Lue näköislehtiä

Kaikki

Betonijulkisivut

Betonitaide

Infra ja ympäristörakentaminen

Kansainväliset

Kiertotalous

Maailmalta

Materiaalit

Rakennukset

Sisustus ja lattiat

Suunnittelu ja innovaatiot

Tutkimus ja kehitys

Artikkelit

Tutkimus ja kehitys | NRO 1/2023

Alkali-kiviainesreaktion mahdollisuus julkisivuissa ja parvekkeissa

Betonijulkisivujen ja -parvekkeiden säilyvyysominaisuudet ovat parantuneet merkittävästi 1990-luvun rakennustuotannosta lähtien. Alkali-kiviainesreaktiossa hydratoituneen sementin alkalit aiheuttavat piipitoisten kiviainesten paisumista betonissa. Artikkelissa tarkastellaan alkali-kiviainesreaktion mahdollisuutta suomalaisissa betonijulkisivuissa ja -parvekkeissa.

Rakennukset | NRO 4/2022

Jyväskylän yliopiston kirjasto peruskorjattiin vanhaa kunnioittaen

Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjauksessa säilytettiin 1970-luvun henki ja se muokattiin tämän päivän tarpeisiin vanhaa kunnioittaen. Lähes kaikki uudistettiin, lukuun ottamatta betonirunkoa, -rakenteita sekä muutamia suojeltuja lasi- ja tiiliseiniä sekä kalusteita. Kirjasto avautui vuosi sitten uudistuneena nimellä ”Lähde” ja se palkittiin tänä syksynä Arkkitehtuurin Finlandia 2022-palkinnolla.

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022

Säilyvyysominaisuudet 1990-luvun betonielementtijulkisivuissa ja parvekkeissa

Vuosien 1960–1990 betonijulkisivujen ja -parvekkeiden säilyvyysominaisuuksissa on aiemmissa tutkimuksissa todettu puutteita. Diplomityön tavoitteena oli selvittää, vaikuttivatko säilyvyysohjeiden suositukset betonin säilyvyysominaisuuksia parantavasti sekä saada yleiskäsitys 1990-luvun betonijulkisivujen ja -parvekkeiden kunnosta.

Suunnittelu ja innovaatiot | NRO 4/2022

Vähähiilinen betoni on nyt laskettavissa

Betonin hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tärkeys on selvää jokaiselle vastuulliselle betonialan ammattilaiselle. Keinot tähän ovat olleet aktiivisessa haussa niin teollisuudessa kuin muidenkin toimijoiden keskuudessa. Jotta CO2-päästöt saadaan putoamaan, koko rakentamisen ketjun on osallistuttava saman tavoitteen ajamiseen. Tärkeä tämän mahdollistava askel on uusi BY-vähähiilisyyslaskuria hyödyntävä vähähiilisyysluokitus.

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022

Loikka-hanke: Vähähiilisten betonien säilyvyysominaisuudet

LOIKKA on Aalto-yliopiston ja teollisuuden yhteishanke betonin CO2-päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena hankkeessa on puolittaa betonin valmistuksesta aiheutuvat CO2-päästöt. Teollisuudesta hankkeeseen osallistuu Betolar Oyj, Elematic Oyj, Finnsementti Oy, Joutsenon Elememtti Oy ja Lammin Betoni Oy. Hanketta rahoittaa Business Finland ja Aallon tutkimushanketta lisäksi Betoniteollisuus ry, Talonrakennusteollisuus ry ja Väylävirasto. Hanke kestää 28.2.2024 saakka ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat 3,4 milj.€.

Rakennukset | NRO 3/2022

Tanssin ehdoilla suunniteltu maamerkki Tanssin talo

Suomen ensimmäinen tanssin ehdoin suunniteltu maamerkki avautui keväällä 2022 Kaapelitehtaan kulttuurikeskuksen yhteyteen Helsingin Ruoholahteen. JKMM Arkkitehtien ja ILO arkkitehtien yhteistyössä suunnittelema Tanssin talo-hankkeessa rakennettiin vaikuttava uudisrakennus, katettiin osa Kaapelitehtaan sisäpihasta sekä uudistettiin Kaapelitehtaan olemassa olevia tiloja.

Rakennukset | NRO 3/2022

Paikallavaletun betonin taidonnäyte – Liljevalchs+

Tukholman Liljevalchs museon laajennusosa ristittiin napakasti nimellä Liljevalchs+ ja se avattiin yleisölle syksyllä 2021. Rakennus on betonirakentamisen taidonnäyte niin sisä- kuin ulkotiloiltaan.

Betonijulkisivut Rakennukset | NRO 3/2022

Serlachius-museoiden uusi taidesauna

Betonirakenteinen Taidesauna valmistui tänä kesänä Mänttä-Vilppulassa sijaitsevan Gösta-museon edustalle, Melasjärven rannalle. Taidesauna on elämyksellinen, tekijöidensä kulttuuritaustoista ammentava saunapolku, jonka varrelle on sijoitettu mittava määrä myös muuta taidetta. Polku päättyy ulkotilan kautta kuljettavaan löylyhuoneeseen. Taidesauna liittyy uuteen saunakulttuuriin, jossa perinteisen hiljentymisen ja peseytymisen sijaan saunomisesta haetaan elämyksiä ja sosiaalista yhdessä olemista.

Rakennukset | NRO 2/2022

Vuoden 2021 Betonirakenne: Taideyliopiston Mylly – tehtiin kestäväksi

”Palkittu rakennus edustaa uudenlaista rohkeata tarkoituksenmukaisuuden arkkitehtuuria. Uusi estetiikka lähtee kestävyydestä ja siitä, että yhdellä materiaalilla, tässä tapauksessa betonilla, luodaan tilat, tekstuurit ja rakennetaan samalla runko tulevaisuuden sallivilla jänneväleillä. Kun muotit on purettu – se on siinä – kerralla tehty tuleviksi ajoiksi – rouhea kasvualusta taiteen iduille – ja samalla itsessään väkevä”, kiteytti Kimmo Lintula, arkkitehti SAFA, tuomariston perustelut. Kohde on esitelty laajasti myös Betoni 3-2021 lehdessä, ss. 10–29.

Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2022

Betonioptimismi

Tämä artikkeli perustuu Oulun yliopiston Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa tehtyyn diplomityöhön "Betonioptimismi: Betonin kestävyydestä ja arkkitehdin vaikutusmahdollisuuksista ilmastonmuutoksen aikakaudella". Diplomityön on tehnyt Niko Kotkavuo ja sen pääohjaajana toimi professori Janne Pihlajaniemi. Artikkeliin on poimittu työstä tiivistetysti käsiteltäväksi valikoituja, kirjoittajan näkemyksen mukaan julkisen keskustelun kannalta keskeisimpiä osia betonin ilmastonäkökulmiin liittyen. Diplomityö on kokonaisuudessaan ladattavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202204081520.

Kiertotalous | NRO 2/2022

Kiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon

Vuosi 2022 on käynnistynyt jälleen poikkeusoloissa. Epävakaa tilanne ja sota ovat kuitenkin tuoneet mukanaan jotain hyvääkin. Mielenkiinto ilmastonmuutoksen torjuntaan on kasvanut nopeasti jo muutaman vuoden ajan, ja nyt pandemian ja Ukrainan sodan vanavedessä näemme yhä nopeampaa kehitystä kohti vähähiilistä tulevaisuutta. Tavoitteet ovat siirtymässä sanoista tekoihin.

Tutkimus ja kehitys | nro 4/2021

Uusien rakenteiden betonitutkimukset edellyttävät laaja-alaista osaamista

Uusien betonirakenteiden laadunvarmistuksessa ja myös ongelmanratkaisussa asiantunteva betonitutkimus on korvaamaton apuväline. Oikein kohdistettu ja toteutettu näytteenotto, harkitut laboratoriotutkimukset ja muut selvitykset sekä laaja-alaisesti pohditut johtopäätökset auttavat välttämään riitatilanteita rakentamisen eri osapuolten välillä silloin, kun rakenteen laatua epäillään.