Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 1/2023
Vuoden Ympäristörakenne 2022: Vantaan Tikkurilankosken puistoalueet
Vuoden Ympäristörakenne 2022 -kilpailun tulokset julkistettiin helmikuussa Viherpäivillä. Voittajaksi…
Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 1/2024
Vuoden Ympäristörakenne 2023 Tampereen Näsin puistosilta
Vuoden Ympäristörakenteeksi 2023 valitulla Tampereen Näsin puistosillalla on kilpailun tuomariston mukaan hyödynnetty poikkeuksellisella tavalla vanhan ajoneuvosillan rakenteet uuteen käyttötarkoitukseen muuttamalla silloista toinen Puistosillaksi virkistykseen ja kevyen liikenteen kulkuun. Kohteessa on lisäksi käytetty ansiokkaasti erilaisia kierrätettyjä materiaaleja.
– Maisemasilta rytmittyy miellyttävällä tavalla ympäröiviin alueisiin ja jatkaa puistomaista kulkua alueiden välillä. Monipuolisen kasvillisuuden tuominen sillalle nähtiin ansiokkaana – värivalinnat ovat alueelle sopivia ja istutusalueet jaksottavat luontevasti oleskelualueita ja kulkureittejä. Kasvillisuus oli vierailuajankohtana lähtenyt hyvin kasvuun, rakennusmateriaalit olivat laadukkaita, ja asennustyön jälki pääosin huolellista. Myös esteettömyys oli huomioitu kohtuullisen hyvin sillan päästä päähän, tuomariston lausunnossa sanotaan.
Tuomaristo antoi kiitosta myös kierrätysmateriaalien käytöstä ja esteettömyyden huomioon ottamisesta. Maisemasillan rakennusmateriaalit olivat perustelujen mukaan laadukkaita ja asennustyön jälki pääosin huolellista.
Näsin puistosilta on uniikin viherrakentamisen ja kiertotalouden esimerkkikohde, jonka rohkea visuaalinen ilme on luotu innovatiivisilla suunnitteluratkaisuilla, veistoksellisella muotokielellä ja tunnistettavilla väri- ja materiaalivalinnoilla. Purkamisen sijaan silta sai uuden elämän julkisena, vihreänä ulkotilana, joka asettuu luontevaksi ja omaleimaiseksi osaksi laajaa Näsijärven rantareittikokonaisuutta.
Rohkea ja ennakkoluuloton tilaaja sekä avoin vuoropuhelu eri osapuolten välillä mahdollistivat korkeatasoisen lopputuloksen. Vanhaa uudistamalla saatiin upeasti parannettua tamperelaisten arkiympäristöä.
Näsin puistosillasta on muodostunut Tampereen uusi nähtävyys. Kaikkiaan 255 metriä pitkä ja reilut 14 metriä leveä silta kutsuu liikkumaan ja ihailemaan kaupungin tärkeimpiä maamerkkejä, kuten Särkänniemeä, Näsinneulaa ja Siilinkaria uudesta horisontista.
Puistosilta avattiin toukokuussa 2023 ja vastaanotto on ollut positiivista. Silta äänestettiin myös yleisön suosikiksi Tampereen Hyvän rakentamisen palkintoehdokkaista 2023.
Inspiraatio tuulesta ja aalloista
Rantatunnelin valmistumisen jälkeen toinen Näsinsilloista jäi tarpeettomaksi ja sen sijaan, että se olisi purettu, Tampereen kaupunki päätti uudistaa sen puistosillaksi.
Puistosillan muotokieli saa inspiraationsa Näsijärven aaltojen ja tuulten liikkeistä. Pituussuuntainen aaltoileva luonnonkivimuuri jakaa sillan kahteen erilaiseen osaan: liikkumisen vyöhykkeeseen ja muurilla korotettuun oleskelun alueeseen. Liikkumisen reitti jaksottuu jalankulun kivettyyn reittiin ja muuriin rajautuvaan monipuolisen liikkumisen mahdollistavaan, osittain kumpuilevaan asfaltoituun reittiin, joka soveltuu esimerkiksi skuuttaukseen.
Oleskelutaso jaksottuu istutusten avulla pieniin oleskelun alueisiin, jotka avautuvat eri suuntiin tarjoten sekä vaihtelevia näkymiä että tuulensuojapaikkoja. Se nostettiin muurin avulla enimmillään puoli metriä liikkumisen reittiä ylemmäksi. Pinnan nosto muurin avulla mahdollisti istutusalueiden kasvualustoiden toteuttamisen ja varusteiden kiinnittämisen.
Puistosilta rytmittyy suhteessa ympäröivään maisemaan. Sekä sillan Ranta-Tampellan että Särkänniemen päädyissä ja keskellä Pajasaareen kohdalla rakenteet ovat kookkaampia ja niiden kohdalle on istutettu korkeampaa kasvillisuutta. Virtaavan veden kohdalla kasvillisuus ja rakenteet ovat vähäeleisempiä.
Sillan keskelle sijoittuu laaja porrastuva puutaso, joka liittää maisemasillan ja ajoneuvoliikenteen sillan toisiinsa ja mahdollistaa siirtymisen sillalta toiselle. Sydänalueella on aurinkotuolien ja istuskelutasojen lisäksi kaksi keinua, joista avautuu näkymät järvelle. Puutason kohdalla siltojen välisen tilan päälle muodostuu elämyksellinen kävelyreitti. Tammerkosken veden pyörteet näkyvät sen kulkupinnan teräsritilän läpi.
Pajasaari jakaa sillan alla virtaavan Tammerkosken suun kahteen osaan. Kasvillisuuden jaksotus perustuu tähän jakoon siten, että korkea kasvillisuus sijaitsee sillan päädyissä sekä keskellä siltaa Pajasaaren kohdalla. Väliin jäävillä kohdilla ”veden päällä” matalampi kasvillisuus mahdollistaa avoimena säilyvät näkymät Näsijärvelle ja Tammerkoskelle.
Sillalle istutettu kasvillisuus koostuu pienpuista, havu- ja lehtipensaista, köynnöksistä, perennoista, heinistä ja niittykasvillisuudesta. Kasvillisuuden suunnittelussa keskeisiä teemoja olivat Näsijärven rantojen luontainen lajisto, sillan vaativat kasvuolosuhteet sekä kukinnan sävyt. Kasvillisuusalueet toteutettiin dynaamisina sekaistutuksina. Vedensaantia ja hulevesien käsittelyä parannettiin asentamalla puistosillalle vedenkeräilykennosto, joka mahdollistaa veden vapaan liikkeen rakenteiden alla.
Puistosiltaa jaksottavat vertikaalisuunnassa aaltoilevat, vaihtelevan korkuiset oranssit pylväsrivit. Korkean puustokasvillisuuden puuttuessa pylväät luovat tilarajaa ja tuulensuojaa sillan oleskelualueille. Pylväiden korkeus vaihtelee noin puolesta metristä neljään metriin. Pylväisiin integroitiin sillan valaistus ja osa pylväsväleistä varustettiin vaijerein, jotka toimivat köynnösten kiipeilytukina. Perusvalaistus integroituu aaltoilevien pylväsrivien korkeimpiin pylväisiin tikkumaisella valaisimella ja valonheittimillä.
Kierrätysteema näkyy sillalla myös kiveyksissä ja kalusteissa: osa kiveyksestä toteutettiin Pakkahuoneenaukion puretuista graniittilaatoista ja Hämeenkadulta puretuista nupukivistä.
Puistosillan penkit, aurinkotuolit ja piknik-pöydät on tehty käsityönä ja niissä on käytetty kaupungin omista talousmetsistä saatua lehtikuusta.
Vanha siltarakenne oli haastava suunnittelukohde. Suunnittelussa piti huomioida muun muassa sillan nykyiset rakenteet, korkotasot ja vedenpoisto. Näsijärvi altistaa suunnittelualueen voimakkaille pohjoistuulille ja luo omat reunaehtonsa. Silta sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella, joka otettiin huomioon rakenteiden ja kasvillisuuden istuvuudessa suurmaisemaan.
Tunnustus tasokkaalle ympäristölle
Betoniteollisuus ry:n, KIVI ry:n ja Puutarhaliitto ry:n järjestämän Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tulokset julkistettiin 13. helmikuuta 2024 Jyväskylässä.
Kilpailussa myönnettiin kunniakirjat palkitun kohteen tilaajalle sekä suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisesti mukana olleille tahoille.
Kunniakirjat saivat: Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy ja Tampereen kaupunki
Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonaisuuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kestävä, hyvä ympäristö. Palkinto jaettiin nyt 33. kerran.
Kilpailun tuomaristossa olivat edustettuina Betoniteollisuus ry:n, KIVI ry:n, Puutarhaliiton, Viherympäristöliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, Maisemasuunnittelijoiden, Suomen Arkkitehtiliiton sekä ympäristöministeriön edustajat.
Vuoden 2023 ympäristörakenne -kilpailun kolmeen finalistin joukossa olivat Näsin Puistosillan lisäksi Piperin puisto Helsingin Suomenlinnasta ja Tanssin talon ympäristö Helsingistä.
Tampereen Näsin Puistosilta
Maisema-arkkitehtisuunnittelu:
Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy
Krista Muurinen, maisema-arkkitehti MARK, maisemasuunnittelusta ja kaupunkikuvasta vastaava projektipäällikkö
Elsi Lehto, vastuusuunnittelija maisema-arkkitehti MARK
Reeta Pellinen, maisema-arkkitehti MARK
Liisa Dahlqvist, tekninen suunnittelija ja puutarhuri
Puistosillan rakennesuunnittelu ja molempien siltojen kunnostussuunnittelu:
WSP Finland Oy
Antti Silvennoinen ja Jukka-Pekka Vainiola
Valaistus- ja sähkösuunnittelu:
WSP Finland Oy
Valaistus: Annukka Larsen
Sähkö: Antti Saari
Toteuttajat:
Siltojen kunnostusurakoitsija:
Kreate Oy, Jari Humalajoki, Mikael Klasila
Pintarakenteen urakoitsija:
Tampereen Puutarha-Center Oy, Markus Nikkanen
Tuolit, penkit ja pöydät:
Maanrakennus Mikko Sallinen Oy
Sähköurakointi:
Normivalaistus O, Vesa Laakkonen
Rakennuttaja/tilaaja sekä suunnittelun ohjaus:
Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön palvelualue / Rakennuttaminen
Raija Tevaniemi, rakennuttajainsinööri
Jukka Rantala, rakennuttajainsinööri
Anna Levonmaa, erikoissuunnittelija
Näsin puistosilta hyödyntää hienosti vanhan rakenteen
Teksti: Dakota Lavento, toimittaja
Kaksi Näsinsiltaa sijaitsee Näsijärven kulttuurimaisemassa, Tammerkosken yläjuoksulla. Pohjoinen, leveämpi silta valmistui vuonna 1975 ja eteläinen 1992. Sillan kansi valettiin valmiiden pilareiden päälle, kun Paasikivi –Kekkosen -tietä rakennettiin Tammelan kaupunginosan läpi.
Pohjoinen silta poistui ajoneuvoliikenteen käytöstä, kun Valtatie 12 siirtyi tunneliin Santalahden ja Naistenlahden välisellä osuudella.
– Kaavavaiheessa oli ajatuksena, että tarpeettomaksi jäävä silta puretaan, rakennuttajainsinööri Raija Tevaniemi kertoo. – Olisi kuitenkin ollut hullua purkaa olemassa olevaa siltaa. Purkamisesta olisi myös muodostunut aikamoiset kustannukset, eikä se olisi ollut helppoa, sillä sillan alapuolella sijaitsevat muun muassa kaukolämmön ja 110 kV:n runkolinjat. Kaikki tekniikka olisi pitänyt siirtää eikä jäljelle jäävän sillan alla olisi välttämättä ollut sille tilaakaan.
Niinpä Tampereen kaupungilla ryhdyttiin miettimään toisenlaista ratkaisua sillan hyödyntämiseksi.
Maalumo Oy tuntee alueen mainiosti, sillä toimisto on aikaisemmin suunnitellut julkisia ulkotiloja paitsi Särkänniemeen, myös vuonna 2021 Vuoden Ympäristörakenteeksi valittuun Ranta-Tampellaan.
– Pohjoinen silta olisi tietysti voitu vain avata jalankululle ja pyöräilylle, mutta leveä silta olisi mennyt ikään kuin hukkaan. Tilana se mahdollistaa oleskelu- ja pysähtymispaikkoja sekä erilaisia toimintoja, maisema-arkkitehti MARK Krista Muurinen sanoo.
Krista Muurinen kertoo, että Maanlumon suunnittelijat yhdessä tilaajan kanssa lähtivät ideoimaan sillalle uutta käyttöä. – Tampereen kaupunki on tilaajana innovatiivinen ja suhtautuu positiivisesti ”villeihinkin” ehdotuksiin, hän jatkaa.
Vanhat siltarakenteet asettivat suunnittelulle omat reunaehtonsa. – Vanha silta oli suunniteltu ja rakennettu kestämään raskastakin ajoneuvoliikennettä, mutta puistorakentamisella on kuitenkin erilaiset reunaehdot, kuin kadulla.
Vanha silta on suunnittelijankin näkökulmasta tosi inspiroiva lähtökohta. – Sitä kautta saadaan luonnollisesti paikan ajallinen kerroksellisuus näkyviin maisema-arkkitehti MARK Elsi Lehto huomauttaa.
Suunnittelussa oli otettava huomioon paitsi kantavuus, myös korkomaailma ja mietittävä, paljonko rakenteita sillalle mahtuu ja miten ne pystytään kiinnittämään.
Vaadittiin hienovaraista suunnittelua ja suunnitelmien yhteensovittamista siltojen samaan aikaan etenevän WSP Finland Oy:n tekemän korjaussuunnittelun kanssa. Mallista varmistettiin esimerkiksi reunapalkkien sijainti, uusien rakenteiden mahtuvuus ja kuivatusratkaisujen toimivuus.
Kumpaankin Näsinsiltaan tehtiin kuntotarkastus ja sen perusteella korjattiin joitakin rakenteellisia, lähinnä kuivatukseen liittyviä seikkoja. Vanhat pintarakenteet, kiveykset ja asfaltti poistettiin. Myös eteläisen ajoneuvoliikenteelle jäävän sillan poikkileikkaus muuttui. Vanhaa jalkakäytävää levennettiin, jotta sillalle saatiin neljä metriä leveä pyörätie. Vanhat vesieristykset ja reunapalkit uusittiin.
Kasveille tarvittiin Puistosillalle kasvualustaa, ja sitä varten korotettiin reunapalkkia pohjoispuolella, piikattiin vanha palkki pois ja siitä tehtiin korkeampi, Raija Tevaniemi kertoo.
Yksi suunnitelman perusajatus oli kahden sillan yhdistäminen ja niiden välisen kulkuyhteyden mahdollistaminen. Sillat ovat suhteessa toisiinsa eri korkeusasemissa ja niiden välillä on enimmillään puoli metriä korkeuseroa. Siltojen välissä on noin 2,5 metriä leveä tyhjä tila. –Meille tämä kahden sillan välinen kuilu oli suunnittelun alkuvaiheessa inspiraation lähde. Mietimme, voisiko kuilun, vetten päällä kävellä. Minkälaista olisi kävellä Tammerkosken päällä, kahdeksan metriä sen yläpuolella. Oli kiva huomata, että Tampereen kaupungilla nimenomaan juuri tähän ajatukseen suhtauduttiin ennakkoluulottomasti ja positiivisesti, Krista Muurinen kertoo.
Suunnittelua inspiroivaksi reunaehdoksi osoittautuivat myös Näsijärven olosuhteet. Avoin selkä ja sääolot, tuulisuus erityisesti huonommalla säällä ovat kävelijän kannalta haaste. Toisaalta järven läsnäolo on eri sääoloissa nimenomaan voimavara ja hieno elementti, Elsi Lehto painottaa.
Sillan sijainti Tammerkosken kulttuurimaisemassa vaikutti suunnitteluratkaisuiden valintoihin, kuten rakenteiden ja kasvillisuuden korkeuteen.
Työmaavaiheessa suuremmilta yllätyksiltä onneksi vältyttiin, sillä siltojen korot ja saumat oli etukäteen mitattu tarkkaan. Työn edetessä joitakin yllätysrakenteita toki paljastui ja esimerkiksi pinnantasausta jouduttiin tarkistamaan, jotta pintarakenteet mahtuivat jouhevasti paikoilleen. – Ei mitään dramaattista, mutta kun tekniset reunaehdot ovat tiukat ja liitytään vanhaan rakenteeseen, voidaan vähän joutua justeeraamaan, Krista Muurinen sanoo.
Elsi Lehto kertoo, että kaiken kaikkiaan hanke sujui erittäin hyvin. –Vuoropuhelu oli tilaajan kanssa sujuvaa. Mehän olemme yhdessä toteuttaneet jo Ranta-Tampellan julkiset ulkotilat. Keskustelimme yhdessä esimerkiksi kohteessa käytettävistä kierrätysmateriaaleista.
Tampereen kaupunki tunnetaankin innovatiivisesta suhtautumisestaan rakenteiden ja materiaaleiden hyötykäyttöön. Raija Teivaniemi sanoo, että suunnittelua on tietoisesti pyritty ohjaamaan siihen suuntaan. –Meillä on käytettävänä purettuja graniittilaattoja, luonnonkiveä ja betonirakenteita. Minusta on mielenkiintoista miettiä, mitä niistä saisi uudessa käytössä. Samalla saadaan aikaan omaleimaista kaupunkikuvaa.
– Tampereen kaupunki osoittaa ennakkoluulottomuutta ja vastuullisuutta etsiessään materiaaleille ja rakenteille uusiokäyttöä, Krista Muurinen painottaa.
– Kaupunki voi olla ylpeä ympäristösuunnittelunsa tasosta. Tampereella on monia hienoja esimerkkejä korkealaatuisesta ympäristörakentamisesta, hän jatkaa.
Jatkoa on tulossa. Parhaillaan kaupungilla pohditaan, mitä tehdään asemanseutua uudistettaessa Erkkilänsillan kaarelle. –Voi olla, että sille löytyisi vielä toinen paikka, jossa kaaret voitaisiin säilyttää ja niiden historiaa jatkaa, Raija Teivaniemi kertoo.
Artikkeliin liittyviä aiheita
