

Näyttävä rakennuskokonaisuus asetti haasteita suunnittelijoille, niin rakenne- kuin lvi-suunnitteluun.

Harjuskorttelin rakennusten runko on betonista ja julkisivut ovat sandwich-betonielementtejä.

Näkymä Harjuskorttelin työmaalta. Rakennuksen runko ja julkisivut ovat betonielementtejä. Kuva: Hanna Pietarila

Harjuskortteli: As Oy Helsingin Harjus, As Oy Helsingin Kossi, As Oy Helsingin Smoltti

Harjuskortteli: As Oy Helsingin Harjus, As Oy Helsingin Kossi, As Oy Helsingin Smoltti
Kuva: Antti Luutonen

Osoite: Capellanranta 2, Verkkosaari; Helsinki
Asuin- ja liikerakennus
Rakennusaika: 2018–2021

Kokonaisala: 2 760 brm2
Huoneistoala: asunnot 6 714 hum2 liiketilat 450 hum2
Tilavuus: 44 052 m3 kaikki yhteensä ( 37 700 m3 lämmin)
Asuinhuoneistoja: 136 kpl

Tilaaja / Rakennuttaja: YIT Oy
Urakoitsija: YIT Oy
Tontinluovutuskilpailu 2013: Jyrki Tasa ja Hanna Pietarila, avustajat Anssi Lauttia, Valtteri Osara (3d-kuvat)

Pääarkkitehti: Jyrki Tasa, arkkitehti SAFA
Pääsuunnittelija: Hanna Pietarila, arkkitehti SAFA
Projektiarkkitehti: Hanna Pietarila, arkkitehti SAFA

Arkkitehtisuunnittelu, koko työryhmä:
Jyrki Tasa, arkkitehti SAFA
Hanna Pietarila, arkkitehti SAFA
Reeta Lehto, arkkitehti
Anne Kleemola, arkkitehti SAFA

Tilaajan edustaja: Johanna Palosaari, Maiju Vallittu ja Antti Leinonen, YIT Oy

Rakennesuunnittelija: Ismo Rissanen, Jukka Ukko, Wise Group Finland Oy
LVIA-suunnittelija: Kimmo Linturi, Tubular Oy
Sähkösuunnittelija: Kari Natri, Insinööritoimisto Natri Oy
Geosuunnittelija: Risto Riisiö, Geotek Oy
Akustiikkasuunnittelu: Anttoni Kananen, Helimäki Akustikot Oy
Palotekninen suunnittelu: Sini Kallio, L2 Paloturvallisuus Oy
Maisemasuunnittelija: Kaisu Hynynen, Maisemasuunnittelu Sitowise Oy

Artikkeliin liittyviä aiheita