Lue näköislehtiä

Kaikki

Betonijulkisivut

Betonitaide

Infra ja ympäristörakentaminen

Kansainväliset

Kiertotalous

Maailmalta

Materiaalit

Rakennukset

Sisustus ja lattiat

Suunnittelu ja innovaatiot

Tutkimus ja kehitys

Artikkelit

Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2022

Vähähiilisen betonin mahdollisuudet asuinkerrostalon hiilijalanjäljen pienentämisessä

Artikkelissa tarkastellaan, miten tavanomaisessa asuinkerrostalossa hiilijalanjälki jakautuu eri rakennusosille, mitkä ovat merkittävimmät päästöjä aiheuttavat rakennusosat ja millainen vaikutus vähähiilisellä betonilla on rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2022

LOIKKA-hanke: – Yritykset yhdistävät voimansa betonirakentamisen päästöjen puolittamiseksi

Maailman eniten käytetty rakennusmateriaali betoni on uuden edessä, kun haasteena on ilmastonmuutos ja tavoitteena betonirakentamisen päästöjen vähentäminen. Betoniteollisuuden ja Aalto-yliopiston LOIKKA-hankkeessa etsitään uusia keinoja kotimaisen betoniteollisuuden hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen. Hankkeessa on vahvasti mukana toimialan yrityksiä omilla projekteillaan.

Suunnittelu ja innovaatiot | NRO 3/2022

Tehokkuutta avoimien tietomallien avulla

Tietomallin hyödyntäminen rakennuksen suunnitelma-aineiston esittämisessä on jo arkipäiväistynyt. Tietomallit eivät ole korvanneet perinteisesti toimistojen käytäviä täyttänyttä paperiaineistoa, vaan avanneet ovia täysin uusille käyttömahdollisuuksille. Sen vuoksi on hyvin tärkeää, että tieto saataisiin virtaamaan mahdollisimman vapaasti hankkeen eri osapuolten ja rakennuksen elinkaaren vaiheiden välillä.

Rakennukset | NRO 2/2022

Vuoden 2021 Betonirakenne: Taideyliopiston Mylly – tehtiin kestäväksi

”Palkittu rakennus edustaa uudenlaista rohkeata tarkoituksenmukaisuuden arkkitehtuuria. Uusi estetiikka lähtee kestävyydestä ja siitä, että yhdellä materiaalilla, tässä tapauksessa betonilla, luodaan tilat, tekstuurit ja rakennetaan samalla runko tulevaisuuden sallivilla jänneväleillä. Kun muotit on purettu – se on siinä – kerralla tehty tuleviksi ajoiksi – rouhea kasvualusta taiteen iduille – ja samalla itsessään väkevä”, kiteytti Kimmo Lintula, arkkitehti SAFA, tuomariston perustelut. Kohde on esitelty laajasti myös Betoni 3-2021 lehdessä, ss. 10–29.

Rakennukset | NRO 2/2022

Finnish Design Shop

Finnish Design Shop on maailman suurin pohjoismaisen designin verkkokauppa, jonka nopea kasvu vain vauhdittui pandemian aikana, kun fyysiset kaupat sulkivat ovensa. Uusi rakennus sisältää yli sataan eri maahan toimittavan logistiikkakeskuksen, pääkonttorin, tuotteiden näyttelytilat ja ravintolan. Kestävä kehitys oli voimakkaasti mukana kaikissa valinnoissa – julkisivut ja lattiat tehtiin betonista.

Rakennukset | NRO 2/2022

Leppävaaran Monikon uuden koulukeskuksen betonijulkisivuissa näkyy myös puu

Espoon Leppävaaraan kesäkuussa 2021 valmistuneen Monikon koulukeskuksen rakenteissa muuratut ja betonirakenteet yhdistyvät uudella tavalla. Osin suojeltu vanha koulurakennus jätettiin laajuudeltaan lähes kymmenkertaisen uudisosan viereen. Uudisosa on rungoltaan kokonaisuudessaan betonielementtirakenteinen.Erityiseksi kohteen tekee sen niin ikään elementtirakenteinen julkisivu, jonka puun syitä jäljittelevä kuvio on saatu aikaan valmistajan, MH-Betoni Oy:n kehittämällä tuotantoteknologialla.

Materiaalit | NRO 2/2022

Betonipintojen patinointi ja kuultavat värikäsittelyt

Väribetoni on läpivärjättyä betonia, jossa väriin vaikuttavat käytettävät kiviainekset, väripigmentit ja pintakäsittelyt. Betonipintoja voidaan värjätä myös muilla tavoin. Patina-, lasuuri- ja Umbra-värjäys sekä kuultavat suojakäsittelyt ovat värjäyskäsittelyjä, joissa betoni ei maalaamisen tavoin peity, vaan materiaalin tuntu säilyy näkyvillä.

Rakennukset | NRO 2/2022

Julkisivuremontti 2021 -kilpailu: As Oy Säästökontu onnistui vaativassa julkisivuremontissa

Espoolainen Asunto-osakeyhtiö Säästökontu palkittiin Julkisivuremontti 2021 -voittajana onnistuneen julkisivuremontin ansiosta. Arkkitehti Viljo Revellin Tapiolaan suunnitteleman 60-luvun ”Taskumattitalon” julkisivu suorastaan loistaa kätkien korjatun ulkovaipan taakse paljon ammattitaitoisesti suunniteltua ja toteutettua vaativaa detaljiikkaa. Ainutlaatuisen kerrostalon julkisivuremontti toimii hyvänä suunnannäyttäjänä samalla mäellä sijaitseville kolmelle muulle ”Taskumattitalolle”.

Rakennukset | NRO 2/2022

Julkisivuremontti 2021 -kilpailu: 2. palkinto As Oy Tammelan Keskus, Tampere

As Oy Tammelan Keskuksen julkisivuremontin toteuttaminen on hyvä esimerkki osallistuvasta ja aktiivisesta hallitustyöskentelystä. Korjaushankkeen eri vaihteet on kilpailutettu, taloyhtiö valvonut tarkasti hankkeen etenemistä ja neuvotellut tarvittaessa teknisistä ratkaisuista ja niiden kustannuksista. Näiden ansiosta esimerkiksi lisä- ja muutostöiden osuus kustannuksista on poikkeuksellisen pieni.

Rakennukset | NRO 2/2022

Julkisivuremontti 2021 -kilpailu: 3. palkinto Asunto-osakeyhtiö Kalevankatu 45, Helsinki

Asunto-osakeyhtiö Kalevankatu 45:n julkisivuremontissa on korjattu onnistuneesti 1890-luvun arkkitehtuuria ja värimaailmaa edustavan talon julkisivu. Materiaalivalinnoissa on pyritty pitkäaikaiskestävyyteen ja urakoitsija on toteuttanut työsuunnitelmat poikkeuksellisen tarkasti. Taloyhtiö on voinut tukeutua julkisivujen korjaamisen ammattilaisiin ja yhteistyö on sujunut hyvin.

Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2022

Betonioptimismi

Tämä artikkeli perustuu Oulun yliopiston Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa tehtyyn diplomityöhön ”Betonioptimismi: Betonin kestävyydestä ja arkkitehdin vaikutusmahdollisuuksista ilmastonmuutoksen aikakaudella”. Diplomityön on tehnyt Niko Kotkavuo ja sen pääohjaajana toimi professori Janne Pihlajaniemi. Artikkeliin on poimittu työstä tiivistetysti käsiteltäväksi valikoituja, kirjoittajan näkemyksen mukaan julkisen keskustelun kannalta keskeisimpiä osia betonin ilmastonäkökulmiin liittyen. Diplomityö on kokonaisuudessaan ladattavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202204081520.

Kiertotalous | NRO 2/2022

Kiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon

Vuosi 2022 on käynnistynyt jälleen poikkeusoloissa. Epävakaa tilanne ja sota ovat kuitenkin tuoneet mukanaan jotain hyvääkin. Mielenkiinto ilmastonmuutoksen torjuntaan on kasvanut nopeasti jo muutaman vuoden ajan, ja nyt pandemian ja Ukrainan sodan vanavedessä näemme yhä nopeampaa kehitystä kohti vähähiilistä tulevaisuutta. Tavoitteet ovat siirtymässä sanoista tekoihin.