Mitä kuuluu – Vuoden Betonirakenne 1997 -kilpailun kunniamaininta? Raippaluodon silta

Palkittavaksi oli ehdolla toinenkin samoihin aikoihin valmistunut vinoköysisilta: Jyväskylän Korpilahdella sijaitseva Kärkistensalmen silta. Raippaluodon silta on kuitenkin keskiaukoltaan ja kokonaispituudeltaan suurempi. Se sai tuomaristolta kunniamaininnan ”merkittävästä suunnittelutyöstä sekä hyvin hoidetusta projektinjohdosta ja rakentamisesta.”

Tuomaristo kiitti sekä sillan muotoilua että rakenneteknistä suunnittelua. Sillan välituet ja pylonit muodostavat muotoilultaan yhtenäisenkokonaisuuden. Teknisesti erityisen vaativana ja hyvin toteutettuna tuomaristo piti rakennekohtaa, jossa liittopalkkisilta muuttuu sillan vinoköysiosan rakenteeksi.

Raippaluodon saaren mantereeseen yhdistävä, pituudeltaan 1 045 metriä oleva Raippaluodon silta, Replotbron, on vielä hetkisen Suomen pisin käytössä oleva silta. Se on pitänyt Suomen siltojen kärkipaikkaa 26 vuotta, mutta menettää sen Helsingin Kruununvuorensillalle. Kruunuvuorensillan virallinen pituus on noin 1,2 kilometriä.

Kiinnostavia faktoja

Raippaluodon sillan siltakannen leveys on 12 metriä, josta kahdeksan metriä on kaksikaistaisen ajoradan käytössä, ja loput vajaat neljä metriä toimii kevyen liikenteen väylänä. Sillan kokonaispinta-ala on 12 540 m². Pisin silta-aukko on pituudeltaan 250 metriä ja sen vapaa korkeus on 26 metriä. Pylonit kohoavat 82,5 metrin korkeuteen ja tukevat rakennetta 64 vinoköyden avulla.

Ennen siltaa Raippaluotoon matkattiin lossilla. Hankkeella oli epäilijänsä. Liikenteen pelättiin kasvavan, rikollisuuden lisääntyvän ja elämän saarella muuttuvan rauhattomaksi. Autoliikenne lisääntyikin sillan myötä. Jo sillan valmistumisvuonna saarelle ajoi 30 prosenttia enemmän autoja kuin lossiliikenteen aikana. Siltaturistit kävivät kääntymässä sillan päässä ja ajoivat takaisin.

Vuonna 2018 silta ylitettiin kuitenkin jo miljoona kertaa.

Raippaluodon Sillan suunnitteli Ilmari Kortesluoman perustama SuunnitteluKortes Oy, joka tunnetaan monien muidenkin 1980- ja 1990-luvuilla rakennettujen vinoköysisiltojen pääsuunnittelijana. Niitä ovat mm. Jätkänkynttilä Rovaniemellä, Tähtiniemen silta Heinolassa ja Saamen silta Utsjoella. Toki toimisto suunnitteli muitakin merkittäviä kohteita. Se sai Vuoden 1998 Betonirakennepalkinnon Helsingin Tennispalatsin saneeraushankkeesta.

WSP Group Oy osti yrityksen osakekannan vuonna 2004. SuunnitteluKorteksen asiantuntijat jatkoivat WSP:llä ja se on suunnitellut myös Suomen pisimmän sillan tittelin vievän Kruunuvuorensillan.

Raippaluodon silta oli perustuksiltaan vaativa rakenne. Toinen sen pyloneista perustettiin kalliolle ja toinen kaivinpaalujen varaan. Osa välituista on maanvaraisia ja osa perustettu lyöntipaaluille. Pilareiden suunnittelussa tuli ottaa huomioon suuret ahtojääkuormat. Pohjoissivulla pilarit oli varustettava liikkuvien jäälauttojen takia jäänsärkijöillä.

Silta rakennettiin vaativissa olosuhteissa avomeren äärellä. Pyloneissa oli käytettävä lujuusluokaltaan K50-1 P30 betonia, sillan peruslaattojen ja rantamuurien valuissa sulfaatinkestävää masuunikuonasementtiä. Säänkestävyyden parantamiseksi muoteissa käytettiin muottikangasta.

Tuohon aikaan sillan kansilaatan teko elementtirakenteisena oli uutta, mikä osaltaan nopeutti kokonaisaikataulua.

Sillan rakentamista varten kehitettiin innovatiivinen pääjänteen pystytysmenetelmä sekä uusi hitsaustekniikka teräspalkkien liittämisessä. Sillassa käytettiin ensimmäisen kerran Suomessa täytelankahitsausta. Menetelmä osoittautui välttämättömäksi Merenkurkun saariston tuulisissa olosuhteissa.

Sillan kansilaatta toteutettiin elementtirakenteisena. Se oli aivan uutta ja osaltaan nopeutti kokonaisaikataulua.

Ylärakenteen alle suunniteltiin testien ja tuulianalyysien tuloksena erityiset sivutuulisuojat parantamaan siltakannen käyttäytymistä haastavissa tuuliolosuhteissa. Siltakansi onkin vakaa myös kovassa tuulessa.

Sillan betonirakennetyöt olivat mittavat: kokonaisbetonimäärä oli 19300 kuutiometriä, mistä vedenalaisten rakenneosien osuus oli lähes puolet. Teräsbetonisten lyönti- ja kaivinpaalujen kokonaismäärä oli 2900 metriä. Terästä siltaan käytettiin 5 000 tonnia. Maansiirtotöiden aikana siirrettiin noin 50 000 tonnia maa-ainesta.

Ankarista sääoloista huolimatta silta valmistui kaksi kuukautta etuajassa ”hyvän työnjohdon ja rakentajien ammattitaidon ansiosta”. Kokonaispituudeltaan 1045-metrisen sillan rakennustyöt aloitettiin alkutalvesta 1995. Peruskivi muurattiin 3. kesäkuuta 1996 ja valmis silta avattiin liikenteelle elokuussa 1997.

Sillan rakentaminen maksoi noin 150 miljoonaa markkaa, noin 25 miljoonaa euroa. Sen jatkeeksi ehdotettu Merenkurkun silta Ruotsiin ei ole saanut toistaiseksi tuulta alleen.

Sillalle kuuluu hyvää

Raippaluodon sillalle kuuluu edelleen hyvää, vaikka se menettääkin asemansa Suomen pisimpänä siltana. Sen seurantaan eikä sille ole vielä tarvinnut tehdä suurempia kunnostustöitä. – Lähinnä betonipintojen halkeamien injektointeja, kumibitumisaumojen kunnostuksia, huoltovaunun korjauksia, uudelleen päällystyksiä, liikuntasaumalaitteiden puhdistuksia sekä niitten maalauksia ja liukkaudentorjuntajärjestelmän korjaustöitä, tarkentaa projektipäällikkö Sami Palo Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Viiden vuoden välein tehtävän yleistarkastuksen lisäksi sillalle on teetetty laajennettuja yleistarkastuksia ja kohdennettuja erikoistarkastuksia, joissa betonien kuntoa on selvitetty mm. poraamalla koekappaleita rakenteesta.

Tarkastuksista vastaa WSP Finland. Raippaluodon sillalle rakennettiin vuosina 2001 – 2002 Suomen ensimmäinen automaattinen liukkaudentorjuntajärjestelmä, jonka toimintaa säätelevät sillalla olevat kelianturit ja tiesääasema. Betonin ja teräksen korroosiovaaran vuoksi sillan liukkaudentorjunnassa käytetään perinteisen natriumkloridin sijasta Kemira Chemicalsin valmistamaa Meltiumia, joka on 50 %:ista kaliumformiaattiliuosta. Meltiumia suihkutetaan sillan kannelle keskilinjalla olevien 54 suuttimen kautta.

Liukkaudentorjuntajärjestelmä alkaa nyt olla käyttöikänsä loppupäässä. Laitteisto on herkkä vikaantumisille, eikä ole niin toimintavarma kuin pitäisi.

Syksyllä 2024 silta sai uuden valaistuksen, jonka WSP suunnitteli ja jonka ohjelmoinnista vastasi Electro Waves Oy. Sillan pyloneja ja pienempiä pilareita valaisee eri kulmista kaikkiaan 76 DMX-ohjattua RGBW-valaisinta. Valaistuksen väri vaihtelee kuukausittain, ja juhlapäivien kunniaksi sytytetään erikoisvalaistus. Arkipäivisin valaistus on hillittyä ja muuttuu elokuusta toukokuuhun vähitellen lämpimästä valkoisesta viileään valkoiseen. Kesällä valaistus on pois päältä.

Vuosittainen valaistusaikataulu ottaa huomioon sillan ainutlaatuisen luonnonympäristön. ”Suunnittelussa otettiin huomioon sijainti, näkymät, ympäröivä ympäristö sekä lähistön asukkaat ja yritykset. Valosaaste on estetty tarkalla valon suuntaamisella”, WSP Finland Oy:n valaistusasiantuntija ja projektipäällikkö Annukka Larsen kertoo.

Itsenäisyyspäivänä Raippaluodon silta valaistiin pimeän ajaksi sinivalkoiseksi.