Espoon Marinrantaan rakennetaan lisää uusia asuntoja

Marinrannan asuntoalueen rakentaminen sijoittuu kolmeen kaartuvaan rakennuslinjaan, jotka mukautuvat rinteiseen maastoon. Alueen rakentaminen aloitettiin jo vuonna 2017 ja se jatkuu edelleen.

YIT on käynnistänyt uusimman omaperusteisen Asunto Oy Espoon Vesta -nimisen asuinkerrostalon rakentamisen loppuvuonna 2025 ja kohde valmistuu 2026 loppuun mennessä.

Uuteen kahdeksankerroksiseen asuintaloon tulee yhteensä 30 kotia. Hankkeen arvo on noin 15 miljoonaa euroa. YIT on toteuttanut aiemmin samalle alueelle seitsemän kohdetta: Asunto Oy Neptunuksen, Apollon, Selenen, Helioksen, Kronoksen, Poseidonin ja Notoksen.

Vuonna 2024 valmistunut Asunto Oy Espoon Notos on seitsemänkerroksinen kerrostalo, ja korttelin muut rakennukset ovat pääosin 8-kerroksisia, porrastuen maaston mukaan. Rakennusmassoista pisin jatkaa naapuritonttien kaartelevaa rakennusketjua ja Asunto Oy Notos on osa tätä ketjua.

Pienkerrostalot Vanhan Jorvaksentien ja Marinkallio-kadun vieressä ovat kolmekerroksisia. Maastonmuotoja mukaileva, kolmikerroksinen pysäköintilaitos integroituu luontevasti Länsiväylän varteen. Se tarjoaa pysäköintitilaa koko asuntoalueelle ja suojaa asuinkortteleita liikenteen melulta.

Rakennukset on sijoitettu kaareviin muotoihin ja myötäilemään kumpuilevaa rinteistä maastoa. Harkitulla ryhmittelyllä, asuntojen suuntamisella merelle ja etelä-lounaaseen sekä meluesteillä luodaan kokonaisuus, jossa on optimoitu sekä valo-olosuhteet että hiljaisuus.

Asuinrakennukset muodostavat suojaisia pihapiirejä, mutta säilyttävät myös välittömän yhteyden ympäröivään luonnonmukaiseen metsävyöhykkeeseen. Asuntojen pohjaratkaisuissa on huomioitu merinäköalat ja pitkät näkymälinjat, ja niissä on panostettu sisätilojen selkeyteen. Asuntotyypit vaihtelevat kaksioista kuuden huoneen asuntoihin.

Rakennusten julkisivumateriaaleissa on huomioitu kestävyys

Myös julkisivujen suunnittelussa ja materiaalivalinnoissa on pyritty huomioimaan meluntorjunta ja luonnonläheiset näkymät.

Rakennusten rungot ovat betonielementtirakenteisia. Rakennusrunkoon nähden poikittain sijoitetut ilmanvaihtokonehuoneet ja niiden julkisivupinnan yli ulottuvat päädyt jaksottavat muuten varsin sileäpintaista julkisivua Länsiväylän puolella.

Pääasiallinen julkisivumateriaali Länsiväylän puolella ja päädyissä on valkobetoni ja sisäänkäyntejä on korostettu korkein vinolinjaisin lasiseinin ja niihin liittyvin graafisen betonin pinnoin. Kortteleissa rakennusten julkisivut meren suuntaan ovat pääosin lasisia parvekejulkisivuja.

Merellinen teema tulee esiin rakennustenkaarevissa muodoissa, vinolinjaisissa lasiseinissä ja parvekkeiden puupintaisissa taustaseinissä. Parvekkeet muodostavat meren puolen julkisivuilla linjakkaan yhtenäisen julkisivupinnan lasikaitein ja julkisivuja jäsentävin kuvioiduin lasituksin.

Julkisivujen ikkunat on ryhmitelty aaltoileviksi kokonaisuuksiksi, joissa ilmettä antavat vaalean harmaiksi maalatut ja osittain tumman harmaat pellitetyt syvennykset. Julkisivuja elävöittävät myös lasiseiniin liittyvät graafisen betonin seinäpinnat ja valkobetonielementtien valesaumat.

Graafista betonia on käytetty myös porrashuoneiden seinissä. Melu- ja tukimuureissa on käytetty samaa graafisen betonin kuviota hieman vaaleampana kuin rakennusten porrashuoneiden lasiseiniin liittyvissä graafisen betonin pinnoissa.

Julkisivujen betonielementeissä on käytetty valkosementtiä ja kiviaineksena Finnsementin maahantuomaa valkoista dolomiittia 42R, jonka suurin raekoko on 8 mm. Sileiden, muottia vasten valettujen pintojen laatuluokka on MUO-AA-VAL-S/AG-E. Valkobetonijulkisivuissa on käytetty myös valesaumoja, jotka ovat osa julkisivusommitelmaa.

Porrashuoneen lasiseinän viereisellä kapealla seinäosuudella on julkisivussa käytetty graafista betonia, jonka kuvio on arkkitehdin kortteliin erityisesti suunnittelema. Nämä osat julkisivusta on toteutettu valkosementtipohjaisena väribetonina graafisen betonin tekniikalla. Valkosementtiin on lisätty mustaa pigmenttiä 5 %. Runkoaineeksi suunnitelmissa määriteltiin Hyvinkään musta gabro 35R, jonka suurin raekoko on 12 mm. Pinnan laatuluokka on PES-AA-MUS-S/AG-E.

Alueen veistoksellinen pysäköintilaitos sijaitsee Länsiväylän varrella

Länsiväylän vieressä sijaitseva pysäköintilaitos palvelee kahdeksaa taloyhtiötä Marinkallion asuntoalueella. Rakennus toimii myös meluesteenä vilkkaasti liikennöidyn väylän ja asuinrakennusten välissä.

Taitteinen pääjulkisivu on välittävä vapaamuotoinen elementti maaston loivien muotojen ja tektonisten rakennusten välissä. Pysäköintilaitoksen julkisivun veistoksellisuus korostuu etenkin iltavalaistuksessa.

Rakennuksen kantava runko on betonia. Pitkän julkisivun rakenteet ovat terästä ja pinta rei’itettyä merialumiinia. Muissa julkisivuissa on käytetty Cor-Ten^® -terästä ja Umbra-menetelmällä pintavärjättyä, patinoitua betonia.

Pysäköintilaitoksen rakennesuunnittelusta

Marinrannan pysäköintirakennuksen 150 metriä pitkän ja kymmenen metriä korkean alumiinijulkisivun geometrisesti haastava muoto tuli sovittaa saumattomasti yhteen paikalla valetun pysäköintirakennuksen betonirunkoon. Alumiinijulkisivun tukirunko on kuumasinkittyä terästä.

Alumiinisten lohkojen elementit mitoitettiin yhteensopiviksi teräsrungon kanssa. Julkisivun päätyjen liittymät yhteensovitettiin Cor-Ten®-pintojen kanssa. Julkisivujen räystäät taipuvat yhteen pysäköintitalon katon kanssa.

Suunnittelussa otettiin huomioon teräsrungon säätömahdollisuudet betonirungon toleransseihin nähden. Itse tukirungon etäisyyttä betonirungosta voitiin asennettaessa säätää kierretankojen avulla.

Teräsrakenteiden hienosäätöä tehtiin asennuksen aikana teleskooppisten etäisyyssäätöjen kanssa. Tukirungon pystysuuntainen suoruus säädettiin löysäämällä tai kiristämällä vetotankoja, ja pituussuuntaista tarkkuutta parannettiin pitkien reikien avulla. Lähtötietoina suunnitelmille toimivat arkkitehdin piirustukset ja pintamalli, joka muokattiin algoritmiavusteisesti Grasshopperin avulla Teklan ohjelmistoon referenssitiedoksi.