Lue näköislehtiä
Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2023
Kaupunkien tiivistymisen myötä, tarve rakentaa maanalaisia tiloja puistojen, pihojen ja torien alle kasvaa jatkuvasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tällaisten maanalaisten tilojen yläpohjana toimivat pihakansirakenteet ovat yleensä betonirakenteisia, vaativia suunnitella ja rakentaa sekä kalliita toteuttaa. Väitöskirjassaan DI Ulla Kytölä tutkii vaihtoehtoista rakenneratkaisua pihakansirakenteiden toteutukselle. Työn idea on soveltaa kansainvälisesti silloissa paljon käytettyä elementtirakentamiseen perustuvaa rakenneratkaisua kotimaisissa pihakansirakenteissa.
Artikkelissa kuvattu URBCON-projekti oli osa Laura Stefaninin väitöskirjaprojektia. Laura Stefanini valmistui filosofian tohtoriksi materiaalitieteiden alalta Sheffieldin yliopistosta Englannista viime kesänä. Väitösprojektin rahoittajana oli Interreg NWE.
Aalto-yliopistossa käynnistyy uusi kansallinen betonin pakkasenkestävyyteen keskittyvä projekti. Projektin tavoitteena on päivittää pakkasenkestävyyden vaatimukset huomioiden nykyiset sementti- ja lisäainelaadut sekä arvioida eri pakkasenkestävyyden testausmenetelmin toimivuutta.
Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2023
Kuonabetoneiden kuivumisesta on toistaiseksi ollut saatavilla heikosti tutkimustietoa. Hitaampi lujuudenkehitys sekä tiiviimpi huokosrakenne antavat perusteita olettaa, että kuonabetonien kuivuminen eroaa tavanomaisista betoneista. Tässä tutkimuksessa todettiin, että kuonabetoneita käytettäessä kosteudenhallinnan merkitys kasvaa suuremman kuivumisen hidastumisen vuoksi.
Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2023
Kansainvälinen ReCreate-tutkimushanke on siirtynyt betonielementtien irrotusvaiheeseen Tampereella. Ehjinä uudelleenkäyttöä varten irrotetut 1980-luvulla valmistuneen kerrostalon elementit siirretään tehdaskunnostukseen Consolis Parman elementtitehtaalle loppuvuoden 2023 aikana.
Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2023
On arvioitu, että biodiversiteetin, eli luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luontokato, on yhtä vakava uhka kuin ilmastonmuutos. Monessa rakentamisen alan isossa yrityksessä biodiversiteettityö on kuitenkin jo käynnissä, ja todellisia edelläkävijöitäkin löytyy.
Tutkimus ja kehitys | NRO 1/2023
Betologi-ohjelma arvioi betonien lujuuden- ja lämmönkehitystä rakenteissa. Ohjelman rakenne mahdollistaa monipuolisen betonireseptien suunnittelun.
Betonijulkisivujen ja -parvekkeiden säilyvyysominaisuudet ovat parantuneet merkittävästi 1990-luvun rakennustuotannosta lähtien. Alkali-kiviainesreaktiossa hydratoituneen sementin alkalit aiheuttavat piipitoisten kiviainesten paisumista betonissa. Artikkelissa tarkastellaan alkali-kiviainesreaktion mahdollisuutta suomalaisissa betonijulkisivuissa ja -parvekkeissa.
Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022
Vuosien 1960–1990 betonijulkisivujen ja -parvekkeiden säilyvyysominaisuuksissa on aiemmissa tutkimuksissa todettu puutteita. Diplomityön tavoitteena oli selvittää, vaikuttivatko säilyvyysohjeiden suositukset betonin säilyvyysominaisuuksia parantavasti sekä saada yleiskäsitys 1990-luvun betonijulkisivujen ja -parvekkeiden kunnosta.
Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022
Rakentamisen päästöjen vähentäminen on erittäin ajankohtainen aihe, johon rakennusosien uudelleenkäytöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi.
LOIKKA on Aalto-yliopiston ja teollisuuden yhteishanke betonin CO2-päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena hankkeessa on puolittaa betonin valmistuksesta aiheutuvat CO2-päästöt. Teollisuudesta hankkeeseen osallistuu Betolar Oyj, Elematic Oyj, Finnsementti Oy, Joutsenon Elememtti Oy ja Lammin Betoni Oy. Hanketta rahoittaa Business Finland ja Aallon tutkimushanketta lisäksi Betoniteollisuus ry, Talonrakennusteollisuus ry ja Väylävirasto. Hanke kestää 28.2.2024 saakka ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat 3,4 milj.€.
LOIKKA-hankkeeseen kuuluvassa toisessa diplomityössä keskityttiin tutkimaan kiihdyttiminen vaikutuksia betonin alkulujuuden kehitykseen. Portland-klinkkerin korvaaminen masuunikuonalla hidastaa vääjäämättä lujuudenkehitystä. Hitaampi lujuudenkehitys tuo haasteita vähähiilisten betonien käytölle sekä työmaalla että elementtiteollisuudessa. Loppulujuuteen sen sijaan masuunikuonalla on yleensä positiivinen vaikutus. Kuonabetonein loppulujuudet ovat yleensä korkeampia kuin esim. CEM I-tyypin sementeillä.
Sivusto käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Keräämme myös anonyymiä tietoa sivuston käytöstä, jotta voimme tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Voit kuitenkin estää tietojen keräämisen Kävijämittaus ja analytiikka -painikkeesta.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
