Lue näköislehtiä

lehden kansikuva
Haku
Haku

Lue näköislehtiä

lehden kansikuva
Kaikki
Betonijulkisivut
Betonitaide
Infra ja ympäristörakentaminen
Kansainväliset
Kiertotalous
Maailmalta
Materiaalit
Rakennukset
Sisustus ja lattiat
Suunnittelu ja innovaatiot
Tutkimus ja kehitys

Artikkelit

Mitä kuuluu – Vuoden 1982 Betonirakenne? Lahden teatteritalo – Modernin arkkitehtuurin merkkiteos

Rakennukset | NRO 4/2024

Mitä kuuluu – Vuoden 1982 Betonirakenne? Lahden teatteritalo – Modernin arkkitehtuurin merkkiteos

Merkittäviä vuoden betonirakenteita esittelevässä sarjassamme on vuorossa Vuoden 1982 Betonirakenne Lahden teatteritalo. Jatkamme kohde-esittelyjä myös jatkossa Betoni-verkkolehdessä osoitteessa: www.betoni.com
Betonielementtien irrottaminen ehjänä uudelleenkäyttöä varten

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2024

Betonielementtien irrottaminen ehjänä uudelleenkäyttöä varten

Tampereen yliopiston johtamassa kansainvälisessä ReCreate-hankkeessa tutkitaan betonielementtien uudelleenkäyttöä koepurkamisen ja -rakentamisen avulla. Betoni-lehden 3-2024 numerossa, ss. 28–32 kerrottiin uudelleenkäytettävien betonielementtien laadunvarmistusmenettelyn kehittämisestä ReCreaten Suomen purkupilotissa (ks. Lahdensivu & Räsänen, 2024). Tässä artikkelissa kerrotaan pilotissa talteen otettujen elementtien irrotustyön suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä ensimmäisestä uudelleenkäyttökohteesta.
Kierrätysbetonimurske maanparannusaineena

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2024

Kierrätysbetonimurske maanparannusaineena

Ympäristöhaasteiden jatkuvasti kasvaessa ja kiertotalouden yleistyessä CO2ncrete Solution -tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia uusia ratkaisuja betonin karbonatisoituminen voisi tuoda tullessaan. Betonirakennuksesta betonimurskeena kiertoon saatu aines saa yleisesti uuden elämän maanrakennusmateriaalina, mutta ehkä enenevässä määrin myös osana maanparannukseen.
Jälkijännitetyn palkin leikkauskestävyys

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2024

Jälkijännitetyn palkin leikkauskestävyys

Diplomityön tuloksena on esitetty viimeisimmän teoriatiedon mukaiset rakenteen analysointimenetelmät. Menetelmät on tiivistetty käytännössä sovellettavaan muotoon. Työn tulokset tulevat vaikuttamaan lähes kaikkien esijännitettyjen rakenteiden suunnitteluun lähitulevaisuudessa. Työ vaikuttaa merkittävästi suunnittelutyön ja rakenteiden laatuun.
Betonin tiivistyslaadun arviointi

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2024

Betonin tiivistyslaadun arviointi

Artikkelissa käsitellään betonin tiivistystä ja tiivistyksen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tässä artikkelissa esitetään väitöskirjan pääkohdat lyhyesti. Tarkemmat tiedot löytyvät väitöskirjasta https://aaltodoc.aalto.fi/items/44d99e5e-1238-4392-892d-243aecea4427
Massiivivalubetonin nesteputkijäähdytys

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2024

Massiivivalubetonin nesteputkijäähdytys

Artikkelissa esitellyssä diplomityössä on käsitelty betonin jäähdytystä kovettumisen aikana. Mikäli massiivibetonin lämpötila kovettumisen aikana nousee liian korkeaksi (> +60°C), voi betonin lujuus- sekä myös säilyvyysominaisuudet heikentyä merkittävästi. Työssä simuloidaan nesteputkistolla jäähdytetyn massiivibetonin lämpötilajakaumaa, lämpöjännityksiä sekä halkeilua. Työ tulee olemaan merkittävässä roolissa kehitettäessä kansallisia ohjeita massiivisten betonirakenteiden jäähdytyksen suunnitteluun.
Ontelolaatan pintabetoni palotilanteessa

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2024

Ontelolaatan pintabetoni palotilanteessa

Esijännitettyjä ontelolaattoja käytetään Suomessa keskimäärin yli 2 miljoonaa neliötä vuosittain. Käyttökohteita löytyy lähes kaikkien rakennustyyppien ala-, väli- ja yläpohjista. Ontelolaatta on tehokas, tuttu ja turvallinen tuote – ja siksi erittäin paljon käytetty.
Paaluinfo 2 2024: Vuoden Paalutustyömaa Transval paalutettiin minimihukalla pakkasessa

Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 4/2024

Paaluinfo 2 2024: Vuoden Paalutustyömaa Transval paalutettiin minimihukalla pakkasessa

Skanska Infra paalutti jättimäisen logistiikkakeskuksen pohjat viime talvena kiperässä pakkasessa parissa kuukaudessa. Kattavat pohjatutkimukset ja laadukkaat pohjarakennussuunnitelmat sekä saumaton yhteistyö työmaan ja paalutehtaan välillä johtivat tavallista tarkempaan tuotantoon ja sitä kautta minimoituun hukkaan. Tämä palveli myös rakennuttajan tavoitetta mahdollisimman hiilineutraalista lopputuloksesta.
Helsingin Mannerheimintie 76 ja vihreä piha

Rakennukset | NRO 3/2024

Helsingin Mannerheimintie 76 ja vihreä piha

Kun seisoo Helsingin Mannerheimintie 76:n vehreän pihan suuntaan avautuvalla uudella parvekkeella, havaitsee heti kaksi asiaa. Ensimmäiseksi huomio kiinnittyy laajoihin näkymiin, jotka mahdollistaa ns. vanhanaikainen parvekeratkaisu.
AdA – uusi museo Dresdenissä

Maailmalta | NRO 3/2024

AdA – uusi museo Dresdenissä

Uuden museon neljässä kerroksessa arkistotiloja käsittävä suuri betonikuutio vaikuttaa pääkerroksen keskitilan yllä leijuvalta vapaalta kappaleelta.
ReCreate-hankkeen uudelleenkäytettävien betonielementtien koestukset

Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2024

ReCreate-hankkeen uudelleenkäytettävien betonielementtien koestukset

Betonielementtien uudelleenkäyttöä pilotoidaan kansainvälisessä EU:n H2020 -rahoitteisessa ReCreate-hankkeessa. Suomen pilotissa on purettu vuonna 1982 valmistunut elementtirakenteinen toimistotalo Tampereelta. Elementtien uudelleenkäyttöä varten on tunnettava elementtien ominaisuudet sekä mitoitettava rakenteet uuteen kohteeseen voimassa olevien määräysten mukaan.
Betonimurskeen piilevä potentiaali

Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2024

Betonimurskeen piilevä potentiaali

Ympäristöhaasteiden jatkuvasti kasvaessa ja kiertotalouden yleistyessä CO2ncrete Solution -tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia uusia ratkaisuja betonin karbonatisoituminen voisi tuoda tullessaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.