Päijät-Hämeen keskussairaala laajenee tiiviisti ja paikalla valaen

Sairaalahankkeissa jos missä korostuu oikeiden ja riittävän kattavien lähtötietojen hankkiminen ja niiden antaminen työmaan käyttöön ajoissa. Tämä johtuu talotekniikan suuren määrän lisäksi huomioitavasta sairaalatekniikasta, jolle tarpeellisiin reitteihin ja sijoituspaikkoihin on osattava varautua ajoissa. Kun tiedot ovat työmaan käytettävissä rakennuksen runkovaiheessa, vältytään työläästi jälkikäteen tehtäviltä läpivienneiltä ja mahdollisilta rakenteiden vahvistamisilta. Rakenteilla oleva Lahden keskussairaalan laajennusosa on tästä hyvä esimerkki.

”Täytyy kehaista rakennuttajaa, että tällä työmaalla lähtötiedot ovat tulleet enemmän kuin ajoissa”, sanoo työpäällikkö Sami Sairanen kohdetta pääurakoivasta Lujatalo Oy:stä.

Lähtötiedot eivät silti tässäkään synnytysten, vastasyntyneiden ja naistentautien yksikön, operatiiviset vuodeosastot sekä logistiikan ja välinehuollon tilat sisältävässä hankkeessa ole sataprosenttisesti kattavat, koska osa sairaalateknisistä laitteista on vasta tarjouspyyntövaiheessa. Eri valmistajien laitteet eroavat toisistaan sen verran, että paikoin on pitänyt tyytyä merkitsemään valmiisiin betonirakenteisiin jälkiporattavat kohdat. Niiden määrä on kuitenkin niin vähäinen, ettei se vaikuta hankkeen kustannuksia merkittävästi lisäävästi.

Sairaalatekniikka muodostaa kokonaiskustannuksiltaan noin 127 miljoonan euron hankkeesta neljänneksen. Tämän neljänneksen hankinta kuuluu tilaajalle eli Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymälle, jonka organisaatiossa on terveydenhuollon lisäksi myös pätevää rakennuttamisosaamista. Kun tähän yhdistyy tiivis yhteistyö sekä hankkeeseen paneutuvien suunnittelijoiden että työmaan kanssa, oleelliset päätökset ovat hankkeen alusta lähtien syntyneet viivytyksettä. Yksi niistä oli päätös rakentaa laajennusosan runko paikalla valaen; muun muassa logistiikan ja nostojen hankaluuden takia betonielementtirunko olisi tässä tapauksessa ollut vaikea toteuttaa.

Pääsuunnittelija, arkkitehti Kaisa-Liisa Raiskinmäki Raami Arkkitehdit Oy:stä kertoo päätöksen runkoratkaisusta syntyneen jo varhain.

”Paikallavalettu runko on tuonut joustavuutta tilojen sommitteluun toiminnallisuus huomioon ottaen”, Raiskinmäki perustelee.

Rungon suurin jänneväli tässä kohteessa on 8,8 metriä. Se on voitu toteuttaa jännittämättömin rakentein. Pilarien ja laattojen lujuusluokka on 35/45, kantavien väliseinien puolestaan 30/37.

Rakennesuunnittelun näkökulmasta betonirungon keskeisiä haasteita ovat olleet kohteen laajuuden ja isojen valualueiden takia liikuntasaumojen rakenteet ja sijoittelu.

”Myös liittyminen monissa kohdin toimivan sairaalan rakennuksiin sekä rakennevahvistukset rajapinnoilla ovat olleet vaativa tehtävä”, sanoo kohteen rakennesuunnittelusta vastaava Jukka Hyry Ramboll Finland Oy:stä.

Isoja valuja harva se viikko

Tärkeä päätös oli myös se, että paikallavalettavissa lattioissa asennusjärjestys onkin ylhäältä alaspäin. Näin mahdollistui tehokas kosteudenhallinta, joka perustuu siihen, että aina viimeksi valettuun kerrokseen asennetaan bitumihuovasta väliaikainen vedeneristys. Tätä ideaa soveltaen on voitu aloittaa taloteknisiä töitä kuivassa jo ennen kuin runko on lopullisesti valmis. Vesikattotyöt on tehty sääsuojan alla.

Kolmas tehokkaan kosteudenhallinnan keskeinen osatekijä on valettujen rakenteiden kosteuden mittaaminen myös rakenteiden valmistuttua. Tähän tarkoitukseen työmaalle on hankittu sekä kosteutta että lämpötilaa ja lujuudenkehitystä mittaavia MATOlog-antureita.

”Muutakin kuin kosteutta on seurattava tarkasti etenkin isoissa valuissa. Esimerkiksi helmikuun alussa valoimme kerralla 620 kuutiota”, kertoo työmaan vastaava mestari Jari Laulajainen Lujatalosta.

Isoimmat valut ovat holvien ja kokonaisten kerrosten lattiavaluja. Muottijärjestelmänä niissä käytetään Helsingin Laudoitus Oy:n pöytämuottijärjestelmää. Muotit puretaan, kun lujuudenkehitys on ollut riittävää ja siirretään kerrosta ylemmäs sitä mukaa kun edellisen kerroksen valu on riittävän lujaa. Asennuslattioissa on käytetty muovikuitubetonia.

Helmikuun alussa, juuri ennen kiristyviä pakkasia, lähes kaikki valut – hissikuilut, perusmuurit, holvit, pilarit ja välipohjat – oli jo tehty. Betonirakennetöistä olivat jäljellä vain sairaalalaitteiden läpivientien jälkiporaukset sekä kantavien sandwich-julkisivuelementtien asennukset.

Julkisivu hienopestyä valkobetonia

Päijät-Hämeen keskussairaalan vanhimmat, laajennusosaa ympäröivät osat ovat 1960- ja 1970-luvulta. Uusi laajennusosa oli sovitettava ympäristöönsä aiemmin rakennettu huomioon ottaen. Julkisivun pintarakenteeksi oli alussa harkittavana muun muassa graafinen betoni, mutta lopullinen valinta oli hienopesty valkobetoni.

”Julkisivurakenteen pääosa koostuu kantavista sandwich-elementeistä. Niiden asennusten valmistuttua on yksi keskeinen välitavoite saavutettu”, kertoo Sami Sairanen.

Tärkeä välitavoite on Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän projektipäällikkö Raimo Serkelän mukaan uusien leikkausosastojen ja olemassaolevan sairaalan päivystyksen betonija teräsrakenteisen siltayhteyden rakentaminen.

Nyt meneillään oleva urakka valmistuu elokuuhun 2022 mennessä, mikäli hankkeen loput puolitoista vuotta etenevät yhtä suotuisasti kuin sen ensimmäinen aikapuolisko.

”Seuraava hanke on tarkoitus kilpailuttaa ja käynnistää heti tämän hankkeen valmistuttua. On toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää, jos toteutetaan päätetyt rakennusinvestoinnit peräkkäin pitämättä pitkää taukoa hankkeiden välillä”, kiteyttää hankejohtaja Johanna Aitamurto Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymästä.