Uusi tehokas rakenneratkaisu pihakansirakentamiseen

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2023

Uusi tehokas rakenneratkaisu pihakansirakentamiseen

Kaupunkien tiivistymisen myötä, tarve rakentaa maanalaisia tiloja puistojen, pihojen ja torien alle kasvaa jatkuvasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tällaisten maanalaisten tilojen yläpohjana toimivat pihakansirakenteet ovat yleensä betonirakenteisia, vaativia suunnitella ja rakentaa sekä kalliita toteuttaa. Väitöskirjassaan DI Ulla Kytölä tutkii vaihtoehtoista rakenneratkaisua pihakansirakenteiden toteutukselle. Työn idea on soveltaa kansainvälisesti silloissa paljon käytettyä elementtirakentamiseen perustuvaa rakenneratkaisua kotimaisissa pihakansirakenteissa.

Tulevaisuuden vaihtoehtoiset sideaineet: alkaliaktivoidut materiaalit

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2023

Tulevaisuuden vaihtoehtoiset sideaineet: alkaliaktivoidut materiaalit

Artikkelissa kuvattu URBCON-projekti oli osa Laura Stefaninin väitöskirjaprojektia. Laura Stefanini valmistui filosofian tohtoriksi materiaalitieteiden alalta Sheffieldin yliopistosta Englannista viime kesänä. Väitösprojektin rahoittajana oli Interreg NWE.

Vähähiilisen betonin kuivuminen

Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2023

Vähähiilisen betonin kuivuminen

Kuonabetoneiden kuivumisesta on toistaiseksi ollut saatavilla heikosti tutkimustietoa. Hitaampi lujuudenkehitys sekä tiiviimpi huokosrakenne antavat perusteita olettaa, että kuonabetonien kuivuminen eroaa tavanomaisista betoneista. Tässä tutkimuksessa todettiin, että kuonabetoneita käytettäessä kosteudenhallinnan merkitys kasvaa suuremman kuivumisen hidastumisen vuoksi.

Betologi-ohjelma betonien lujuuden- ja lämmönkehityksen arviointiin

Tutkimus ja kehitys | NRO 1/2023

Betologi-ohjelma betonien lujuuden- ja lämmönkehityksen arviointiin

Betologi-ohjelma arvioi betonien lujuuden- ja lämmönkehitystä rakenteissa. Ohjelman rakenne mahdollistaa monipuolisen betonireseptien suunnittelun.

Säilyvyysominaisuudet 1990-luvun betonielementtijulkisivuissa ja parvekkeissa

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022

Säilyvyysominaisuudet 1990-luvun betonielementtijulkisivuissa ja parvekkeissa

Vuosien 1960–1990 betonijulkisivujen ja -parvekkeiden säilyvyysominaisuuksissa on aiemmissa tutkimuksissa todettu puutteita. Diplomityön tavoitteena oli selvittää, vaikuttivatko säilyvyysohjeiden suositukset betonin säilyvyysominaisuuksia parantavasti sekä saada yleiskäsitys 1990-luvun betonijulkisivujen ja -parvekkeiden kunnosta.

Betonielementtien uudelleenkäytön laadunvarmistusprosessi

Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022

Betonielementtien uudelleenkäytön laadunvarmistusprosessi

Rakentamisen päästöjen vähentäminen on erittäin ajankohtainen aihe, johon rakennusosien uudelleenkäytöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi.

Loikka-hanke: Kiihdyttimien vaikutus vähähiilisten betonien lujuudenkehitykseen

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022

Loikka-hanke: Kiihdyttimien vaikutus vähähiilisten betonien lujuudenkehitykseen

LOIKKA-hankkeeseen kuuluvassa toisessa diplomityössä keskityttiin tutkimaan kiihdyttiminen vaikutuksia betonin alkulujuuden kehitykseen. Portland-klinkkerin korvaaminen masuunikuonalla hidastaa vääjäämättä lujuudenkehitystä. Hitaampi lujuudenkehitys tuo haasteita vähähiilisten betonien käytölle sekä työmaalla että elementtiteollisuudessa. Loppulujuuteen sen sijaan masuunikuonalla on yleensä positiivinen vaikutus. Kuonabetonein loppulujuudet ovat yleensä korkeampia kuin esim. CEM I-tyypin sementeillä.

Testauslaboratorioiden tasokokeet 2022

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022

Testauslaboratorioiden tasokokeet 2022

Betonin testauslaitoksille on järjestetty vuosittain tasotestauksia. Kokeissa on ollut mukana betonin puristuslujuus ja lisäksi jokin muu testaus kiertävästi. Testauslaitosten toimintaa valvova Finas pitää tasotestauksia erittäin tärkeinä koko alan kannalta.

St1 suunnittelee synteettisen metanolin pilottilaitosta Lappeenrantaan

Suunnittelu ja innovaatiot | 4.10.2022

St1 suunnittelee synteettisen metanolin pilottilaitosta Lappeenrantaan

Energiayhtiö St1 suunnittelee Suomen ensimmäistä synteettisen metanolin tuotantolaitosta Finnsementin tehtaan yhteyteen Lappeenrantaan, Ihalaisen kaivosalueelle. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 35,4 miljoonan euron rahoituksen St1 Power-to-Methanol Lappeenranta -hankkeelle, joka on suunniteltu tuottamaan uusiutuvaa synteettistä metanolia mm. meri- ja tieliikenteen polttoaineeksi korvaamaan fossiilisia polttoaineita. St1:n tavoitteena kaupallisen mittaluokan pilottihankkeessa on kehittää monistettava ja skaalautuva synteettisen metanolin tuotantokonsepti.

Vähähiilisen betonin mahdollisuudet asuinkerrostalon hiilijalanjäljen pienentämisessä

Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2022

Vähähiilisen betonin mahdollisuudet asuinkerrostalon hiilijalanjäljen pienentämisessä

Artikkelissa tarkastellaan, miten tavanomaisessa asuinkerrostalossa hiilijalanjälki jakautuu eri rakennusosille, mitkä ovat merkittävimmät päästöjä aiheuttavat rakennusosat ja millainen vaikutus vähähiilisellä betonilla on rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämisessä.

LOIKKA-hanke: – Yritykset yhdistävät voimansa betonirakentamisen päästöjen puolittamiseksi

Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2022

LOIKKA-hanke: – Yritykset yhdistävät voimansa betonirakentamisen päästöjen puolittamiseksi

Maailman eniten käytetty rakennusmateriaali betoni on uuden edessä, kun haasteena on ilmastonmuutos ja tavoitteena betonirakentamisen päästöjen vähentäminen. Betoniteollisuuden ja Aalto-yliopiston LOIKKA-hankkeessa etsitään uusia keinoja kotimaisen betoniteollisuuden hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen. Hankkeessa on vahvasti mukana toimialan yrityksiä omilla projekteillaan.

Ontelolaataston täyttövalun vaikutus tilojen väliseen ääneneristävyyteen

Tutkimus ja kehitys | NRO 1/2022

Ontelolaataston täyttövalun vaikutus tilojen väliseen ääneneristävyyteen

Ontelolaataston täyttövalua käytetään tilojen välisen ilmaääneneristävyyden parantamiseksi, kun ontelolaattavälipohja on tilojen välillä jatkuva. Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin täyttövalun vaikutusta liitoksen toimintaan ja tilojen väliseen ääneneristävyyteen hyödyntäen sekä kenttämittauksia, että numeerisia laskentamenetelmiä.