Lue näköislehtiä

lehden kansikuva
Haku
Haku

Lue näköislehtiä

lehden kansikuva
Kaikki
Betonijulkisivut
Betonitaide
Infra ja ympäristörakentaminen
Kansainväliset
Kiertotalous
Maailmalta
Materiaalit
Rakennukset
Sisustus ja lattiat
Suunnittelu ja innovaatiot
Tutkimus ja kehitys

Artikkelit

Betonielementtien irrottaminen ehjänä uudelleenkäyttöä varten

Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2024

Betonielementtien irrottaminen ehjänä uudelleenkäyttöä varten

Tampereen yliopiston johtamassa kansainvälisessä ReCreate-hankkeessa tutkitaan betonielementtien uudelleenkäyttöä koepurkamisen ja -rakentamisen avulla. Betoni-lehden 3-2024 numerossa, ss. 28–32 kerrottiin uudelleenkäytettävien betonielementtien laadunvarmistusmenettelyn kehittämisestä ReCreaten Suomen purkupilotissa (ks. Lahdensivu & Räsänen, 2024). Tässä artikkelissa kerrotaan pilotissa talteen otettujen elementtien irrotustyön suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä ensimmäisestä uudelleenkäyttökohteesta.
Kierrätysbetonimurske maanparannusaineena

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2024

Kierrätysbetonimurske maanparannusaineena

Ympäristöhaasteiden jatkuvasti kasvaessa ja kiertotalouden yleistyessä CO2ncrete Solution -tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia uusia ratkaisuja betonin karbonatisoituminen voisi tuoda tullessaan. Betonirakennuksesta betonimurskeena kiertoon saatu aines saa yleisesti uuden elämän maanrakennusmateriaalina, mutta ehkä enenevässä määrin myös osana maanparannukseen.
Jälkijännitetyn palkin leikkauskestävyys

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2024

Jälkijännitetyn palkin leikkauskestävyys

Diplomityön tuloksena on esitetty viimeisimmän teoriatiedon mukaiset rakenteen analysointimenetelmät. Menetelmät on tiivistetty käytännössä sovellettavaan muotoon. Työn tulokset tulevat vaikuttamaan lähes kaikkien esijännitettyjen rakenteiden suunnitteluun lähitulevaisuudessa. Työ vaikuttaa merkittävästi suunnittelutyön ja rakenteiden laatuun.
Betonin tiivistyslaadun arviointi

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2024

Betonin tiivistyslaadun arviointi

Artikkelissa käsitellään betonin tiivistystä ja tiivistyksen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tässä artikkelissa esitetään väitöskirjan pääkohdat lyhyesti. Tarkemmat tiedot löytyvät väitöskirjasta https://aaltodoc.aalto.fi/items/44d99e5e-1238-4392-892d-243aecea4427
Massiivivalubetonin nesteputkijäähdytys

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2024

Massiivivalubetonin nesteputkijäähdytys

Artikkelissa esitellyssä diplomityössä on käsitelty betonin jäähdytystä kovettumisen aikana. Mikäli massiivibetonin lämpötila kovettumisen aikana nousee liian korkeaksi (> +60°C), voi betonin lujuus- sekä myös säilyvyysominaisuudet heikentyä merkittävästi. Työssä simuloidaan nesteputkistolla jäähdytetyn massiivibetonin lämpötilajakaumaa, lämpöjännityksiä sekä halkeilua. Työ tulee olemaan merkittävässä roolissa kehitettäessä kansallisia ohjeita massiivisten betonirakenteiden jäähdytyksen suunnitteluun.
Ontelolaatan pintabetoni palotilanteessa

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2024

Ontelolaatan pintabetoni palotilanteessa

Esijännitettyjä ontelolaattoja käytetään Suomessa keskimäärin yli 2 miljoonaa neliötä vuosittain. Käyttökohteita löytyy lähes kaikkien rakennustyyppien ala-, väli- ja yläpohjista. Ontelolaatta on tehokas, tuttu ja turvallinen tuote – ja siksi erittäin paljon käytetty.
ReCreate-hankkeen uudelleenkäytettävien betonielementtien koestukset

Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2024

ReCreate-hankkeen uudelleenkäytettävien betonielementtien koestukset

Betonielementtien uudelleenkäyttöä pilotoidaan kansainvälisessä EU:n H2020 -rahoitteisessa ReCreate-hankkeessa. Suomen pilotissa on purettu vuonna 1982 valmistunut elementtirakenteinen toimistotalo Tampereelta. Elementtien uudelleenkäyttöä varten on tunnettava elementtien ominaisuudet sekä mitoitettava rakenteet uuteen kohteeseen voimassa olevien määräysten mukaan.
Betonimurskeen piilevä potentiaali

Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2024

Betonimurskeen piilevä potentiaali

Ympäristöhaasteiden jatkuvasti kasvaessa ja kiertotalouden yleistyessä CO2ncrete Solution -tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia uusia ratkaisuja betonin karbonatisoituminen voisi tuoda tullessaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Suuri suomalainen pakkasprojekti

Infra ja ympäristörakentaminen Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2024

Suuri suomalainen pakkasprojekti

Viime marraskuussa 2023 käynnistynyt Suuri suomalainen pakkasprojekti jakautuu kahteen vaiheeseen: esiselvitykseen (”Pikku pakkanen”) ja varsinaiseen pakkasprojektiin (”Hirmu pakkanen”). Varsinaisen pakkasprojektin on tarkoitus alkaa vuonna 2025.
Carbonaide-teknologia kaupallistumisvaiheessa, nopeaa skaalautumista selittää betoniteollisuuden hyvä ekosysteemi.

Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2024

Carbonaide-teknologia kaupallistumisvaiheessa, nopeaa skaalautumista selittää betoniteollisuuden hyvä ekosysteemi.

Carbonaide -teknologia on betonin jälkihoitomenetelmä, jossa betonituotteet jälkihoidetaan hiilidioksidiatmosfäärissä. Hiilidioksidi reagoi kovettuvan betonin kanssa, parantaa tuotteen ominaisuuksia ja tuo samalla merkittäviä kustannussäästöjä. Hiilidioksidi muuttuu prosessissa erilaisiksi mineraaleiksi ja varastoituu betoniin pysyvästi.
LOIKKA – Tavoitteena puolittaa betonin hiilidioksidipäästöt

Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2024

LOIKKA – Tavoitteena puolittaa betonin hiilidioksidipäästöt

Loikka on Aalto-yliopiston ja teollisuuden yhteishanke betonin CO2 -päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena hankkeessa on ollut puolittaa betonin valmistuksesta aiheutuvat CO2 -päästöt. Nopein ja tehokkain tapa vähentää betonin päästöjä on sideaineen päästöjen vähentäminen.
Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen By76

Sisustus ja lattiat Suunnittelu ja innovaatiot Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2024

Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen By76

Rakentamisen kosteudenhallintaa on kehitetty pitkäjänteisesti jo yli 25 vuotta. Hyvä niin, sillä rakentamista ollaan jälleen nopeuttamassa niin tehokkuuden parantamisen kuin hiilijalanjäljen pienentämisenkin nimissä. Myös viranomaisvaatimukset asian huomioon ottamiseksi ovat tiukentuneet. Kosteudenhallintaan vaikuttavat ilmiöt tunnetaan nykyään entistä paremmin ja asiaan kiinnitetään paljon huomiota. Kehitystä on tapahtunut, mutta silti ongelmia esiintyy ajoittain edelleen. Tietoa todellakin tarvitaan ja nyt se on koottu yksiin kansiin By76:een.